torstaina, tammikuuta 23, 2014

Kaakaoletut taltuttaa lettuhimon!

Mistähän se johtuu että torstaisin iskee lettuhimo? Oiskos se koulun hernekeitto & pannaripäivä näin torstaisin kun mieliteko hakeutuu saman moiseen herkkuun :).

No, tänään sain jostain yhtä'kkiä ajatuksen että laitan kaakaojauhetta taikinaan. En kertonut kummallekaan miehistä; en isolle enkä pienelle ja olipa kiva saada jälleen tyytyväiset hymyt vaikka perusletut saivatkin uuden vivahteen.
Kaakaoletut:

  • 5 dl sinistä maitoa
  • 2 kananmunaa
  • 25 g sulatettua voita
  • 1 dl tummaa kaakaojauhetta
  • noin 1,5 dl vehnäjauhoja
  • 2 rkl sokeria
  • ripaus suolaa
Mittaa maito kulhoon, riko joukkoon kananmunat ja lisää suola & sokeri. Lisää joukkoon sulatettu voi.
Siivilöi sekaan tumma kaakaojauhe ja vehnäjauhot.

Paista voissa kuumalla lettupannulla rapeiksi ja tarjoile heti vadelmahillon kera.

Näin pakkasiltana letut ovat kyllä suurinta herkkua! Vadelmahillo hieman jyräsi yli kaakon maun, yksistään, pelkän sokerin kera kaakolettu oli loistava. 

Näitä tehdään uudelleen ja ideakin on jo mielessä!

torstaina, tammikuuta 16, 2014

Rapu-pastasalaatti - reseptimuisteloja vol.1 2005

Aattelin että minun on ehkästä pakko aloittaa alusta, ennen "blogitaivaltani".
Arkistoissani on niin paljon kuvia ja reseptejä joita voin edelleen jakaa, koska annosta tai reseptiä ei tarvitse uudelleen keksiä, toisaalta esillepano ja kuvauksellisuus annoksissa ei ole ehkä nykypäivää. Haittaako? 
Kuvani ja reseptini, ovat enemmän kiinni "siinä hetkessä" jota toisaalta ainakin minä kaipaan välillä. Ei niin aseteltua, tehtyä ja muokattua. Retroa, ainakin näissä.
Ymmärrätkö?

Päätänkin siis bloggaila silloin tällöin about reippaan kymmenen vuoden takaa kuvia, fiiliksiä ja reseptejä aika ajoin.  Enkä missään aikajärjestyksessä.  Sikin sokin, kun se vaan sattuu fiilikseen.

Kiinnostaako nähdä miltä elämä näytti ennen digikameraa, Facebookkia, Instagramia ja juuri blogien synnyttyä?

Olin muuten itse asiassa ensimmäisiä ruokabloggaajia Suomessa ja harmitti kun aloitin jo Bloggerissa about 2002 vaan Suomeen muutettuani 2003-2004 tuhosin bloggersivut "tyhmänä ideana". Ei niitä kukaan lue. JEP! 

Toisaalta, ensimmäisiä käsialallani aikanaan tehtyjä reseptejä löytyy näköjään vielä Montrealin suomalaisille tehdyiltäni kotisivuilta. Joo-o, on nii-in kököt kotisivut mutta loin nämä peruskameran kuvin ja oppaana "How to Create Webpages for Idiots", se keltanen kirjasarja jonka opastuksella luot ja teet mitä vaan kunhan vaan opettelet. Ja joo, nämä kotisivut oli Montrealaisille suomalaisille silloin jotain enemmän kuin muuta, eikös? Ja osaanpahan vieläkin html-perusteet :).
Sivut uusiuivat aikanaan minun puolesta muutaman kerran, nykytilanteesta ei tietoa ole, toivottavasti joku on jatkanut!

Elikkä, lähetään siitä että näin kevään kynnyksellä mieli tekee aina salaattia. Ja niin muistan vuosien takaa, vuodelta 2005 kun sain täydet pisteet ihanalla rapu-pastasalaatilla ystäväperheeltä. 

Sitä ennen, muutimme juuri takaisin Suomeen ja perheen miehet, se pikkumies tuossa ja isompikin,  kokosivat Ikean senkkiä keittiöön....
...sillä aikaa kun minä loin kattausta ja salaattia.

Sen aikasta värimaailmaa ja tyyliä. Pöytä tuoleineen lähti muuten uuteen kotiin muuten about viisi vuotta sitten :). 
Rapu-pastasalaatti 
  • Casarecce-pastaa
  • punaista pestokastiketta
  • limen mehu
  • suolaa myllystä
  • mustapippuria myllystä
  • rucolaa
  • rypsiöljyä
  • ravun pyrstöjä
  • parmesaania höylättynä
Keitä pasta al-denteksi. Nappaa ravun pyrstöihin pinnat kiinni pannulla ja mausta.

Valuta pasta ja lisää joukkoon punainen pestokastike. Mausta limen mehulla sekä suolalla & mustapippurilla.

Sekoita joukkoon rucolaa ja ravun pyrstöjä. Valuta päälle vielä rypsiöljyä sekä höylää parmesaania.

Tämä alkusalaatti on ollut kyllä suosituin alkuruoka meillä ja aina niin maistuva.
Tarjoiluastia ja pöytä ovat vaihtaneet jo siis omistajaa, pitäisikin ottaa päivitetty kuva annoksesta!
Ja pikkumies oppi ajamaan apurattailla samana iltana, oi-iih!

