lauantaina, joulukuuta 29, 2012

Olutpaneroidut sipulirenkaat

Vietimme viime uutta vuotta ystäväperheen kanssa kotonamme ja teimme kaikenlaisia frittijuttuja. Jep, minä rakastan friteerattuja herkkuja....niitä kun ei vaan syö liian usein niin ei ole niin pahasta :).

Ehkäpä ehdoton suosikkini frittiherkuista on sipulirenkaat ja varsinkin olutpaneroituna.
Parhaat sipulirenkaat tai no, kokonaisen sipulin olen syönyt taannoin Montréalissa Le Biftheque ravintolassa. Aivan upea, jättikokoinen sipuli. Blooming onion oli leikattu viipaleiksi kuitenkin siten että koko sipuli pysyi kasassa. Friteeraus ja koko komeus pöytään maistuvan, hieman potkua sisältävän kastikkeen kera.
Ehkäpä parasta mitä olen maistanut!

Kotona en moista ole osannut tehdä mutta perussipulirenkaat maistuvat superhyvältä.

Friteeraustaikina:
  • 3 dl vehnäjauhoja
  • 2 tl suolaa
  • ripaus valkopippuria
  • 2 tl chilijauhetta
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 1 valkuainen
  • 2 rkl voisulaa
  • 2,5 dl olutta
Sekoita kuivat aineet kesken ja lisää joukkoon olut. Vatkaa valkuainen kovaksi vaahdoksi ja nostele joukkoon.

Lisäksi tarvitset:
  • isoja keltasipuleita
  • öljyä paistoon
Leikkaa sipulit isoiksi renkaiksi.

Upota sipulirenkaat frittitaikinaan, nosta kuumaan öljyyn ja friteeraa kypsiksi.
Nosta reikäkauhalla ritilälle jäähtymään.

Nauti tuoreina hyvän soossin esim. aiolin tai chilimajoneesin kera.


Aijai, nami!

Tänä vuonna vuosi vaihtuu ystäväperheen uudessa kodissa, saapa nähdä mitä herkkuja on luvassa :)

torstaina, joulukuuta 27, 2012

Joulu 2012

Tänä vuonna päätimme vihdoinkin, ensimmäistä kertaa jäädä omaan kotiimme jouluksi. Niin ihanaa kun onkin matkustaa pohjoseen viettämään joulua, niin yhtä ihanaa oli kyllä olla kotonakin.
Sain tehdä oman näköiseni joulun ja ruoat, aloittaa omat jouluperinteet.

Heti alkuun pahoittelen kuvien laatua. Samalla hyvällä kameralla kuvattu mutta kun valoa ei ole, niin valoa ei ole enkä käyttänyt ylimääräistä salamaa vaikka ehkä olisi pitänyt. Päätinkin nyt että tässä pyhien aikana tutustun lisäämisen kuvaamisen saloihin :).

Saimme jouluvieraiksi anopin ja appiukon pohjoisesta ja heidän kanssaan aaton aattona koristeltiin joulukuusi.
Pikkumies sai luvan laittaa joulutähden ja niin taitaa jatkossakin olla.
Joulukuusen koristeet halusin perinteisiksi sekä värimaailmaltaan maltillisiksi.
Joulukuusen kynttilät, tosi vanhat Airamin kuusenkynttilät huusin Huuto.netistä ja ne saapuivatkin juuri jouluviikolla sopivasti.
Minun joulukuuseeni kuuluva paksut nauhat sekä tietenkin suklaiset kävyt.
Muutama vuosi sitten ostin pikkumiehelle oman joulukoristeen muistoksi syntymämaastaan...
...ja samaisesta kaupasta taikakaulimen :).
Ja mitä kuusi olisi ilman pöllöä? Tämän koristeen sain ystävältäni lahjaksi, hän kun tietää "pöllöyteni" :).
Ja pitäähän kuusella matto olla! Tämän ostin Amerikan vuosina ja tämä matto kiedotaan joulukuusen jalan ympärille niin että se ei näy. Kaunis!
Aaton aattona paistoimme kinkun ja kun halusin siitä mehukkaan niin aamuyöhönhän se paistoi venyi. Vaan mitä sitä ei tekisi täydellisen kinkun eteen?
Siinä se kaunokainen töröttää ja tonttukin oli jo tuonut lahjoja kun eihän pukki jaksa kaikkia tuoda ;).
Ja vielähän se joulupukkikin löysi tiensä meille. Ja pikkumies oli aivan innoissaan! Ja oikea keppi sekä lapikkaat...niin tunnelmallista.
Joulupöydän kattaukseen mietin pitkään pöytäliinaa vaan niin päädyin valitsemaan Marimekon Lumimarjan satiinipintaisena. Marimekon myymälässä myös ommeltiin päädyt samaan hintaan, ihana etu!
Muutoin kattauksessa käytin erilaisia laseja sekä pintoja. Upea kynttelikkö on Nachtmanin ja Aalto-malja täyttyi valkoisista tulppaaneista.
Viiniä karahviin....
....jouluherkut esille. Poron paistia, kinkkua ja savustettua kalkkunaa. Uuniperunoita lohi- ja poromoussella...itse tehtyjä lanttu- ja porkkanalaatikoita.
Graavattua siikaa ja lohta, sillejä. Erilaisia salaatteja ja purkkiherneitä.
Pöydässä oli vielä omin kätösin väännettyjä karjalanpiirakoita, munavoita, juustoja, mätivaahtoa. Venäläisiä suolakurkkuja ja smetanaa. Aah!
Kahvibuffetissa oli erilaisia macaronseja, tiikerikakkua, lusikkaleipiä, karpalo-valkosuklaa cookieseja, ässiä, äidin pikkuleipiä, rommipalloja, liköörikonvehteja ja After eightejä. Lisäksi oli erilaisia kääreellisiä Fazun nameja...
...ja mieheni jouluun kuuluu aina kuorelliset pähkinät. Niitä on oltava.
Tämän hauskan pähkinäkorin löysin Amerikan vuosien aikaan :).
Meidän pikkumies löysi sopivan tonttulakin ;)!
Joulumme oli aivan ihana, tunnelmallinen ja rauhaisa. Paljon yhdessä oloa, riemua, kynttilöitä, hyvää ruokaa & juomaa sekä lunta! Ainoa harmi on ollut erittäin sitkeä flunssa, eipä naismuistiin ole ollut tämmöistä, toivottavasti lähtee pian pois eikä takaisin tulekaan!

