perjantaina, elokuuta 31, 2012

Unelmatorttu

Käsi pystyyn kuka muistaa unelmatortun lapsuudesta? Minä-minä!
Muistan että ainakin köksän tunnilla tätä tehtiin ja tuhtiudestaan huolimatta, aah...niin ihanaa.

Meillä miehet kun tykkää kaikesta suklaasta niin päätin tässä jokunen aika sitten yllättää unelmatortulla.

Unelmatorttu:
  • 4 kananmunaa
  • 1 dl sokeria
  • 1 dl vehnäjauhoja
  • 1/2 dl perunajauhoja
  • 1/2 dl tummaa kaakaojauhetta
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 2 tl vaniljasokeria
Vaahdota kananmunat ja sokeri. Sekoita kuivat aineet ja siivilöi varovasti taikinaan. Kaakaojauheesta jää helposti paakkuja joten siivilöinti kannattaa!
Levitä leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja paista noin 200 asteessa viitisen minuuttia tai kunnes pohja on kypsä.

Kumoa pohja sokeroidulle (mieluusti erikoishienoa sokeria) leivinpaperille, poista paistossa ollut leivinpaperi ja anna jäähtyä.

Täyte:
  • 150 g suolatonta voita
  • 2 dl tomusokeria
  • 2 tl vaniljasokeria
  • 1 kananmunan keltuainen
Vaahdota huoneen lämpöinen voi ja sokeri. Lisää joukkoon keltuainen sekä vaniljasokeri voimakkaasti vatkaten.

Levitä täyte pohjan päällle. Nuolija toimii tässä muuten parhaiten!

Kääri rullalle ja anna tekeytyä kylmässä muutama tunti tai vaikkapa seuraavaan päivään.
Ihanat kierteet!
Nauti huoneenlämpöisenä kahvin tai maitolasin kera....namskis!

Liian harvoin tulee tehtyä kääretorttuja ja vieläkin harvemmin tätä. Jotenkin minusta unelmatorttu sopii jouluun ja miellän sen jouluisiin herkkuihin, mitä mieltä olet tai milloin itse leivot unelmatorttua?

maanantaina, elokuuta 27, 2012

Juustoinen tortillavuoka

Nyt kun taas arki ja työt ovat koittaneet niin kovin ihmeellisiä ruokia ei jaksa eikä ehdi tehdä arkipäivinä. Nopeus on valttia, herkullisuutta unohtamatta.
Muistin joskus nähneeni jossakin lehdessä ohjeen tortillavuokaan, oli varmaankin Valion mainos. Muistin ohjeen sinne päin vaikkakin tein omat muutokseni mausteiden ja juuston suhteen, tietenkin :).  Tämä ruoka syntyy kyllä käden käänteessä ja lapsetkin tykkää!
Juustoinen tortillavuoka:
  • paketti isoja tortilloja
  • 400 g nauta-sikajauhelihaa
  • 1 keltasipuli pieneksi hakattuna
  • 2 valkosipulin kynttä puristettuna
  • oliiviöljyä
  • kourallinen tuoretta basilikaa
  • suolaa
  • mustapippuria
  • 1 tölkki (400g) tomaattimurskaa
  • 1 prk ruokakermaa (noin 2,5 dl)
  • noin 150 g emmental-edam tai edam-mozzarella tai mozzarella raastetta.
Kuullota sipulihake oliiviöljyssä ja lisää jauheliha. Paista kypsäksi.
Lisää tomaattimurska, kerma ja mausteet. Anna kiehahtaa ja poreilla miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia.

Vuoraa reunavuoka tai uunivuoka leivinpaperilla, näin estät kiinni tarttumisen. Lado vuokaan ensin kastiketta, sitten tortillalevy, kastiketta, tortillalevy jne. Ripottele väleihin sekä pinnalle juustoraastetta.

Paista noin 220 asteessa noin 10-15 minuuttia.
Syö sellaisenaan kuten me tällä kertaa mutta raikas salaatti tai raaste kyllä kruunaa aterian!

Tämän arki-illan pelastuksen osaavat myös lapsoset valmistaa, kun autat hieman :). Ja tuunatahan voi esim. tonnikalalla, kanalla tai Aura-juustolla. Hieman potkua saat käyttämällä salsa-kastiketta tomaattisoossin sijasta. Aijai, täytyykin kokeilla kana-auraista tortillavuokaa!

