Olin ihan varma että olen blogannut jo tämän meidän perheen suosikkiherkun vaan empäs ollutkaan!
Onhan siis aikakin palata taas retroherkkujen ääreen!
Muistan niin elävästi kun kotitaloustunnilla "silloin joskus" tehtiin tätä levymuotoista lihapiirakkaa ja siitä saakka sitä on aika ajoin tullut tehtyä. Nopeaa, helppoa ja hyvää. Okei, rasvaista mutta siitä ei puhuta nyt.
Olen myös odottanut milloin saan esitellä ja tutustuttaa pikkumiestä näihin meidän kouluaikojen herkkuihin ja nyt oli sopiva hetki.
Vanhanajan lihapiirakka:- itse tehtyä voitaikinaa tai arjen keskellä Sunnuntain valmiita isoja lehtitaikinalevyjä paketti
- 3 dl puuroriisiä
- lihaliemikuutio
- 400 g jauhelihaa
- 1/2 keltasipuli pieneksi hakattuna
- 1-2 valkosipulin kynttä puristettuna oman maun mukaan
- 2 kananmunaa
- suolaa
- mustapippuria
- valkopippuria
- cayannepippuria
Voiteluun:
- kananmuna
Kiehauta vesi ja lisää joukkoon lihaliemikuutio. Keitä puuroriisi al denteksi.
Minulla oli tässä edellisen päivän basmatiriisi joka toimii myös ihan jees jos puuroriisiä ei löydy tai on tähteitä. Tykkään jotenkin enemmän puuroriisistä kun se on jotenkin "stickimpää" eli tarttuu paremmin kiinni jauhelihaan.
Paista jauheliha ja mausta. Ja maistele taas...eipä sitä voi liikaa maistella, eihän :).
Sekoita jauheliha ja riisi. Maista taas ja lisää mausteita jos maku on turhan pliisu. Makua pitää olla reippaasti! Mikään ei ole niin ärsyttävää kuin mauton lihapiirakka.
Kaulitse lehtitaikina isoksi levyksi, kaksi samankokoista levyä.
Levitä täyte toiselle levylle ja nosta toinen levy päälle.
Kasta haarukka veteen ja naputtele haarukalla reunat kiinni tiukasti. Pistele pintaan vielä ilmareikiä ja voitele kananmunalla.
Paista noin 200 asteessa kunnes pinta on saanut väriä ja lihapiirakka näyttää kypsältä.
Aijai, miten hyvää maitolasin kera!
Monesti teemme raikkaan vihersalaatin tähän kylkeen mutta tällä kertaa lihapiirakka upposi nassuun ihan semmoisenaan minulle ja miehille ketsupin kera.
Tämä ns. levylihapiirakka on myös tosi näppärä tarjottava juhlissa vuoden ympäri ja meillä pikkumiehelle maistui koulun jälkeen lämmitettynä välipalana.
Kyllä nämä retroherkut on vaan hyviä!