Mitäs tykkäät, ovatko reseptimuistelot sitä mitä haluat lukea blogissani? Nyt kaipaan kommentteja!

sunnuntaina, tammikuuta 05, 2014

Superihana kanapasta

Jep. Tämän hääppöisempää kuvaa ei tästä ruoasta ole mutta kun reseptillä oli kysyntää FB:ssä niin se pitää tarjota lukijoille hetimiten, vai mitä?

Siis tämän ruoan taustalla on HFC Cup 2014 elikkä purettuna Helsinki Floorball Cup, jo kymmenettä vuotta. Meidän pikkumies pelaa Tikkurilan Tiikereissä kun paikkaa Tuusulalaiseen porukkaan ei nelisen vuotta sitten löytynyt. Ja toisaalta, hyvä niin, sillä meidän tiimin valmentajat, jojo, huoltajat ja pelikamut ovat loistoporukkaa (ja kiitos "jo väistyneille") ja tekevät upeaa työtä näiden pikkumiesten kanssa. Pakko nostaa virtuaalista hattua! 

No mutta asiaan.
Joukkueella on muuten aikasta tarkat säännöt sapuskoihin ennen pelejä, niiden aikana ja niiden jälkeen. 

Meillä on tapana syödä kunnon kanapasta-ateria turnauspäivän iltana ja paljon hyvää hiilaria & protskua turnauksen ajan. Ei namia, ei limuja, ei keksejä ja paa-aljon unta.

Torstai-iltana kaivelin kaappien kätköjä ja valmistin nopean mutta niin herkullisen kanapastan että Facen seuraajat halusivat reseptin. Ja tämä on oikeasti helppo kun muutaman niksin ottaa haltuun.
Herkuttelijan ja urheilijan kanapasta

  • pastaa (minulla oli orrecchiette-pastaa, kuppimaista joka imee ihanasti soossia sisään)
  • kanalientä (minä kuumensin vettä ja lisäsin kanafondia)
  • tarvittaessa suolaa
Kuumenna vesi ja lisää kanafondia. Maista ja lisää suolaa.
Lisää pasta ja keitä hiljalleen al denteksi. Siivilöi pasta.

Kastike ja kana
  • rypsiöljyä paistoon
  • broilerin rintafilettä
  • vichyä/vettä/omenamehua/siideriä
  • banaanisalottisipulia
  • tomaattimurskaa/paseerattua tomaattia
  • valkosipulia murskattuna
  • suolaa
  • paprikajauhetta
  • chilijauhetta
  • mustapippuria tai oman maun mukaan pippureita myllystä
  • Valion kevyt kermaa
  • vaaleaa Maizenaa
  • tuoretta basilikaa
  • soijakastiketta
  • 1/2 limen mehu (sitruunakin käy)
  • pinnalle parmesaania raastettuna
Kuumenna pannulla rypsiöljy. Lisää pannulle broilerin fileet ja ripottele päälle mausteita; suolaa, paprikajauhetta, chilijauhetta ja haluamiasi pippureita myllystä.
Ota pinta kiinni, käännä ja mausta toinenkin puoli.

Lisää pannulle nestettä. Tähän siis käy vichy, omenamehu, rypälemehu, siideri tai vaikka vesi jos muuta ei ole. Idea on hauduttaa miedolla lämmöllä kanan file kypsäksi. Jos neste meinaa loppua ennen kuin kanan file on kypsä, lisää. Kun nestettä on pannulla, tulee kanan fileestä upean pehmeä! Meillä ei muunlaista enää syödäkään joten suosittelen kokeilemaan!
Itse asiassa minulla oli kesällä omenapuusta tehdyn mehut jämät jotka oli jo vähän siinä ja siinä juoda vaan niimpä kaadoin lisää vettä joukkoon ja hauduttelin monetkin kerrat kanan fileitä ja olipahan hyviä!

Ota kanan fileet pois pannulta ja lisää paistonesteiden joukkoon tomaattimurskaa. Jos käytit 3-4 kanan filettä niin purkki tomaattimurskaa on ok. Paistonesteitä tässä vaiheessa on hyvä olla about 1,5 dl jopa vajaa koska maku on tärkein.
Lisää joukkoon banaanisalottisipulia silppuna sekä valkosipuli murskana. Anna hiljalleen poreilla muutama minuutti.

Lisää pannulle tuoretta basilikaa, limen mehu ja kevyt kermaa. Keittele hetki kasaan. 
Maista ja maista. Lisää mausteita sekä soijakastiketta.

Laita kanan fileet pannuun ja anna hiljalleen poreilla miedolla lämmöllä. Tarkista maku.
Lisää joukkoon siivilöity pasta ja anna hetki lämmitä.

Raasta pinnalle parmesaania ja nauti.

Tämä ihana herkku on vähän semmoinen "mitä kaapista löytyy" pasta kanan kaveriksi. Eli tuunaamalla löytyy se oma suosikki.

Kyllä maistui ja FB:ssä reseptiäni jo kehuttiinkin :).
Ja se HFC tänä vuonna...upeita voittoja, tasapelejäkin mutta se viimeinen taisto "rakkaita naapureita" eli ruotsalaisia vastaan ei onnistunut. Noh, pojat kaatuivat saappaat jalassa - vaikkakin kuvassa oli pakko päästä joidenkin tyttöjen pelissä ennen rankkareita vetelemään - olen ylpeä!
Tästä on hyvä lähteä rakentamaan uutta kautta.