Niin ja illanistujaisiin pala tortillavuokaa menee ihan piirakan asemasta, kokeileppa.

lauantaina, elokuuta 25, 2012

Paras kanttarellikastike

Tämän kesän missio mökillämme oli että kanttarelleja on löydyttävä. Kävimme pariin otteeseen etsimässä vaan ei. Aikanaan mökkitonttimme myyjä kertoi että kyllä niitä löytyy ja niin myös naapuri...vaan mikseivät meille paljastaneet?

Itse en niin ole tämän keltaisen kullan ystävä mutta mies sitäkin enemmän. Ja olin niin päättänyt että minähän niitä löydän.
Näin kerran kauppareissulla kun mummeli kantoi sankko piri pintaan täynnä kanttarelleja ja menin väijymään seuraavana päivänä samoille apajille. Turhaan.
Kaipa minä en vaan osaa etsiä?

Pari kertaa olen sitten tässä kesänä aikana ostanut läheiseltä kesätorilta kanttarelleja todella edulliseen kilohintaan ja tehnyt miehelle sekä vieraille superhelppoa mutta niin hyvää soossia. 

Kanttarellikastike:
  • 1 prk kanttarellituorejuustoa (200 g)
  • 2 dl ruokakermaa
  • 1 l kanttarelleja
  • suolaa
  • mustapippuria

Kanttarellit saa olla kokonaisia mutta puhdista mikäli ovat likaisia.

Laita kuumalle pannulle tai kattilaan tuorejuusto sekä kerma. Kiehauta ja anna hautua miedolla lämmöllä kunnes soossi sakenee. Sekoita vähän väliä.
Mausta suolalla ja mustapippurilla maun mukaan.

Lisää tuoreet kanttarellit ja sekoita. Anna hautua pienellä lämmöllä kunnes kanttarellit lämpenevät ja vähän kypsyvät.
Tarjoile soossi heti.

Tämä kastike on niin helppo mutta herkullinen!
Ja vieraat ovat kaapineet viimoisiakin soossin rippeitä pannulta:) ja mies pyysikin nyt ostamaan lähitorilta kaikki mahdolliset kanttarellit tänään. Ja niin tein. Sain pari pussia pakkaseen talvi-iltoja varten.

Ja ensi kesänä minä löydän!

perjantaina, elokuuta 24, 2012

Dinner with Mari ja maukas porotahna

Blogissa on ollut nyt vähän hiljaiseloa kun aloitin työt loman jälkeen ja vapaa-aika on mennyt kotihommissa, pikkumiehen harkoissa ja tietenkin mökkiprojektin parissa. 

Reipas viikko sitten sain juuri kesälomani lopuksi vieraaksi odotetun ystävän Montrealista parin vuoden tauon jälkeen ja halusin tarjota oikein "Suomi-dinnerin". Aluksi ajatuksissa oli tarjoilla rapuja vaan heräsin ideaan liian myöhään enkä ehtinyt saada eläviä rapuja. No, lupasin että ensi kerralla!

Nautimme dinnerin lähes valmiilla terassillamme, pöytään valitsin ihanan liinan Marimekolta, Räsymaton. Jotenkin nuo sinisen eri sävyt sopivat kesään ja ulkoilmaan.

Alkupaloina tarjoilin ruisnappeja- ja sipsejä, täytteeksi savusiikatahnaa sekä porotahnaa. Kyytipoikana proseccoa.

Sain siskoltani joululahjaksi valkoiset lautasliinat lautasliinarenkaineen ja tähän kesäillan kattaukseen ne sopivat kuin nenä päähän. IHANAT! 
Porotahna oli ehdottomasti parempaa! Savusiikakin ihan jees mutta selkeästi mauttomampi joten sen resepti jääköön julkaisematta.

