tiistaina, toukokuuta 31, 2011

Autolla Toscanaan, vol. 1

Anoppini juhlii tänä kesänä pyöreitä kymmeniä ja pienissä viinihöyryissä heitimme vuosi sitten ilmaan ajatuksen lähteä juhlimaan Italiaan ja siitähän se lähti.
Päätettiin siinä samassa huumassa lähteä autolla matkaan ja kun aloimme miettimään reittiä niin matkan kestoksi sovittiin siltä istumalta kolme viikkoa. Myö päätettiin matkata Volvolla ja yöpyä meno & paluumatkat teltassa, Toscanasta vuokrattiin talo.

Puolisen vuotta ajatusta haudottiin ja työstettiin....ja ei kun suunnittelemaan. Jokainen heitti omat toiveet reissun suhteen ja siitä alettiin miettimään reittiä. Kuukautta ennen lähtöä sitten alustava reitti mietittiin, varattiin lauttayhteydet Suomesta Ruotsiin, koska meitä ei innostanut yli vuorokauden "risteily" Saksaan rahtilaivalla. Ja toisaalta anopilla oli mielessä mielenkiintoisia kohteita rakkaasta naapurimaasta, joten päätimme ajaa Ruotsin ja Tanskan kautta eurooppaan.
"Liikaa" reittiä ei suunniteltu vaan päätettiin mennä fiiliksellä eikä esim. varattu mitään yöpaikkoja, koska ollaan liikenteessä low season aikaan.

Menimme Viikkarilla Turusta Tukholmaan ja suuntana meillä oli Helsinborg. Starttasimme heti aamusta laivalta kohti Grännaa, joka oli meidän pysähdyskohde.
Gränna on tuttu polkkakarkeistaan ja niiden valmistusta lähdin innolla katsomaan.


Polkagris -nameja valmistetaan ympäri Grännaa joten mikään "paja" ei varmaan ole se oikea tai aito. Korjatkaa, jos olen väärässä?
Me kurkattiin varmaan lähes kymmeneen pajaan ympäri kaupunkia ja jokaisessa pajassa oli näyteikkuna jonka takaa sai seurata makeisten valmistusta.


Yhdessä pajassa sai seurata valmistusta ihan näppituntumalta ja tässä sulaa karkkimassaa työstetään.
Polkkakarkkeja olikin tarjolla jos vaikka missä muodossa ja makujakin perinteisen piparmintun ohella kymmeniä!

Makeassa huurussa alkoi kahvinystyröitä kolottamaan ja löysimme tiemme ihanaan paikalliseen konditoriaan pääkadun varrella.


Ja siellä päädyttiin herkullisen näköisiin viinereihin ja empä ole yhtä hyviä koskaan maistanut!


Meillä oli tarkoitus mennä lautalla Tanskan puolelle vasta seuraavana päivänä vaan niin me innostuimme ahnettimaan kilometrejä ja olimme jo illalla Tanskassa kohteessa :).

Seuraavana aamuna ajoimme nopsaan Rodbyhyn ja siitä lautalla Puttgardeniin Saksan puolelle. Jatkoimme matkaa autobaanaa pitkin kohti seuraavaa yöpaikkaa, joka oli viiden tähden leirintäalue Dransfeldissa. Ihana paikka, jossa oli uima-allas alue extra hintaan tosin mutta muutamalla eurolla siitä selvisi ja kannatti.

Aamu-uintien jälkeen starttasimme asuntoauton ja Volvomme kohti seuraavaa kohdetta, jossa neljän tähden yöpaikka oli minusta kyllä lähemmäs kolmea. Toisessa reunassa oli kanaali rahtiliikenteineen ja toisella puolella junarata :(. Miehet tosin tykkäsi viereisestä yleisestä uimalasta.
Nooh, minä vedin uimapuvun päälle, asettelin rantatuolin jokea kohti, täytin viinilasin ja kaivoin uusimman Viini -lehden esiin niin mikäpäs siinä...ja kun lämpöäkin oli yli +30 niin mikäs siinä istuessa.

Löysimme kylästä ruokapaikan, joka oli erikoistunut vain Snitcheleihin. Kun kysyin saako teiltä kalaa, kanaa....vastaus oli suoraan ei. Vain leikkeitä erilaisin täyttein, lisukkein ja kastikkein.
Päätimme jäädä syömään.

Minä tilasin perusleikkeen ruskealla kastikkeella ja paikallisilla nuudeleilla eli spätzel mikä minusta taas vastaa pastaa. Mene ja tiedä mutta hyvää oli, todella hyvää!


Mies halusi tilata paikallisen annoksen ja sai saman leikkeen sienillä ja juustokastikkeella kruunattuna. Maistui!


Appiukko tilasi ison annoksen leikettä ja sai kaksi (uuhhh) paistetuilla perunoilla ja anoppi leikkeen jonka sisään oli taiteiltu banaania (?) ja kylkeen ehkä parhaat maistamani röstiperunat.


Jälkkäriksi tilattiin anopin kanssa yhdessä omenastruudel mutta ei se minusta ollut oikean veroinen. Taikina oli liian paksua eikä minusta filotaikinaa nähnytkään? Kermavaahtoa ja suklaakastiketta vaikka naapureille mutta vaniljajäätelöpallo oli juuri niin herkullinen kuin odotimmekin.

Ja jos joku nyt miettii, että missä ne vihreät niin me ei olla uskallettu syödä mitään salaatteja, tomaatteja, kurkkuja ym. ennen kuin jotain selvyyttä näihin kolibakteeri -kuolemiin :(.

Tästä makumatka kohti Toscanaa jatkuu ja ajoimme jo tänään yli ajotavoitteen, joten päätettiin jäädä Alppien kupeeseen Elbsee:n leirintäalueelle yöksi....teltta on viritetty, vettä sataa kaatamalla mutta mikäs siinä, yötä ja seuraaviin tunnelmiin!

tiistaina, toukokuuta 24, 2011

Vadelmapiirakka kauramurulla

Toissailtana alkoi tekemään mieli jotain lämpöistä piirakkaa ja vaniljasoossia. Olin kuitenkin istunut jo päivän terassilla enkä millään jaksanut aloittaa mitään muna&sokeri -vaahdotusrumbaa.
Muistinkin, että olin joskus tehnyt yllärivieraille pikaisen piirakan vain sekoittamalla pohjan ainekset. Ja täältä blogin kätköistähän se resepti löytyi, tuunasin tietenkin taas hieman sen mukaan mitä sattui jääkaapissa olemaan :).


Vadelmapiirakka kauramurulla:

Pohja
  • 4 dl vehnäjauhoja
  • 2 dl sokeria
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 1 tl soodaa
  • 2 rkl vaniljasokeria
  • reipas 1 dl pullomargariinia
  • 1 kananmuna
  • pieni purkki vaniljajogurttia (esim. Valion Olo-jogurttia)
Täyte ja kauramuru
  • vadelmia
  • 2 dl kaurahiutaleita
  • vajaa desi dl fariinisokeria
  • 0,5 dl pullomargariinia
Sekoita kaikki pohjan ainekset nuolijalla sekaisin. Kaada voideltuun vuokaan.

Lisää pinnalle vadelmia.

Sekoita kauramurun ainekset keskenään sormin ja ripottele piirakan pinnalle.

Paista kiertoilmassa noin 200 asteessa kunnes piirakka on kypsä. Kokeile välillä cocktailtikulla kypsyyttä.

Nauti lämpöisenä vaniljakastikkeen kera.

Vinkki! Tämän piirakan valmistat helposti vartissa, jos yllätysvieraat saapuvat ja puuhaat sen lähes "näkymättömästi" vieraiden kanssa seurustellen.
Käytä piirakkaan nyt viimoiset pakastemarjat ja kokeile esim. tuoretta raparperia!

sunnuntaina, toukokuuta 22, 2011

Olive Garden's Garlic-Herb Chicken con Broccoli - Kanaa ja parsakaalia valkosipulisoossissa

Kun asuimme Glens Fallsissa Yhdysvalloissa 2000-luvun taitteessa rakastuin Italialaiseen ravintolaketjuun  Olive Garden. Olen varmasti kirjoittanut kyseisestä ravintolasta jo vaikka kuinka ja monta kertaa mutta aina kun Jenkkeissä käymme, on pakko käydä Olive Gardenissa. Jostain syystä Kanadassa ei Olive Gardenia ole?...kumpa rantautuisi joskus edes Eurooppaan!
No sitä odotellessa. Ravintola tarjoaa talon salaatin & leipätikut alkuun veloituksetta ja empä ole kyllä missään saanut a) niin hyvän alkusalaatin taikka b) niin ihania leipätikkuja.
Alkusalaattia en ole vielä kokeillut valmistaa itse mutta leipätikkuja on tullut tehtyä useamman kerran. Eivät ne samanveroisia ole kuin itse ravintolassa mutta hyviä kuitenkin! Ja tuota alkusalaattia on pakko yrittää varioida joku päivä.

Suosikkiannokseni on aina ollut Garlic-Herb Chicken con Broccoli, jossa on orecchiette-pastaa kermaisessa valkosipulisoossissa parsakaalin ja kanan fileen kera. Kanan file on annoksessa kokonainen ja leivitetty kevyesti. Taivaallista!

Pitkään olen tätä halunnut kotona valmistaa mutta  kun tuota pastaa en ole löytänyt mistään. Ihan vasta piipahdin pitkästä aikaa Jumbossa Stockan Herkussa ja kappas, sieltähän se löytyi! Pasta on hauskasti kuppimaisen muotoista ja keittyessä "kupit" vähän tarttuvat toisiinsa mutta imevät sisäänsä & väliin kastiketta ja näiden kombinaatio on minusta se ihana juju!
Itse en ainakaan tällä kertaa leivittänyt kananfilettä vaan kuutioin paistetun fileen pastan & soossin joukkoon ja oli lähes yhtä hyvää :)

Tästä annoksesta saat 2-4 annosta, riippuen syöjien nälästä :)


Olive Garden's Garlic-Herb Chicken con Broccoli - Kanaa ja parsakaalia valkosipulisoossissa:
  •  1/3 pussia (pussissa 500g) orrechiette-pastaa
  • 4 broikun filettä
  • parsakaalin nuppuja maun mukaan
  • 90 g voita
  • vajaa 4 dl 10%:n ruokakermaa
  • 1,5 dl parmesania raastettuna
  • 3 valkosipulin kynttä puristettuna
  • mustapippuria
  • suolaa
  • vaaleaa Maizenaa tarvittaessa
Paista broikun fileet pannulla nesteen kanssa kypsiksi = ota väri broikkuihin pintaan molemmin puolin kuumalla pannulla ja lisää vettä/vichyä/alkoholitonta siideriä/omppumehua tms. ja anna poreilla hiljaisella lämmöllä kypsäksi. Lisää nestettä tarvittaessa. Näin saat ihanan meheviä fileitä!
Mausta suolalla.
Anna vähän jäähtyä ja kuutioi broikku noin 2x2 cm kuutioiksi.

Keitä pasta suolavedessä al denteksi ja siivilöi.

Keitä parsakaalin nuput suolavedessä al denteksi ja siivilöi.

Lisää kasariin voi, ruokakerma ja puristettu valkosipuli.
Kuumenna kiehuvaksi, anna poreilla hieman ja lisää raastettu parmesaani.
Anna kastikkeen poreilla miedolla lämmöllä kunnes se alkaa sakenemaan, sekoita välillä.
Mausta kastike mustapippurilla ja suolalla. Jos kastike ei sakene tarpeeksi, käytä hieman vaaleaa Maizenaa saostukseen.

Lisää joukkoon broikun palat, pasta sekä parsakaali. Nosta lämpötilaa ja anna kuumentua hetki.
Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa.


Kastike on annoksessa ns. sitova osa eli sitä ei saa olla liikaa. Muutoin annos on liian kermainen.

Annostele lautasille ja raasta pinnalle tuoretta parmesaania.


Nauti hyvässä seurassa punaviinilasin kera.

Pakko myöntää, että kyllä tämä annos oli hyvin lähellä alkuperäistä, suosittelen kokeilemaan!

keskiviikkona, toukokuuta 18, 2011

Lihis lenkillä

Taannoisella Kajaanin reissulla jäi harmittamaan kun oli niin kiire ja synttäriherkkuja alla, että en ehtinyt käymään grillillä! Traditiomme on, että joko Mantan tai Purolan grillillä on kerran käytävä. Herkutellaan joko lihiksillä, makkaraperunoilla tai täyslihaburgereilla. Molemmat näistä grilleistä ovat hyviä ja pennusta asti näissä on käyty kunnon grillimätöt hakemassa tai baari-illan jälkeen syömässä :). Tosin vuosikymmeniä sitten myös Bärämäts ja Autogrilli kisasivat Kajaanin grillikuninkuudesta mutta molemmat taitavat olla jo kuopattu. Oi niitä aikoja!

Täällä etelässä en "kunnon grillille" ole löytänyt. Tuossa Tuusulanväylän varrella joku grilli tönöttää mutta vuosien takainen kokeilu oli niin jäätävä, että empä ole toista kertaa uskaltanut vaikka työkaverit vakuuttavat paikan suosiota...mutta onko he saaneet "kunnon grillimättöä" mietin minä :).

Anyway....koko tämän viikon on ollut kurkku niin kipeä etten ole juuri mitään saanut syödäkseni mutta tänään tilanne tuntui kääntyvän voiton puolelle. Samaten varmaan puoli vuotta olen haaveillut lihiksestä, semmoisesta pulleasta herkusta ja tietenkin lisukkeeksi voissa paistetut HK:n lenkkisiivut...uuh! Aikasta retromeininkiä.
Tuumasta toimeen!



Lihis lenkillä:
  • kaupasta pullea lihapiirakka tai paista itse
  • HK:n sinistä lenkkiä
  • tomaatin siivuja
  • kurkun siivuja
  • salaattia
  • tuoretta sipulia hakattuna
  • tuoretta valkosipulia puristettuna
  • valkosipuli majoneesia
  • hampparikastiketta
  • sinappia
Siivuta kaikki rehut.
Halkaise lihis ja höyrytä se vesihauteessa, näin saat pehmeän ja kuuman.
Paista lenkin siivut voissa.

Täytä komeus ja nauti heti ison maitolasin kera!

Miten te lukijat syötte lihikset ja mistä löytää Suomen parhaan grillin?

PS. oli hyvää mutta pakko tunnustaa, että puolet jäi syömättä....nyt voi taas odotella ensi vuoteen kun tätä mättöä tekee mieli. Pennoroiselle onneksi upposi hyvin loput :).

tiistaina, toukokuuta 17, 2011

Zabaglione

Zabaglione on italialainen klassikkojälkkäri tai jälkkärikastike, miten sen nyt jokainen tulkitsee. Yleensä tämä herkku tarjoillaan hedelmien ja marjojen kera.
Tämä on yksi niistä klassikoista, joita ravintolakoulussa tehtiin ja jotka porautuivat mieleen...klassikoilla kun helposti pudottaa illallisvieraan, koska eihän näitä normiarjessa jaksa tehdä.  Ja toisaalta, klassikot ovat yksinkertaisia ja siinäpä se salaisuus.

Pääsiäisenä tarjoilin Zabaglionea tai Zabaionea tai sabayonkastiketta miten sitä nyt haluaa kutsua, tuoreiden mansikoiden ja viinirypäleiden kera. Tipahdin itsenkin :).
Ja itse asiassa, pitäisi kaivaa esiin ravintolakoulun kansio ja aloittaa kokkaamaan klassikoita vähän niinkuin Julie & Julia tyyliin.


Zabaglione:
  • 3 keltuaista
  • 75 g sokeria
  • noin 1,5 dl marsalaviiniä
Vaahdota keltuaiset ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi teräskulhossa.
Nosta kulho vesihauteeseen ja lisää joukkoon marsalaviini. Vatkaa seosta voimakkaasti kunnes se sakenee, noin 6-10 minuuttia.

Tarjoile hedelmien & marjojen kera heti.

Tämä näyttävä jälkiruoka valmistuu suht nopsaan ja ei ole ällömakea, suosittelen kokeilemaan.

Ja huom, säästä kananmunien valkuaiset! Ne säilyvät hyvänä pari viikkoa jääkaapissa....postaan pian reseptin mihin ne voit käyttää ellet tuuppaa niitä seuraavan aamun munakkaaseen :).

keskiviikkona, toukokuuta 11, 2011

Kuohuva parsakeitto

Kevät ja kesän tulo on siitä ihanaa aikaa, että tuoreita kasviksia ja vihanneksia alkaa jo huhtikuussa saamaan hevi-osastoilta. Ei tosin suomalaisia mutta kyllä ulkolaisilla alkuun pääsee.
Vuosien saatossa olen rakastunut parsaan siinä määrin, että selailin jo jostain lehdestä parsan kasvatus ohjeita...minustako viherpeukalo? Nooh, kunhan päästään omaan taloon asumaan niin katsotaan jos vaikka idea pääsisi työstöasteelle.

Taannoisen Pääsiäisen menun alkuruoaksi tarjoilin kuohuvaa parsakeittoa, johon ohjeen muokkasin perusparsakeitosta.
Alkuruokana tästä annoksesta riittää kuudelle, ehkä jopa kahdeksalle varsinkin jos alkukeiton tarjoaa pienistä maljoista kuten itse tarjosin.

Kuohuva parsakeitto:
  • nippu (500 g) vihreää parsaa
  • 1 iso punasipuli
  • 2-3 valkosipulin kynttä maun mukaan
  • 3 rkl voita
  • 3/4 dl vehnäjauhoja (jos haluat hieman paksumman alkukeiton käytä 1 dl)
  • 1,3 litraa kasvislientä (itse tein kasvisfondista)
  • 1 dl kuohukermaa
  • 1 dl kuivaa valkoviiniä
  • 1/4 sitruunan mehu
  • ripaus suolaa
  • ripaus mustapippuria
Koristeluun:
  • 2 parsan nuppua / annos (säästä keitosta)
  • 2 rkl Cavaa / annnos
  • sitruunankuorta raastettuna
Kuori parsat nupusta tyveä kohden ja leikkaa puumainen tyvi pois.
Pilko parsat parin sentin paloiksi.

Kuori puna- ja valkosipuli ja pilko pieniksi paloiksi.


Kuumenna voi kattilassa ja paista parsoja sekä sipuleita miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia.
Mausta suolalla ja pippurilla.

Lisää joukkoon jauhot ja sekoita hyvin. Lisää kasvisliemi sekä sitruunanmehu ja keitä pienellä lämmöllä noin 20 minuuttia. Muista napata koristeeksi kypsät parsannuput!
Soseuta sauvasekoittimella sileäksi. Jos haluat todella sileän keiton, siivilöi keitto.

Lisää joukkoon kuohukerma ja valkoviini, kuumenna ja tarkista maku.

Kaada keitto annoskulhoihin.
Asettele parsannuput annoksiin ja valuta Cavaa annosten pinnalle. Lisää hieman sitruunankuorta koristeeksi.
Tarjoile heti!


