maanantaina, syyskuuta 26, 2016

Helpoin tylla ikinä - Russian Bulbous

Me (Confetti) pyritään tuomaan koristelu- ja leivontamarkkinoille koko ajan uusia tuotteita.

Tänään oli huikea päivä kun toimme Suomeen ensimmäisenä Russian tipin, Bulbous tyllan kahdessa eri kuosissa. Nämä on tehty ihan meille, meidän omassa testatussa tehtaassa ja itseasiassa jos en paljoa valehtele niin ensimmäisinä euroopassa.
Niin paljon kun seuraan markkinoita niin empä ole näitä nähnyt vielä missään. Oletko samaa mieltä?


Upealla tyllalla pursotat kermavaahdolla herkullisen kuvion muffinin päälle ja myös leivonnasiin. Niin helppoa!

Confetin ja monien Franching-yrittäjiemme FB-sivuilla on menossa arvonta, voit voittaa setin itsellesi. Tietenkin minun Terhinkeittiössä FB-sivuilla on täky, haluatko testata tuotetta? 

Ja 10v. arvonta on suoritettu, odotan yhteystietoja :)

sunnuntaina, syyskuuta 04, 2016

Terhin keittiössä 10 vuotta!

Voihan WAU! Olen ruoka- ja leivontablogannut jo kymmenen vuotta! Voitteko uskoa 😊
Noo-oh, itse asiassa paljon kauemmin kun katsoin muistojani niin aloitin jo 2002-2003 mutta kun asuimme Kanadassa niin ajatukseni oli välittää vain fiiliksiämme perheillemme. Eikä mitään blogialustaa silloin minulla ollut, kyseessä oli kotisivuni.
Kehitin ja ylläpidin myös Montrealin suomalaisten kotisivuja, se jäi kun muutimme takaisin kotimaahan. Jaoin jo silloin heille suomalaisia reseptejä ja siitä se varmaan lähti. Harmin paikka kun tuhosin ne sivut 😌

Muutimme Suomeen 2003 ja tein media-alan töitä ja lähes samaan aikaan kun perustin tämän nykyisen ruokablogini, perustin myös Confetin. Suomen suurimman leivonta- ja juhlatarvikeketjun. Pakko kyllä itsekin sanoa että WOW!
Tänä vuonna tuli siis blogini 10 vuotta täyteen, Confetti-ketjun 10 vuotta (tätä juhlitaan myöhemmin) ja myös 20 vuotta naimisissa. Aika juhlaa ollut ja tulee olemaan....
Ei blogini näyttänyt tältä sillon alussa, harmin paikka ettei tullut otettua screen shotteja aikanaan. Suosittelen muuten ja ylipäätänsä kuvaamista omista tärkeistä tilanteista ja myös hetkistä koska koskaan ei tiedä milloin niitä tarvitsee.

Anyway. Muista silloin 2006, meitä ruokabloggaajia ei ollut monia. Muistan Hellapoliisin, Pastanjauhantaa, Cebicin keittiössä, Liemessä...korjatkaa jos en muista teitä kaikkia!
Ei tämän kymmenen vuoden aikana tainnut tulla kertaakaan fiilistä etten jaksa/halua bloggailla, pääsin mukaan Blogirinkiin (kiitos Jenni, Laura ja Anne),
työkuorma iski päälle, ei jaksanut, ideat loppu jne....mutta "heräsin henkiin" kuukausi sitten. Bloggaaminen on minun juttuni, moni teistä ihanaisista kyselikin jo perään joten täällä ollaan. Ja tästä jatketaan huippureseptein!  Jatkankin rinta rottingilla itsenäisenä bloggarina.

Ja eihän ne ole synttärit eikä mitkään jos ei ole palkintoja. Jotenka, jätäpä kommenttia - risuja tai ruusuja - blogiini, myös kehitys ehdotuksia. Arvon ainakin nämä tuotteet.