Porotahna:

   1 prk ranskankermaa (28%:n 200 g:n Arlan purkki)
   1/2 prk smetanaa (120 g:n purkki)
   1/2 pakettia Phidadelphia tuorejuustoa
   Poron kylmäsavurouhetta paketti (Kotasavun)
   1/2 keltasipuli pienenä hakkeena
   suolaa
   mustapippuria
   maun mukaan emmental-edam raastetta
   ruohosipulia

Sekoita kaikki ainekset keskenään tahnaksi. Juustoraasteen voi jättää pois mutta itse tykkään että se antaa kivan lisän tahnalle.
Pääruoan kanssa kyytipoikana tarjoilin Gentl Hügel valkoviiniä joka sopii minusta kalan kuin kalan kanssa. 
Pääruoaksi valitsin edelleen suomalaisia ja kesäisiä makuja.  Nieriää, peruna-sipulinyyttejä, kanttarellikastiketta ja omena-aiolia. Kylkeen vielä tomaatti-mozzarellasalaatti. 
Kiireessä pääruoka jäi tietenkin kuvaamatta, pahoittelut!
Kaikki maistui ja oli jälkkärin aika.
Olin tehnyt mustikkakukkoon taikinan ja täytteen jo valmiiksi eli paistoa vaille valmis.

Siinä sitten kymmenen jälkeen aloin paistamaan ja en tietenkään muistanut että täytettä tulisi laittaa vain 2/3 osaan vuokaan ja näinhän siinä kävi :).
Aina ei todellakaan onnistu!
Onneksi olin kaukaa viisas ja olin laittanut uunin pohjalle pellin, täyte tursusi pellille. Vaikka mustikkakukko näytti näinkin hurjalle niin vähän ajan päästä sain siistittyä reunat.

Mustikkakukko oli kyllä jälleen maistuvaa vaniljajäden kanssa. Tämä jälkkäri jakaa vähän mielipiteitä koska taikina on niin rukiinen ja sokerin osuus vähäinen. Meillä miehet ei niinkään välittäneet mutta minulle maistui :).

Ilta oli kaikinpuolin onnistunut vaikkakin juustotarjotin jäi syömättä kun tätä jälkkäriäkin päästiin syömään vasta puolen yön aikaan. Ensi kerralla sitten!

sunnuntai, elokuuta 12, 2012

Laituri ja viikonloppu möksällä

Olen lukenut jo monestakin FB-postauksesta sekä blogista että kesä meni jo. Minne?
Eikä mennyt! Viime viikonloppuna saimme möksätontille ihania vieraita ja aurinko paistoi täydeltä taivaalta. Saatiin uida just niin paljon kuin jaksettiin, vesi oli +20.

Tänä viikonloppuna suunta oli taas möksätontille. Pikkumies sai kamunsa mukaan ja miehellä oli edessä saunamöksän sisäpanelointi. Minulla ruokahuolto ja pikkumiesten vahdinta.
Eipä siinä tarvinnut hirveästi vahtia; pikkumiehet uivat kun vihdoinkin rohkenivat, pitivät nuotiota, seikkailivat metsässä, kalastivat ja taas uivat.

Minun ruokahuolto käsitti ruoanlaiton notskilla; makkaraa, nakkeja, hodareita, lohta ja lettuja. 
En tällä kertaa kuvannut ruokia kun ei samaa viitsi jakaa koko kesää :). Eri vieraita käy koko kesän ja herkut on lähes samoja koska ne toimii aina & maistuu niin miksipä hirveesti muuttamaan! 

Ja meidän metsät on täynnä herkkuja vaan kanttarelleja emme löytäneet vieläkään vaikka etsittiin. En luovuta en!!
Mustikoita pikkumiehet poimi lähes puoli sankoa vartissa ja puolukoita on tulossa just niin paljon kun jaksetaan poimia!

Kävin pikkumiesten kanssa myös kylillä välillä ja kun en vielä voi itse paistaa mitään möksällä niin ostin ihania rahkapullia Joutsan torilta. Minä kun jätin kahvin juonnin jo reippaat vuosi sitten niin tällä kertaa kunnon nokipannukahvi kuksasta  rahkapullan kanssa maistui!...ja meni niitä kuksakupillisia parikikin :)
Ja se kiertoilmauuni on jo ostettu joten ootan vaan että saunamökki valmistuu ja pääsen sinne leipomaan!
Ja se laituri.
Lupasimme jo monta vuotta sitten että laituri rakennetaan pian. Aina. Pian.
Neljän rakennuskesän jälkeen totesimme että "nou kän duu", ei me ehditä ja tuntui kyllä pahalta kun pikkumies odotti. Kärsivällisesti.
Ei koskaan valittanut että kiviltä on ikävä mennä järveen. Eikä niiltä kyllä ollut. Mutta.

Tilasimme tänä kesänä tarjouskierroksen jälkeen laiturin paikalliselta osaajalta joka edustaa LipLap-laitureita.
Ja siinä se pääty on.
Pienempi kuin mihin saatiin lupa mutta toimii juuri niin hyvin.
On tilaa istua, laskeutua veteen rappusia pitkin sekä tietenkin hypätä järveen. Mies kävi snorklaamassa pohjan ja hyvä on, toisaalta näkeehän sen. Näkösyvyys kun on laiturilta pohjaan saakka :).
Ja prinsessa myös hyväksyi laiturin!
Niin ja laiturin päätyosan sekä "sillan" saa irti koska emme vielä tiedä miten keväällä jäät puskee meidän rantaan päin. Saapa nähdä miten tänä syksynä saamme osat maihin!
Ja siinäpä se. Laituri. Auringon laskiessa Suonteeseen.
Ranta on vielä työn alla kun ollaan kaadatettu isoja ja vieläkin isompia mäntyjä & kuusia tontilla. Siinäpä se suurin köllöttää laiturin vieressä. Tämä mänty lähtee tosin metsurin mukaan...toivottavasti pian!

Tänä viikonloppuna tosiaan pikkumies sai mukaansa kamun ja laituri tuli testattua....
...eikä prinsessa jättänyt poikia rauhaan. Missään vaiheessa :)

Oishan se saunamökkikin hyvä saada valmiiksi, siinä se on.
Pian, pian ja pian...Pian saadaan saunamökki valmiiksi saunaa & pesutilaa lukuunottamatta.
Mutta minä pääsen kokkailemaan siellä, mini-mini-keittiössä.
Siihen saakka odotan. Ja minähän jaksan!
Pikkumiehet kalalla auringonlaskun aikaan. Kaunista.

Niin, ja ihanat herkut ostan vielä Hankaan Kesätorilta, joka lauantai heinä-elokuun aikana! Ja se aurinko paistaa vielä ;)
Ja niin, se kesä on vielä täällä ja minä aion ainakin uida ens viikonloppuna. Miten se meni....Vielä on kesää jäljellä, vielä tulee kauniita päiviä :)

keskiviikkona, elokuuta 08, 2012

Marianne-Mansikkapiirakka

Näin kesällä minä niin rakastan näitä makeita piirakoita jotka ovat vähän kuin "plug and play" idealla :). Mikä onkaan helpompaa kuin kasata ainekset ja sekoittaa, uuniin ja hetken päästä on herkkua tarjolla! Joskus ja monesti on kivaa tuunata jälkkäriä, kakkua, piirakkaa tms. mutta ainakin itsellä aika on niin kortilla että nämä pikaiset herkut ovat minun mieleeni ja peruspohjaa on niin helppo tuunata!

Jotain makeaa alkoi tehdä mieli ja kaapista löytyi Marianne-rouhepussi. Siitäpä tuli mieleen monen monta ideaa ja kun muistin että minulla on ihana Pentikin vuoka jossa on Marianne-raidat niin mikäpäs siihen sopisi paremmin kuin Marianne-karkeilla maustettu piirakka. Siitä se ajatus lähti.

Laita kiertoilmauuni lämpiämään noin 180 asteeseen.

Mansikka-Mariannepiirakka:
  • 4 dl vehnäjauhoja
  • 2 dl sokeria
  • 125g sulatettua voita
  • 1 kananmuna
  • 1 dl piimää
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 1 tl soodaa
  • 1/2 pussia Marianne-rouhetta
  • mansikoita
  • sokeria pinnalle
Sekoita keskenään kuivat aineet ja lisää joukkoon sulatettu voi, kananmuna sekä piimä.
Lisää Marianne-rouhetta ja sitä voit laittaa sekaan makusi mukaan mutta minä lisäsin puolikkaan pussin, hyvin toimi!

Levitä taikina vuoan pohjalle ja lisää pinnalle mansikoita runsaasti mutta ei ihan reunoille.
Tällä kertaa käytin viimoisen pussin mansikoita pakkasesta, runsaalla kädellä. Tuoreet mansikat sopii myös enemmän kuin hyvin! Ripottele mansikoiden päälle sokeria.
Paista kunnes piirakka on tikulla kokeillen keskeltä kypsä, noin 20 minuuttia.
Aah, mikä tuoksu valtasi kodin!
Nämä piirakat ei näytä pinnalta oikein miltään vaan aah se maku!
En minä ehtinyt kaivaa kuvausrekvisiittaa esille kun miehet jo iski piirakan kimppuun ;) Ehkäpä huomenna saan semmosen kuvauksellisen palasen....jos piirakkaa jää, oli kyllä niin hyvvää maitolasin kera että tuskimpa.

maanantaina, elokuuta 06, 2012

Kodin sydän, keittiö

Muutimme viime kesän lopulla uuteen kotiin ja halusin tietenkin remontoida heti keittiön. Kirjoitinkin bloggauksen aiheesta mutta tähän päivään mennessä en ole blogannut lopputulosta vaikka lukijat ovatkin sitä pyytäneet.
Nyt, olkaa hyvä. Kotini sydän, keittiö.

Kävin läpi useita keittiötoimittajia ja osalta sain tarjouksen, joiltakin jopa kuvia mutta hämmästyttävän moni oli erittäin passiivinen. Ei soittoja tarjousten perään? Täh? Miten sitä kauppaa saa jos ei ole aktiivinen...ehkäpä sitten näillä kauppiailla on niin paljon myyntiä ettei tarvitse. En usko.

Keittiötoimittajaksi valikoitui pitkän harkinnan jälkeen toistamiseen Puustelli. Meidän ensiasuntoon Lappeenrannassa valittiin aikanaan Puustelli. Ja kuten kerroinkin jo aiemmassa postauksessa, olin erittäin tyytyväinen Järvenpään Puustellin toimitukseen ja eritoten asennukseen.

Vähän jouduin kylläkin itse näkemään vaivaa mm. kivitasojen suhteen kun alunperin tuli väärät ja sitten vielä vialliset, mikron luukun sekä muutamien pikkuvirheiden osalta. Asennuksen jälkeen myyjän into vastata soittopyyntöihin sekä sähköposteihin vähän hiipui, josta kyllä miinusta. Kauppa on hoidettu silloin kun kaikki on valmista ja asiakas tyytyväinen "sanoo vanha mediamyyjä" :). Aina voi saada jälkikauppaa ja sitä näköjään hyvin harva hoksaa. Kaikki saatiin kuitenkin hoidettua loppupeleissä ajan kanssa mutta mutta. Se mikron luukku.

Mikronluukku oli vinossa ja siinä oli lommo. Minut ohjattiin Järvenpäähän maahantuojan huoltofirman, vai mikä se nyt on, pakeille ja kun jo kuulin firman nimen niin tiesin että pitkä taival edessä ja palvelua turha odottaa. Ja niinhän siinä kävi.
En ymmärrä miten moinen firma pysyy pystyssä eikä kukaan nouse vastaan kilpailemaan! Asiakaspalvelu on luokatonta, sähköposteihin/soittoihin vastataan kun jaksetaan ei niin ystävällisellä asenteella jopa Tj:n puolesta ja toimitukset kestää ja kestää. Itse saa kysellä perään ja mitään pahoitteluja on turha odottaa.
Onneksi kuitenkin asentajat olivat ystävällisiä ja vino ovi saatiin vihdoinkin korjattua.

Eli ongelmia oli, kuten aina keittiötoimituksissa. Osa firmoista hoitaa ne hyvin, osa ei.
Järvenpään Puustellille annan ehkä 8+ arvosanaksi.

Valitsin keittiön ovien väriksi valkoisen ja kiiltävän. Vetimiksi samat sulavalinjaiset vetimet kuin aiemmassa keittiössä.
Kivitasot valittiin Louhi Kivitasoilta mutkien kautta. Alkuperäiset kivitasot olivat vääriä ja valitsin uudet vaan myös Louhen kivitasoissa oli hieman värivirheitä joista reklamoimme. Koko prosessi venyi joulukuulle mutta loppujen lopuksi saimme hyvän hyvityksen Louhelta ja olen enemmän kuin tyytyväinen tasoihin! 
Keittiöstämme tuli siis hyvin pelkistetty. Mustaa, harmaata, valkoista ja lasia.

Kodinkoneet valitsimme AEG:n mallistosta kuten aiemmassa keittiössämme. Hinta-laatusuhde on loistava.
Kaasuwokin valitsin edelleen tai no, olisin ottanut kaikki liedet kaasulla mutta mies pisti vähän vastaan. Pöh.
No, muut tasot ovat rajatonta induktiota eli kattilan tai pannun voi laittaa mihin kohtaan vaan ja liesi lämpiää juuri siitä kohtaan. Loistavaa! Minullakin kun monesti on viisikin kattilaa yhtäaikaa porisemassa niin aiemmassa keittiössä olin helisemässä. Uudessa ei ole tämmöstä tapahtunut!
Muutimme keittiön mallia ja takaseinältä liesipiste muutti eripaikkaan. Samalla liesituuletin vaihtui aktiivihiilisuodattimella varustettuun malliin. Meille sopiva löytyi Lapetekin mallistosta Luxor.
Tässä vuoden varrella olen nappaillut kuvia joten tunnelma vaihtuu kuvasta toiseen mutta keittiön ilme tulee esiin. Verhoja ikkunoihin en tosin ole löytänyt vielä reilun vuodenkaan jälkeen.
Minulle keittiössä oli tärkeintä nähdä kokkaillessa vieraat ja seurustella heidän kanssa. Tämä toteutui :).
Keittiöstä olisin voinut jättää ihan hyvin pois mikroaaltouunin mutta kun pikkumies lämmittelee ruokia sekä välipaloja koulun jälkeen yksin tai kamujen kanssa niin eipä sitä vaan voinut jättää. Uuni on sama kuin edellisessä kodissa, AEG:n malli pyrolyysillä eli uuni polttaa kaikki valumat & pinttymät. Ei ikinä pesua ja me like!
Näkymää eteisen puolelta. Vanhasta kodista otimme mukaan LG:n mustilla lasiovilla varustellun side-by-side jääkaapin sekä Electroluxin viinikaapin.

Niin ja ne baarituolitkin löytyi vihdoin Stockan Hulluilta Päiviltä. Kartellin Charles Ghost baarituolit. Näissä istuessa on pikkumiehen kamut syöneet jos toisetkin herkut baaritiskillä. Niin tyytyväinen valintaani :).
Välitilaan valitsin Aitokiven White Quartzite verhoilukiveä joissa on ihana kimallus.
Kiveä jäi vähän yli ja haaveilenkin että saan käyttää sitä jotenkin saunamökkiprojektissamme ja siten yhdistää meidän kodit toisiinsa.
Keittiön altaaksi päädyin suunnitelmien mukaan Lapetekin Silgranit altaaseen ja on ollut kyllä yksi parhaista valinnoista koko keittiössä! Mustassa altaassa ei näy lika ja on aina tyylikäs.
Hanaksi taas valikoitui Oraksen tuttu malli jossa ulos vedettävä putki joka on ihan must minun keittiössä.
Keittiö on toiminut aivan loistavasti. Laskutilaa on sopivasti, yhtään isompaa allasta en olisi tarvinnut ja yksinkertaista väritystä voi elävöittää tekstiilein sekä kauden sävyjen mukaan.

Ainiin. Minun helmeni keittiössä on yleiskonekaappi. Aah. Siellä se Kenwood saa olla paikoillaan, ei tarvitse repiä johtoja tms. Nostan vaan tason ylös ja ei muuta kuin leipomaan. Parhautta!
Tähän mennessä en siis ole löytänyt mitään muutettavaa keittiössä, onhan tämä jo kolmas suunnittelemani. Pieniä vinkkejä sain keittiösuunnitteluun mutta pääroolin hoidin kyllä itse.
Kyllä kokki & leipuri tietää mitä haluaa parinkymmenen vuoden kokemuksella :).

Tähän keittiöön halusin myös vitriinikaapit viinilaseille, Mariskooleille ym. tarjoiluastioille.
Ja kauniit niistä tulikin. Nämäkin tilasin Puustellilta.
Sesonkien mukaan vitriinien päälle laitan viherkasveja, kukkia, kynttilöitä tms. Festivon kynttilänjalat ovat aina tason päällä ja saavat sesonkiin sopivan sävyiset kruunukynttilät.
Minä olen tyytyväinen, ainahan sitä jotain voisi suunnitella toisin mutta tosiaan mitään isompaa ei ole tullut mieleen.
Tässä keittiössä on ihana kokkailla, leipoa ja kestitä vieraita!