lauantaina, heinäkuuta 07, 2012

Kattilan burger

Kävimme taannoin Lintsillä viettämässä lämpöistä kesäpäivää ja minä odotin innolla päästä testaamaan uutta Kattila -ravintolamaailmaa.
Kiersimme aikamme laitteissa pikkumiehen mielen mukaan ja kun nälkä alkoi kurnia, suuntasimme Kattilaan.

Hetken pyörimme ja mietimme mihin kuudesta paikasta istahtaisimme ja päädyimme Hans Välimäen Midhilliin burgerit mielessä. Miksikö? No, kävimme tsekkaamassa toisessa kerroksessa olevan Caruzello perhebuffan ja seisova pöytä-tyyppinen juttu ei meitä miellyttänyt tosin salaattipöytä näytti tosi herkulliselta. Lihapullabaari ohitettiin koska olin saanut tuttavalta vinkin että noup, Ilona blokattiin hintatason perusteella, sushimesta taas veljeni & pikkumiehen kannalta joten valittavaksi jäi burgeripaikka tai Coccola.

Kovasti Coccolan tarjoilija meitä yritti "sisään heittää", pointsit siitä! Mutta päädyimme nyt tällä kertaa siis burgerille ja halusin kyllä vähän myös nähdä mihin Michelin tähtösen omaava kokki pystyy tällä rintamalla.

Tykkäsin heti paikan sisustuksesta! Hauskan retroa jenkkimeinkinkiä heti lampunvarjostimia myöten :)
Heinzin papupurkit toimi niin valaisimina kuin ruokailuvälinepurkkeina, kiva idea!
Meitä tarjoili nuori poika joka oli kyllä valitettavan hukassa.
Tilasimme colat ja vain minä sain juomaani jäitä kun älysin erikseen pyytää. Osa meistä tilasi light-colaa  ja osa täyttä tavaraa mutta eipä tarjoilija enää pöytään tuotaessa osannut sanoa mikä oli mitä.
Jenkeissä juomat erotellaan pillien avulla, niihin jotka on lightia on jätetty pieni pala paperia päälle...pikku vinkki vaan!
Tilasimme kaikki juustoburgerit, minä ja veljeni cheddarilla, mies roquefortilla. Erikseen piti ostaa ranut jotka listan mukaan on paistettu ankan rasvassa ja maustettu omalla Midhill-suolalla.

Ihan näyttävä annos ja plussaa jenkkityylisestä ranskalaistötteröstä :).

Tässä vaiheessa tarjoilijapoikanen oli jälleen hukassa. Hän kun ei pöytään tarjoiluvaiheessa erottanut cheddaria roquefortista ja ihmeissään pyöritteli annoksia! Piti vähän opastaa niin jokainen sai tilaamansa hampparin. Aijai-jai, ei kyllä mene edes harjoittelijan piikkiin moinen erhe.
Ja burgerin kimppuun nälkäisenä!

Sämpylä oli aivan liian kovaa, plussaa tosin siitä ettei ollut mikään höttöinen.
Pihvi kunnon lihaa ja sisältä punainen. Toimi mutta monella pikkulapsella jäi syömättä lähipöydissä. Ja tarjoilija ei kysynyt kypsyysastetta, ehkä olisi hyvä?
Maankuulu Midhill-kastike ei ollut minusta mitenkään tunnistettavissa erikoiseksi ja yleensäkin sitä oli aivan liian vähän.
Minusta myöskään tuorekurkku ei oikein kuulu burgeriin :(. Tilalle pitkä siivu maustekurkkua!

Sämpylän kuivuuden vuoksi parhaimmaksi tavaksi syödä burgeri oli avata se kahtia ja syödä puolet kerrallaan. Sinällään jees ja näin Jenkeissä burgerit tarjoillaankin mutta se kuivuus soossien osalta haittasi tätäkin syömistapaa.
Ranut oli siis paistettu ankanrasvassa vaan jos en olisi tiennyt niin empä olisi arvannut mutta hyviä olivat!

Pikkumies söi kala-aterian eli lohta ja oli oikein tyytyväinen. Mitä nyt lohiannos on aina liian pieni, niin nytkin.

Kaikkinensa kokemus jäi kyllä miinuksen puolelle. Meiltä kolmelta aikuiselta + lapselta ruoat, limut juomaksi + kaksi kahvia kustansi lähes 80 € joten ei kyllä ollut hinta-laatusuhde kohdallaan.

Massut saatiin toki täyteen mutta tuohon hintaan olisi saatu varmasti maistuvampaa muualla kuin Lintsillä. Ehkäpä ensi kerralla Coccolan tarjoilija saa meidät houkuteltua kokeilemaan :).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti