tiistaina, toukokuuta 06, 2014

Salaperäinen Svensson ja Bistro Sinne

Olin Blogiringin sekä Kohtaamistoimisto Innastuksen kutsumana ruokabloggaajana Gastro-messuilla ja päivän päätteeksi sain iltajuhlassa palkinnoksi kahden hengen illallisen Bistro Sinneen Porvooseen.
Lahjakortissa luki "Menu Svensson" ja ääneen vielä iltabuffassa ihmettelin että mikähän ruotsalainen siellä on odottamassa kun Nanna ripitti minua että etkö tosiaan tiedä kuka on Svensson.
Nooh, en siinä vaiheessa mutta tajusinhan sitten heti että se Strömsön kokki :). Ai että olin nolona vaan kun en niin paljoa seuraa ks. ohjelmaa niin nimi on jäänyt hämärään vaikka hetihän tunnistin Paulin kun näin. Kiitos Nanna vielä kerran!

Halusin varata meidän illallisen viikolle kun Paul oli itse kokkaamassa ja tietenkin olisin halunnut chefs tablen vaan sehän oli varattu jo koko viikolle. Pyysin kuitenkin hyvää pöytää ja sehän me saatiin, keittiö oli suoraan vierellämme.

Hei, minne matka? No Sinneen!
Olimme liikkeellä keskiviikkoiltana ja tarjolla oli Paulin menu viineineen ja sehän sopi meille.
Alkuun maistui Besserat shampanja. En ollut aiemmin maistanut ja tykästyin kyllä kovin!
Siellä se Paul puuhasi amusien kimpussa kuin kuka tahansa kokki. Ja niitä kokkeja riitti :)
Minä valitsin elämäni ensimmäisen kerran arvokkaimman viinipaketin menun kaveriksi, mies tyytyi kahteen pieneen lasilliseen kun autolla oli.

Amuse tuli kivillä. Siis kyllä, kivillä.
Muistan kuulleeni että tuo musta oli kaivettu jostakin veden lähektä kivien välistä ja fritattu, valkoiset pallerot olivat suolaisia. Ja nuo vihreät syötäviä ja varsinkin mielestäni tempura-taikinassa uitetut oli superhyviä!
Jäljelle jäi vain kivet.
Yksi ongelma pitkässä dinnerissä on että millään ei saa ylös kaikkea mitä syö. Nämä leivät olivat paikallisten käsityöläisten herkkuja, kunnia heille! Ja varsinkin ruisleipää saimme lisää ihan pyytämättä.
Illallinen alkoi ihanalla alkuruoalla Paulin tekemänä.
Paistettua merirapua, kuivattua kultarouskua ja purjoa. Ja voi jösses miten hyvää!
Ainoastaan purjoa oli hieman hankala leikata, ehkä valmiit siivut olisivat olleet paremmat? Pitkulainen piti leikata pitkulaisena kun ravun kanssa jotenkin renkulainen muoto olisi ollut toimivampi.
Minulle tarjoiltiin viininä Dönnhoff, Oberhäuser Leistenberg, Riesling Kabinett 2011. Nahe, Saksasta. Ihana!
Seuraava ruokalaji oli savustettua ahventa, kokonaisena kypsennettyä selleriä ja koivuemulsiota. Siis uuh, ehkä yksi parhaimmista koko menussa. Tässä vaiheessa tosin jäi mieleen tuo peittomainen juttu annoksen päällä?
Ja kylkeen sain viinin Ch. de Puligny Montrachet 2007, Burgundi. Ranskasta.
Meidän sommelier osasi kyllä kertoa viineistä kaiken. Millaiselta tilalta, mitä makuja voisi odottaa vaan ehkä liian nuukasti kaatoi, ainakin minulle. Mutta ne minun viinit olikin vissiin superspessuja :).
Ja siellä se Paul nosti pääruokaa esille.
Alhopakan ankkaa, punajuurta ja ihania kastikkeita pisteinä.
Ja jälleen, taivaallinen annos! Varsinkin keskimmäiset dottyt; maksaisia, yllättivät.
Niin ja lasissa Jacques-Frédéric Mugnier,  Nuits-Saint-Georges, Clos de la Maréchale 2005.
Ja siinähän me. Mukava rupattelutuokio kokkien kesken :).

No okei, enhän minä ole koskaan ravintolan keittiössä töitä tehnyt harjoitussessioiden jälkeen silloin aikanaan ravintolakokiksi valmistuttuani mutta se intohimo ruokaan ei häivy minnekään. Ja tämä kuva sai inspiraation varaamaan ajan kampaajalle :).
Ensimmäinen jälkkäri oli ruotsalaista mozzarellajuustoa, hapanleivällä sekä kuusiöljyllä.
Luit oikein, on ihan oikeaa mozzarellaa luvan kanssa.
Ravintoloitsijan mukaan he saavat tätä herkkua ensi vuonna lisää. Ja voin taata, oli niin hyvää että olisin voinut tilata lisää!
Juomana minulle tarjoiltiin Les Crêtes, Petit Arvine. Vallee d’Aosta 2010, Italiasta.
Huh, yli kolme tuntia meni jälkkäriin saakka vaan kyllä kannatti odottaa.
Raparperia, ihanan rapeita kukkia ja marenkia. Ja Paul heitti päälle vielä jonkun jutun mikä sai koko annoksen höyryämään. Aivan upea päätös!
Ja lopuksi lasiin kaadettiin Alois Kracher Eiswein cuvée 2011, Burgenland, Itävallasta.
Tämä oli itse asiassa parin Savoyn ja yhden Kämp:n kerran jälkeen seuraava fine dining ja olihan loistava jota ei ehkä olisi osannut odottaa.
Menun hinta vastasi kyllä laatua, viinimenu oli mielestäni ylihinnoiteltu. Miehelle unohdettiin kaataa viiniä alkuun joka tosin kyllä kompattiin laskussa. Pisteet siitä.
Ehkä ne viinit oli oikeasti superhyviä mutta oma makupaletti ei ole niin kehittynyt että edukkaampi versio olisi riittänyt mutta koska lahjakortti kattoi menun niin oli sopivaa kokeilla viinipakettia.

Palvelu oli moitteetonta, ehkä himppusen kiire pilkahti kuitenkin arki-iltana mutta oli ymmärrettävää spessuviikkona.

Olin jo aiemmin kuullut Bistro Sinnestä vaan jotenkin tuntui että on niin kaukana vaan pyh!, sama matka kuin ajaisin Helsingin keskustaan.
Menu Svensson oli kyllä ehkä paras menu mitä olen hetkeen maistanut. Nyt onkin vielä hetki aikaa käydä herkuttelemassa, menu Svenssonia tarjotaan vielä muutama viikko, nettisivujen mukaan.

maanantaina, toukokuuta 05, 2014

Mansikkakakkua ja rakennushommia

Pitkän rakennusviikonlopun halusin kruunata kakulla ja mökkiolosuhteissakin voi kakkuilla helposti. 
Paistoin neljän munan kakkupohjan ja se mahtui juuri ja juuri mökillä olevaan kakkuvuokaan. Kakkupohjaan mittaan saman verran kananmunia, sokeria, vehnäjauhoja/perunajauhoja (laitan 2/3 vehnäjauhoja ja 1/3 perunajauhoja) ja 2 tl leivinjauhetta.

Paistoin uunin alaosassa noin 175 asteessa kunnes pohja oli kypsä.
Halusin muhkean kakun joten leikkasin kakkupohjan puoleksi. Kostukkeeksi Spriteä, mansikanpalasia, mansikanmakuista hyydykejauhetta (säästä noin 1/4 kakun päälle), lisää mansikanpalasia ja toinen pohja päälle.
Kokosin kakun kelmulla vuorattuun kakkuvuokaan. Pieni paino, esim. lautanen päälle yön yli, maut vain tiivistyvät.

Pakko on kyllä hehkuttaa noiden hyydykejauheiden puolesta. Purkin koko on justiinsa eikä melkein yhteen kakkuun sopiva ja maut luonnollisia. Ja miten helppoja mökkiolosuhteissa ja tietenkin kotonakin! Suosittelen kyllä kokeilemaan.
Odottelimme aitta/varastorakennuksen saapumista ja paistoin muurinpohjalettuja anopin tekemän lakkahillon kera. Syntisen hyvää!
Viikonlopun musiikeista vastasi Iskelmän nettiradio ja joululahjaksi saamani minikaiutin on kyllä supernäppärä!
Ja sieltähän se kuorma saapuu...vaan tästä draama alkoikin kun nimenomaan kerroimme kuskille etukäteen että peruuta tontille. Vaan eipä uskonut ja sehän kostautui sitten lähtöhetkellä.
Kuskiparalla ei ollut oikeita välineitä kuorman purkuun joten hirsi kerrallaan niitä sitten kannettiin ensin autosta pois ja sitten keskirinteeseen. Ja voin sanoa että tuntui ja tuntuu edelleen koko kropassa. Onneksi neljään pekkaan se sujui kohtuu hyvin.
Tässä vaiheessa kuski oli lähtenyt peruuttamaan rekkansa kanssa ja me päätettiin juoda väliskumpat.
Ja niinhän siinä kävi että nuori & hieman kokematon kuski ilman nelivetoautoa ajoi tai siis peruutti ojaan. Siellä ne tunnin verran ähelsivät kunnes mies lähti katsomaan....ja niimpä mökkitiemme sai ihan uuden ilmeen. Seuraavan tunnin ajan yrittivät saada rekkaa pois ja tekivät tiestämme vieläkin "kauniimman". Eipä loppupeleissä auttanut muuta kuin soittaa luottokaivurimies paikalle.
Siinä välissä meidän iltadinner muuttui makkaraksi.
Kymmenen jälkeen illan jo pimennyttyä Reijo sai rekan pois ojasta ensin vähän puita katkoen ja nuoret pääsivät matkaan kohti Joensuuta.
Ihan kiva lasku lähti kyllä aittakauppiaalle niin kolminkertaisesta myöhästymisestä (kävi ilmi että rekkahan ei ollut hajonnut aiemmilla kerroilla vaan ei ollut ajokuntoisia työntekijöitä) kuin mökkitien remontista.
Nooh, vähän draamaa :)

Uni maistui ja anopin kanssa kun palattiin kyläreissulta oli aitta/varasto jo puoleksi pystyssä.
Päivän aikana miehet saivatkin sen valmiiksi kattoa & sisähommia lukuunottamatta. Reippaita miehiä!
Viimeisen illan kruunasi grillattu lohi, grillattu parsa ja hollandaise. Kyytipojaksi ihanan hapokasta Rieslingiä.
Ja jälkkäriksi kesän ensimmäinen mansikkakakku.
Lapoin kakun päälle loput hyydyjauheet ja koristelin ihanalla chevron-koristeella sekä syötävillä päivänkakkaroilla.
Olipas kyllä onnistunut pitkä viikonloppu. Raskas mutta niin paljon saatiin aikaiseksi että meillä kaksisteen hommaan olisi mennyt monen monta viikonloppua. Ja säätkin suosivat mitä nyt oli superkylmä ja siitä kiitokseksi pukkasi kuumeen päälle mutta yhtä räntäkuuroa lukuunottamatta ei satanut.

Nyt taas työviikkoa eteenpäin!

sunnuntai, toukokuuta 04, 2014

Vappu 2014 ja terassiprojekti

Meillä siis tosiaankin vietettiin vappuna työn juhlaa, sanan varsinaisessa merkityksessä. Koskapa tilaamamme aitta-/varasorakennus ei saapunutkaan mökille sovittuna päivänä oli edessä terassiprojekti.

Kätevä isäntä oli tehnyt jo pohjat maanantaina joutessaan kun odotteli aittatoimitusta ensimmäisen kerran. Joten miehet pääsivät heti aamutuimaan ruuvailemaan terassilautoja kun me naiset ryhdyimme munkin paistoon ja vappuherkkujen tekoon.

Päädyin vappumenussa perinteisiin herkkuihin jotka olisi helppo valmistaa mökillä.
Herkuttelimme:

  • pikku lihapullilla tulisella valkosipulitwistillä (resepti näköjään uupuu joten pitänee postailla)
  • napsahtavilla nakeilla
  • uusilla potuilla joiden päällä valkosipulikuorruke (Capsi)
  • pottusalaatilla
  • punajuurisalaatilla (ostin kaupasta valmista)
  • feta-tomaattisalaatilla
  • patongilla & Philadelphia-juustolla
  • Saint Agur -sinihomejuustolla
  • herkkujen kylkeen aiolia sekä kermaviiliä jonka sekaan lurautin Tanninen siipisoossia
Perussettiä vaan juurikin hyvää!

Kattauksen värimaailma oli ihanan turkoosi ja haarukoiksi nappasin tukusta kestävämpiä kertishaarukoita. Näitä voi pesaistakin muutaman kerran, loistavia mökkiolosuhteisiin! Astioina valkoiset kertikset koska ne on helppo polttaa nuotiossa.
Terassiprojekti eteni vielä vappuherkkujenkin jälkeen kunnes terassilaudat loppui mutta sittempä olikin aika tehdä lisää pohjatöitä.
Johtava rakennuscollie :)

Vappusää oli meille kyllä mitä osuvin! Ei sateita vaan lähinnä auringonpaistetta vaikkakin ilma oli kylmä.
Vappuun heräsimme hyvin levänneinä ja aloitinkin brunssin valmistuksen heti kun miehet lähtivät jälleen terassipuuhiin.

Vappubrunssilla herkuttelimme:

  • edellispäivän pikkuisilla lihapullilla
  • edellispäivän pottulohkoilla
  • edellispäivän pottusalaatilla
  • edellispäivän soosseilla
  • grillin kautta pyöräytetyillä prinssinakeilla
  • munakokkelilla
  • pekonilla
  • uunituoreilla croisanteilla
  • mansikoilla

Ja kyytipojaksi herkuille Mimosat. Minä ostan aina edullista cavaa Mimosoihin koska minusta on turhaa tuhlata kalliita kuohuja mehun kera ja toimii loistavasti!
Kauniit kristallilasijäljitelmät olen aikanaan hankkinut tyyliin eurolla kappale Askosta ja onnekseni nyt Citymarkettiin oli tullut samoja joten sain täydennystä. Jälleen, loistavat mökkiolosuhteisiin eikä liian kertismäiset :)
Miesten jälleen puuhaillessa pihalla minä tuunasin loppuun edellispäivänä paistetut munkit. Pikkumies nimittäin tilasi berliininmunkkeja :)
Hillot sisään ja päälle värjättyä pomadaa.
Aivan ihana vappuaatto ja vappu juhlittiin appivanhempien kanssa ja miehet sai kyllä paljon aikaiseksi. Minä lähinnä kokkailin ja sisustin mutta sitten viikonloppu starttasikin "työleirillä" josta seuraava postaus.
Muutama fiiliskuva vielä mökiltä!
Rattoisaa sunnuntaita!

keskiviikkona, huhtikuuta 30, 2014

Munkin tuoksuista vappua!

Ihanan herkullista vappua kaikille lukijoilleni!

Ensimmäistä kertaa oikeasti pariin kymmeneen vuoteen en tehnyt simaa itse. En vaan ehtinyt. Mielessä oli joka ilta vaan aamulla se aina unohtui ja sitten huomasin että eipä riitä enään aika.
Ostin kuitenkin erittäin hyvää kotisimaa Heilasta.

Vappumme starttasi mökillä jonne appivanhemmat saapuivat aitta/varaston rakennupuuhiin vaan eihän se mennyt kuin piti. Siitä myöhemmin....
....ruoka ja muita vappufiiliksiä postailen tässä myöhemmin mutta ihanan reseptin superpehmoisiin munkkeihin löydät täältä, Mummun herkkumunkit.

Ja tälläkin kertaa sekoitin taikinan nuolijalla, jäi löysäksi kuten munkkitaikinan pitääkin. Että juuri irtoaa kulhon reunoilta.
Ei vaivaamista käsin taikka muutenkaan ja aivan upean pehmeitä munkkeja tulikin! Suosittelen kokeilemaan!
Herkullista vappua kaikille lukijoille!