Minulla  ei kuvaaminen annnoksesta oikein onnistunut kun parsannuput humpsahtivat tietenkin keittoon siinä vaiheessa kun säädin kameraa. Olisi pitänyt tajuta pyytä mies apuun! Mutta siellä se parsannuppu pilkottaa :)

Tarjoilin keiton kanssa parmesaanikeksejä joita olin pitkään halunnut kokeilla. Niistä tuli kuitenkin todella tuhteja ja rasvaisia, ei minusta sopinut ollenkaan keväisen raikkaan keiton kanssa. Näin sitä oppii ja ensi kerralla laitan kylkeen vaikka leipätikun tai grissinin!

torstaina, toukokuuta 05, 2011

Vadelma-krustadit

Kevät on täynnä valmistujaisia, rippijuhlia ja hääjuhlia. Puhumattakaan grillikauden avajaisista tai mökkiherkuista!
Minä rakastan suunnitella erilaisia menuja mutta kun tykkään tehdä kaiken itse niin jossain pitää välillä oikaista kun aika ei vaan riitä kaikeen. Tai mökillä ei vaan ole paistomahdollisuutta ja silti haluaa yllättää vieraat. Ja monesti, oikaisu tuottaa erinomaisia herkkuja.

Krustadikuppeihin tutustuin vuosia ja vuosia sitten jonkun pankin cocktail-tilaisuudessa. Meitä yrittäjiä kun houkutellaan aina vaihtamaan "leiriä" niin pitäähän sitä käydä välillä haistelemassa tuulia.
Nämä hauskat, valmiit krustadikupit sopivat niin suolaisille kuin makeille täytteille ja näitä valmiita pohjia löytyy hyvin varustelluista ruokakaupoista.


Vadelma-krustadit:
  • krustadikuppeja paketti
  • pieni tetra vispikermaa
  • pieni tölkki maitorahkaa
  • 120 g vadelmamarmeladia
  • tarvittaessa sokeria
  • koristeluun tuoreita vadelmia
Vaahdota vispikerma ja sekoita se maitorahkaan sekä vadelmamarmeladiin. Jos maku on mielestäsi liian hapan, lisää sokeria.

Asettele krustadikupit tarjoilualustalle ja pursota isolla tähtityllalla täytettä kuppeihin.
Aseta tuore vadelma koristeeksi.

Tarjoile krustadit heti sillä ne vettyvät täytteestä nopeasti.

Vinkki! Käytä makeissa krustadeissa marjoja tai hedelmiä makusi mukaan ja vaihda marmeladi siihen sopivaksi.
Nämä sopivat myös loistavasti esim. mökille kun mitään ei tarvitse paistaa ja täytteenkin voi tehdä jo kotona valmiiksi!

Meillä häästudiossa nämä vadelma-krustadit hävisivät nopsaan parempiin suihin :).

keskiviikkona, toukokuuta 04, 2011

Cosmopolitan

Muistan kun muutimme mieheni kanssa "omaan kämppään" niin ostimme drinkkikirjan ja sen innoittamana erilaisia viinoja, liköörejä sekä mehuja, esansseja & limuja. Kokeiltiin siinä innossa jos jonkinlaista drinkkiä Ampiaisesta aina Siniseen enkeliin...uuuh :).
Vuosien saatossa maku on muuttunut sekä terävöitynyt ja nämä harha-askeleet jääneet muistoihin.

Muistan myös hyvin kun Sinkkuelämää -sarja rantautui Suomeen. Sitä myöten Cosmo valtasi Suomen ja jokaisessa bile-hilepaikassa Cosmot oli "se juttu" ja niinhän jäin itsekin koukkuun mutta sillä poikkeuksella että koukussa olen edelleen.
Yksi rakkain Cosmo-muisto liittyy siihen kun olimme syömässä Helsingissä rakkaan lapsuuden ystäväni kanssa päivää ennen kuin muutin pois Suomesta Yhdysvaltoihin ja me kilisteltiin Cosmoilla. Ja siitä se jäi. Aina kun menemme ulos syömään tai nähdään ruoan merkeissä, Cosmot täytyy tilata tai tehdä, se on se meidän juttu.

Häästudio ei tietenkään tehnyt poikkeusta asiaan, sitä kun juhlistimme yhdessä, mutta huomasin että minulla ei ole a) cocktail-shakeria ja b) Martini laseja. Wha-at?
Riedel fanina hankintalistalle siirtyvät siis Martini -lasit ja eiköhän Decanterista löydy myös kunnon shakersetti!

Täytyi siis tyytyä vasta ostettuihin Margarita laseihin mutta niissä tilavuus on toki suurempi, joten käytin 1,5 kertaisen annoksen juomaa.

Tällä ohjeella sheikkaat yhden drinkin.


Cosmopolitan:
  • 1 cl Cointreau -likööriä
  • 2 cl vodkaa
  • 3-5 cl Ocean Spray -karpalomehua oman maun mukaan
  • jäitä tai jäämurskaa
Mittaa shakeriin kaikki ainekset. Sheikkaa voimakkaasti ja kaada siivilän läpi laseihin.
Tarjoile heti!

Vinkki! Jos sinulla ei ole cocktail shakeria niin voit käyttää esim. Tupperwaren pikasekoitinta.
Jos käytät jäämurskaa niin voit jättää ne myös drinkkeihin. Toimii varsinkin kuumana kesäpäivänä!

Ainiin, ja se drinkkibaari sheikkailtiin loppuun ennen rapakon taakse muuttoa ja nyt sieltä baarikaapista löytyy erilaisia viskejä & konjakkeja maailmalta....mun viinikaapista ei nyt puhuta ollenkaan :).
Niin ja se drinkkikirja on kyllä palvellut tähän päivään saakka.

tiistaina, toukokuuta 03, 2011

Keväinen parsapiiras

Viime keväänä lupasin itselleni, että seuraavana keväänä kokkaan enemmän parsaa. Vähän on hitaanlaisesti homma lähtenyt käyntiin mutta parsakeitto on jo nautiskeltu ja taannoiseen häästudioon valmistin parsasta piiraan.

Hain jonkin aikaa sopivaa reseptiä ja Valiolta löytyi passeli mutta tein siihen muutaman oman muutoksen, kuten aina.

Huom! Jos valmistat piiraan Iittalan kapoiseen Teema-vatiin niin 2/3 pohjataikinasta riittää sekä vain puolikas nippu parsaa. Tai ainakin minulla riitti :)


Pohjataikina:
  • 150 g voita
  • 5 dl vehnäjauhoja
  • 2 tl leivinjauhetta
  • 1 purkki kermaviiliä
Sekoita pehmeään voihin ja jauhot. Lisää kermaviili nopeasti sekoittaen ja anna taikinan levätä jääkaapissa sen aikaa kun valmistat täytteen.

Täyte:
  • nippu vihreää parsaa
  • 2 kananmunaa
  • 1 prk smetanaa
  • 1 tl suolaa
  • 2 rkl kokojyvä Dijon-sinappia
  • 1/2 pussia mozzarellaraastetta
  • 1/2 pussia musta leima Emmental-raastetta
  • 1/4 sitruunan mehu
Kuori parsat (nuppujen alta tyveä kohden) ja leikkaa muutama sentti puumaista tyveä pois. Puolita parsat siten, että ne sopivat vuokaan.
Sekoita täytteen ainekset.

Voitele juoksevalla margariinilla/voilla vuoka ja painele siihen taikina.
Asettele parsat ja kaada täyte päälle. Levittele tasaiseksi.
Voitele keltuaisella reunat niin saat kauniin värin piiraalle.

Paista kiertoilmauunissa keskitasolla noin 215 asteessa noin 20 minuuttia.

Vinkki! Piiras sopii loistavasti valmistujaisjuhliin suolapaloiksi kun leikkaat piiraan ensin pitkittäissuunnassa puoleksi ja sitten vaakasuunnussa pieniksi paloiksi. Tarjoile kuohuvan kera.

Piiras maistuu myös alkuruokakeiton kaverina!

sunnuntaina, toukokuuta 01, 2011

Häästudio, Kate & William

Minua harmitti taannoin kun en järjestänyt teemajuhlia naapurikuninkaallisten juhliin, joten päätin nyt korjata tilanteen. Heräsin silti hieman liian myöhään, auts. Olisin voinut tilata kattaustarvikkeet ym. koristelutarvikkeet Englannin lipputeeman mukaisesti joista haaveilin. Kyllä harmitti mutta jospa se Harry seuraisi veljensä jälkiä piakkoin....
Niin ja olihan tässä vähän "samisfiilis" kun morsiamen vanhemmilla on yritys, jota olen jo monia monia vuosia seurannut, samalla alalla kun ollaan :). Eli häästudio oli laitettava pystyyn!

Päivä käynnistyi itsellä jo kasin pintaan esivalmisteluin ja ystäväni lapsineen tuli meille juhlimaan jo yhdentoista aikaa. Lipputeeman puuttuessa päätin rakentaa päivän vaaleanpunaisen eri sävyjen ympärille, tietenkin! Prinsessajuhlat!


Kattauksessa käytin Iittalan värillisiä astioita, kristallia sekä sopivasti myös kertakäyttötuotteita. Mm. tuo naksuvati on upea; hopean sävyinen kertisvati ja kun sitäkin löytyy eri muodoissa & sävyissä niin ompa kätevä.


Vaikka päivä olikin kupliva voittoinen niin välillä ihana mansikkavesi teki terää! Ja kuplivana coolerissa viileni pitkin päivää Pink sekä muita rose-kuohareita.


Mietin pitkään tarjoiluja, koska nyt kun ei ollut sitä britti-teemaa astioihin niin en halunnut tarjoiluissakaan lähteä miettimään brittisapuskoita. Ihanan vaaleanpunaiseen teemaan sekä kevääseen sopi minusta keväinen parsapiiras ja aah kun siitä tulikin hyvvää! Reseptiä tulossa.


Vaaleanpunaisiin cocktail-tikkuihin keihästin fetaa, cantaloupea sekä mozzarellaa & rypäleitä.


Tuulihattujen sisään kätkin kinkku-juustotäytteen ja siitäkin ohjetta tulossa. Tällä kertaa tuulihatut jäi vähän littanoiksi kun pursotin niistä liian isoja...treenin puutetta selkeesti eli ei muuta kuin tekemään lisää tuulihattuja!


Makeana meillä oli tietenkin prinsessakakkua tarjolla mutta unohdin napata siitä kuvan koska se nautittiin illan tunteina :). Nämä vadelmacrustadit hävisi aikasta nopeasti lautaselta jo päivällä.....


 ...puhumattakaan mansikoista, vaahtokarkeista ja sydänmarmeladeista.


Rakastavaiset saivat toisensa vaikkakin jäin kaipaamaan enemmän kuvia itse hääjuhlasta sekä tietenkin kakusta! Kyyneleitä pyyhittiin ja pukuja ihasteltiin, välillä näiden Cosmojen tahtiin.
Väärissä laseissa ja jäähileillä, I know mutta oikeita laseja ei ollut niin nämä oli lähinnä sitä oikeaa ja saahan sitä tuunata!


Ihana päivä ja sopiva startti Vapun viettoon! Niin hauskoissa ja herkullisissa tunnelmissa vierähti Vappu ettei kuvia tullutkaan napsittua juuri mittään. Muutamaan reseptiin nappasin toki kuvasatoa mutta niitä julkaisen sitten ensi vuonna :).
Ihanaa Vappua vielä kaikille lukijoille!