Ja ehkä myös ylläripalkintoja :D

Kommentoi keskiviikkoon mennessä.  Ja ihana kiitos teille kaikille seuraajille, love juu 😍

tiistaina, elokuuta 23, 2016

Kesän muurinpohjaletut

Vaikka kesällä ollaan reissattu niin Turkkiin, Riikaan kun Lappiinkin niin ollaan sitä ehditty olla mökilläkin. Niin omalla kuin anopinkin.

Ja mikäs mökkikesässä olisi parasta. Muurikkaletut! Aina ja joka kesä :)

Minä paistan aina muurinpohjaletut omalla luottoreseptilläni. Ja tänä kesänä lättyset syötiin tuoreilla mansikoilla ja kermavaahdolla.
Tosin Kiantajärvellä teini totesi ettei halua rapeita reunoja eli pitsireunoja joita itse rakastan ja että mummi paistaa paremmat muurikkaletut. Apua!
Anoppi tekee letut vain maitoon, ei vichyä. Ja ihan mahtavia nekin oli joten täytynee siirtyä näihin, vaiko? Tykkäätkö sinä rapeista vai pehmeistä reunoista?

Tämä lättynen syötiin mustikoiden ja kermavaahdon kera, aivan mieletön yhdistelmä! Ehkä paras lakkojen jälkeen.
Täydellinen muurinpohjalettu, olkaapa hyvä. Paistettu voissa.
Ja jos me herkuteltiin niin teki myös karvakorva. Ihana Penni!
Millä herkuilla teillä syödään muurinpohjaletut ja missä?

sunnuntaina, elokuuta 21, 2016

Kesän burgeripläjäys

Tänä kesänä on tullut syötyä "ihan muutama" burgeri. En tiedä mistä himo syntyi vaan eipä se ole kyllä kesän aikana hyytynytkään :).
Burgereita on syöty niin kotona, mökillä, ravintoloissa kun kesätapahtumissa....ja ei, en ole kyllästynyt.

Kotona teen yleensä burgerisämpylän omalla luotto-ohjeellani mutta sämpylät on tosi tuhdit ja nyt onkin ajatuksena kehittää enemmänkin briossi-sämpylän tyyppiset. Tänä kesänä menin aika pitkälti kyllä helpoimman mukaan eli kaupan höttösämpylät. Tiedän. Mutta niissäkin on eroja!
Tämä oli ehkä paras hamppari kotona. Valuvalla kananmunalla kruunattu burgeri.
Burgeripihvit teen aina itse, 17%:n naudanjauheliha ja mausteeksi suola, mustapippuri ja grillausmaustetta.
Ravintola Mankelissa tuli syötyä muutama burgeri kesän aikana. Sattuu olemaan ihan vieressä joten kävellen pääsee ihanalle terassille herkuttelemaan.
Mankelin taso vähän heitteli kesän aikana, viime vuonna sämpylät oli parempia mutta suosittelen kokeilemaan. Mankeli on avoinna vielä syyskuun alkuun.
Rovaniemellä söin myös työmatkalla maukkaan burgerin.

Turkin lomamatkan all-inclusive burgeri oli köyhä mutta upposi varsinkin teinille...
....ja ehkä yksi myös parhaista burgereista oli Jukolan juuston chilicheddarjuustolla kuorrutettu komeus! Jukolan juusto sijaistee ihan mökkipitäjämme naapurissa joten siellä tulee aina välillä käytyä mutta onneksi näitä upeita juustoja saa jo monesta ruokakaupasta. Suosittelen herkkunapuja! Niin hyviä :)
Taste of Helsingissä taas maisteltiin haukiburger vol kakkosta Bistro O Matilta ja kyllähän se toimi jälleen, aivan superihanaa. Oikein harmittaa ettei tänä kesänä ole oikein ehtinyt olla mökillä että olisi saanut haukea ja olisi voinut kokeilla tehdä toisintoa.
Ja meidän kesän herkkuburgeri on kyllä ollut crispy chicken. Laitan kanasta reseptiä tulemaan mutta burgeriin kuuluu siis rapea kana, spicy garlic-kastike (ei saa Suomesta mutta täytyy kehitellä tähän mätsäävä versio) ja Ranch-kastike. Ihan superhyvää!
Ja joistakin ruokakaupoista saa jo ihan kohtuullisen hyvää Ranch-soossia, mm. Cittareista.

Välillä tehtiin kesällä myös supertrendikkäitä slidereita.
Näissä slidereissa oli ihan porkkanasämpylät ja peruspihvit, vähän reilut tosin :).
Mökillä tehtiin burgeita niin nuotiopaikalla kuin kodassakin ja tietty, vain parhaista raaka-aineista.
Myös Riikassa 20v häämatkalla syötiin burgerit. Miehen, ei ihan niin pieni burgeri :D
Ja on näitä syöty vielä enemmänkin mutta kun vaihdoin puhelimen niin osa alkukesän kuvista jäi vanhaan mutta ne löytyvät kyllä Instasta. Jos et jo seuraa niin kipinkapin seuraamaan.

Miten on, maistuiko sinulle hampurilaiset kesällä? Ja millaisia?

Niin ja minun burgerissa pitää olla aina juustoa, mieluiten cheddaria. Hyvää majoneesia sekä paistettu kananmuna, se löysä ;)

perjantaina, elokuuta 19, 2016

Täydellinen kuohuviini-mansikkakakku

Onhan tässä kesän aikana tullut leivottuakin vaikka reissun päällä on tullut paljon oltua. Tänä vuonna halusin tehdä äitienpäiväkakun itse ja halusin jotakin tyylikkään raikasta. Muistinkin nähneeni jo "edesmenneen" Eleanora von Smöörin kuohuviinillä aateloidun mansikkakakun ja siitä se lähti.

En halunnut tehdä kuitenkaan rapeaa pohjaa vaan pehmeän sokerikakkupohjan.
Ohjeen tähän superihanaan kakkuun löydät täältä.
Sokerikakkupohjan tein lasimitoin ja käytin 2/3 vehnäjauhoja ja 1/3 perunajauhoja. Kananmunia käytin kolme, pienen kakun kun halusimme.

Minä laitoin vielä kiilten alle viipaloituja mansikoita ja päälle kunnon läjän :). Pistaasit jätin pois.
Kyllä oli aivan superhyvää kakkua eikä tätä jäänyt juuri ollenkaan!

Ihanaa kun illat jo viilenee ja voi fiilistellä terassilla tunnelmavaloissa.

keskiviikkona, elokuuta 10, 2016

Confetti Rovaniemi avajaiset!

Matkustin siis toistamiseen Rovaniemelle Sannan kanssa avaamaan jo kahdeksannetta Confetti-myymälää. Lennettiin Rovaniemelle perjantaina tarkistamaan myymälä ja illalla nautittiin ihana Lappilainen menu Nilissä, siitä myöhemmin.

Lauantaina kukitettiin Katri, uusin yrittäjämme ja tietenkin nautittiin kuohuviinit & kakkupalat.
Niin "kilistelykakun" kuin ensimmäisille 200:lle asiakkaalle varatut leivokset oli tilattu maailman pohjoisimmasta suklaapuodista, Choco Delistä. Reipas omistajapariskunta esitteli ja kertoi heidän taustansa, saimme tutustua myös tuotantopuoleen ja aah, kuolasin kyllä kaikkien herkkujen edessä!
Me herkuttelimme Baileys-kakulla ja asiakkaille oli tarjolla ihanat leivokset!
Kiitos Jouko & henkilökunta, olipas kiva tutustua!

Rovaniemen avajaisissa oli kyllä heti alkuhetkestä semmoinen hulina päällä etten ehtinyt saada myymälästä kuin yhden kuvan.
Henkilökunta oli "hinkuttanut" Confetti-palloja (eli tietyllä aineella käsitelty että kumipallokin kestää heliumin) ja niitä näkyi niin myymälässä....
 ....taivaalle karanneena....
....kuin pitkin kaupunkia. Lounasherkkukohteesta postaan erikseen :)

Kyllähän Rovaniemi on turistikaupunki ja siinä Sampokeskuksessa jossa myymälämme on, löytyi tämmöinen joulupukin toivomispiste. Noh, en kehannut soittaa kelloa :D
Nämä avajaiset on aina pitkiä päiviä, olemme yrittäjän tukena mutta jossain vaiheessa meidän työ on tehty ja siirrymme sivulle. Rovaniemellä vietimme hetken terassilla ennen lähtöä lentokentälle. Ainiin, sen Joulupukin Pajakylän jälkeen jonne Sanna oli pakko päästä.

Sitä ennen vähän Pokemon-jahtia :D......aivan koukussa, mites sinä?
 
Joulupukin pajakylässä Sanna vei minut katsomaan poroja vaikka olenhan niitä nähnyt "miljoona" kertaa mutta okei, empä ole päässyt silittämään. Osa oli tosi arkoja ja osa erittäin kesyjä.
Joulupukin postikonttorista lähetettiin postia, saapa nähdä minne ;)

tiistaina, maaliskuuta 01, 2016

Yrittäjän eläkeunelmia

Elo - Unelmat elossa ja Blogirinki haastoivat kuusi yrittäjäbloggaajaa kirjoittamaan yrittämisestä eri näkövinkkeleistä. Minä sain pitkänlinjan yrittäjänä kertoa eläkeunelmistani.

Samalla tässä kirjottaessani hoksasin että tämä vuosi taitaakin olla aikamoinen juhlavuosi! Ruokablogini täyttää 10 vuotta syyskuussa, naimisissa on tullut oltua 20 vuotta ja yrittäjänäkin syksyllä 10 vuotta. Moni unelmani on jo toteutunut mutta monta on vielä edessä.


Olen aina halunnut yrittäjäksi koska toisella töiden teko ei koskaan tuntunut luontevalta. Rapakon takana aikanaan sainkin idean verkkokaupasta jossa voisin yhdistää intohimojani leivonnan ja juhlien järjestämisen saralla.  Sovimme miehen kanssa tietyn summan joka panostetaan alkuun ja tilattiin alkuvarasto. Itse naputtelin ja koodailin verkkokaupan pystyyn. Oi sitä riemun tunnetta kun ensimmäiset tilaukset napsahtelivat verkkokauppaan.

Kymmenessä vuodessa Confetista on kasvanut ketju joka jatkaa laajenemistaan monin eri tavoin. Matkalle on sattunut virhepäätöksiä ja -ostoja ja paljon on joutunut miettimään asioita kun ei oikein keneltäkään ole voinut kysyä. Mutta ennen kaikkea on ollut upeaa saada olla itse vastuussa tekemisistään, okei mies on kyllä hoitanut mallikkaasti talouspuolen ja yhdessä ollaan suunniteltu tulevaisuutta.
Välillä on ketuttanut, väsyttänyt, tehnyt mieli heittää hanskat tiskiin. Mutta sitten on aina taas tuntunut hyvältä, kiitos upean työporukamme. Parempaa työhenkeä saa kyllä hakea!

Jokin aika sitten istuttiin viinilasillisilla miehen kanssa ja pohdittiin että mitä sitä sitten eläkkeellä tekisi. Itse unelmoin ensimmäisenä että terveys kestää sinne eläkeikään saakka. Sen eteen onkin nyt pitänyt tehdä paljon töitä kun sain diagnoosin selkävaivasta jota ei voi leikata eikä korjata. Onneksi olen pystynyt organisoimaan työkuormaani, on mahdollisuus lenkkeillä ja treenata lihaskuntoa päivisin. Matka on pitkä mutta jotta pääsen toteuttamaan toisen haaveeni niin se on tehtävä.

Kaikenlaistahan sitä voi haaveilla kuten vaikka vaihtaa kodin pienemmäksi, muuttaa ulkomaille, matkustella…eniten ehkä haaveilen kuitenkin eläköitymisestä jossakin lämpimässä. Vaikka talvi-ihminen olenkin, selkävaivat pysyvät kuosissa lämpimässä. Unelmissani käppäilen eläkeläisenä Italiassa Garda-järven maisemissa, Espanjassa jossakin ihanassa rantakohteessa tai vaikka Kaliforniassa näissä tunnelmissa.


Kesät voisimme viettää mökillämme; uida, saunoa, kalastella, marjastaa ja kokkailla hyvää ruokaa päivät pitkät.

Kaikkihan tietenkin vaati täpäkkää joten jäimme miettimään kuinka turvattaisiin mukavat eläkepäivät. Nyt nelikymppisenä on vielä hyvin aikaa säästää jotta eläkepäivillä ei tarviisi syödä joka päivä kaurapuuroa. Vaikkaa hyvää se onkin :)
Siitäpä sitten lähdettiin tutkimaan erilaisia vaihtoehtoja ja päädyttiin kolmeen eri ratkaisuun. Näin kaikki munat eivät ole ns. samassa korissa vaan on erilaiset säästökohteet jotka toivottavasti tuottavat jotain eläkepäiville. Riskiä toki pyrimme minimoimaan mutta kokonaanhan sitä ei voi joten jää nähtäväksi miten meidän käy.

Nyt muuten Elo tarjoaa aloittaville yrittäjille 22%:n alennuksen ensimmäisen 48 kuukauden ajalta. Aika hyvä etu! Käypä myös kurkkaamassa Elon sivuilta mistä 3 000 yrittäjää haaveilee.

Niin ja kyllähän me herkutellaan ajatuksella että jospa eläkkeelle pääsisi etuajassa! Siinä on eläkeunelmaa kerrakseen mutta osaisiko sitä olla vaan? Nooh, minä kyllä. Ainakin hetken ;)





Yhteistyössä Elo

lauantaina, helmikuuta 13, 2016

Sydänsimpukat kermaisessa valkoviinikastikkeessa

Flunssa ja kuume näyttää nyt loppuvan, viuh! Viikonloppu on mennytkin levätessä joten tänään jo jaksoi vähän innostua kokkailusta.
Mies yllättikin että mitäs jos kokataan yhdessä, Espanjan muistoja….vuosien, vuosien takaa niitä ihania sydänsimpukoita. Ja minähän olin messissä heti :)

En juurikaan tykkää kalasta enkä hirveästi äyriäisistä mutta joku näissä pikkuruisissa simpukoissa on. Niitä en vaan ole bongannut kaupoista mutta sitten näin paikallislehdessä mainoksen Järvenpään Kalatalosta. Enkä silloin kiinnittänyt huomiota sen kummemmin.
No eilen sitten sanoin miehelle että "siellähän on huomenna erikoissimpukat 15 €/kg" ja siitä se sitten lähti.

Kilo ihanan tuoreita sydänsimpukoita lähti kotiin. No joo…..pikkumiehelle myös taimenta koska oletin että ei ehken ihan täpöllä syö näitä simpukoita :)

Huuhtele simpukat kylmässä vedessä ja ota joukosta pois ne jotka on avautuneet. Anna liota kylmässä vedessä puolisen tuntia.
Päätettiin tehdä itse ranskalaisia ensimmäistä kertaa ever ja nämä simpukat sen maun mukaan mitä muistettiin Espanjansta.

Ranuista tuli ihan jees, ei niin rapsakoita kun odotin joten en jaa reseptiä vielä ainakaan. Ehkä sitten kun onnistuu täysin. Kaikki nämä kyllä syötiin ja suola oli hyvä!

Kuivaa simpukat talouspaperin päällä.

Sydänsimpukat kermaisessa valkoviinikastikkeessa 

  • 1 kg sydänsimpukoita
  • 1 salottisipuli
  • 3 tl murskattua valkosipulia öljyssä
  • 1/2 punttia persiljaa hakattuna
  • 2 rkl sitruunaoliiviöljyä
  • 1 rkl voita
  • 2 dl kuohukermaa
  • 3 dl hapokasta valkoviiniä
  • suolaa
  • mustapippuria

Freesaa sipulit ja persilja voissa & öljyssä. Mausta suolalla sekä mustapippurilla.
Lisää joukkoon kuohukerma sekä valkoviini ja anna kiehua hetki kasaan.
Lisää joukkoon simpukat ja anna kypsyä 3-4 minuuttia kannen alla. Pyöräyttele ja liikkuttele simpukoita.
Asettele soossi & simpukat vadille ja koristele tuoreella persiljalla.
Minä en lähtenyt tässä vaiheessa poistamaan avautumattomia simpukoita, ne voi heittää syrjään siinä vaiheessa kun syö. Kunhan vaan ohjeistaa syöjiä :)
Aikasta ihanan näköistä eikös?

Kylkeen ihanaa Rieslingiä, ranuja & aiolia. Eipä sitä muuta tarvitakaan!
Ja ehkä kauneinta mitä ruokailun jälkeen voi jäädä. Pino simpukan kuoria :)

Ja vinkki! Meillä jäi tuota kastiketta jäljelle joten pakastin sen. On aivan loistava esim. lohikeiton pohjaksi!


torstaina, helmikuuta 11, 2016

Supernopeat hunaja-kaurasämpylät

Heippa lukijat! Ja heti anteeksi kun olen pitänyt bloggaustaukoa.
No en siis tarkoituksella vaan joulukuu meni kärsiessä järettömistä selkäkivuista joita lähdin vihdoinkin yksityislääkärin kautta selvittämään. Ja syykin selvisi jolle en voi mitään….kipu on läsnä loppuelämän mutta liikunnalla ja mm. kalevalaisella jäsenhoidolla voin pitää sen loitolla.

Joululoman ajan halusinkin ottaa iisisti ja nauttia vain perheeni seurasta, ihan me kolmisteen. Vuoden vaihteessa oli vaikka minkälaisia juhlia, vieraita ja sitten iski flunssa. Töissä hirveä kiire, muutoksia omiinkin työjuttuihin ja nyt viimeisenä ilmeisesti influenssa iski päälle.
Kyllä on koiteltu jaksamista kaksin käsin.

Mutta kun perheelle pitää kuitenkin saada jotain syötävää "aika ajoin" niin ajauduin tekemään supernopeat sämpylät. Kuten Instaan kirjoitinkin niin ei nämä todellakaan ole kauniita mutta maku oli hyvä. Ja moni seuraaja kysyikin reseptiä joten tässä olkaapa hyvä :)

Ja joo, kuvakin on kamala. Mun iPhone vetää viimosiaan, pitäs ehtiä ostaa uusi :)
Supernopeat hunaja-kaurasämpylät
  • 2,5 dl punaista maitoa
  • 25 g tuoretta hiivaa
  • 2 tl hunajaa
  • 1 tl myllysuolaa
  • 3 rkl rypsiöljyä
  • 2,5 dl vehnäjauhoja
  • 1 dl grahamjauhoja
  • 2 dl kaurahiutaleita
Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja murusta hiiva joukkoon. Sekoita nuolijalla.
Lisää joukkoon hunaja, myllysuola, rypsiöljy ja vehnäjauhot. Sekoita jälleen nuolijalla.
Sekoita joukkoon vielä nuolijalla grahamjauhot sekä kaurahiutaleet ja sekoita nopeasti tasaiseksi.

Laita kiertoilmauuni lämpiämään noin 185 asteeseen.
Anna taikinan kohota noin 20 minuuttia liinan alla lämpimässä, esim. mikrossa.

Vuoraa leivinpelti leivinpaperilla ja nosta isolla kauhalla/salaattilusikalla kekoja pellille. Siis heitä taikinakokkareet pellille :) niitä ei siis tarvii asetella mitenkään. Anna vielä kohota noin 10 minuuttia.

Paista kunnes pinta on saanut kauniisti väriä. Syö heti voin ja maidon kera.

Nämä sämpylät saivat riemuvoiton meillä kotona rapean pinnan vuoksi ja koska sitä pintaa on niin paljon! Näin kuumeisena sain kuitenkin perheelle tuoretta hyvää vaikkakaan en niin kauniita sämpylöitä mutta aina sitä vaan ei jaksa.