Jatkossakin vietämme joulut kotosalla, toivottavasti myös lunta saadaan yhtä paljon.
Reseptejä jouluherkuista kirjaan tänne sitten ensi vuoden puolella, lähempänä  seuraavaa joulua ;). Riisipuuro toki maistuu vielä montakin kertaa tässä talven aikaan, aijai että onkin herkkua!

Loma jatkukoon ja nyt kannattaa jo kurkkia reseptejä uuden vuoden herkkuihin blogistani. Mitäs herkkuja sinä aiot laittaa uudeksi vuodeksi?

lauantaina, joulukuuta 22, 2012

Karpalodrinkki

Minulla on tapana tarjoilla juhlissa aina joku drinkki, olipa se alku-, väli-, pää-, jälki-...tai what-ever drinkki :).
Mietin aina vähän sesonkia niin makujen kuin tarjoilulasienkin suhteen. Niin minua :), vai mitä?

Nyt kun saimme vieraaksi Ameriikasta asti ystäviä niin päätin tarjoilla pitkän drinkin joka sopi loistavasti dinnerin alkuun mutta myös pitkän shoppailupäivän päätteksi :).
Yleensä suosin kyllä lyhyitä drinkkejä makunystyröiden herättelyyn mutta tällä kertaa tämä oli juuri se oikea drinkki hetkeen!

Karpalodrinkki:
  • 4 cl Finlandia Karpalo-vodkaa 
  • karpalon makuista kivennäisvettä 
  • karpaloita ja jäitä
Kaada ainekset lasiin ja sekoita kevyesti.

Ihanan maukasta ja kuivaa, ei turhia kikkailuja!

Ostin muuten taannoin antiikkimarkkinoilta Ultima Thulen pienet lasit jotka ovat ah, niin oivat pieniin drinkkeihin. Napakoita vaan juurikin sopivia aperitiiviksi.

Vielä mietin joulupöydän aperitiivia vaan lakkaan se taitaa kääntyä....kerron lissää pian :)

perjantaina, joulukuuta 21, 2012

Lusikkaleivät

Minun jouluuni kuuluvat pikkuleivät. Sen seitsemässä sortissa jos ei enemmänkin :). Annas kun mietin...niitä taitaa tullakin enemmän, hups!

Koko viikon olen leiponut pikkuleipiä ja tänään sain viimoisetkin valmiiksi, paitsi piparit....niin ja kun en millään nyt ehtinyt kokeilemaan macaronseja, päädyin tilaamaan ne Tonilta.  Vaikka mielessä olikin kokeilla tehdä vihdoin itse niin en nyt lähtenyt siihen. Toni on huippu ja jouluna en luottaisi yhtään vähempään. Huomenna noudan niin pipari- kuin vaniljamacaronsit. Ihanaa!

Niihin pikkuleipiin, lusikkaleivät ovat suosikkejani, niin myös pikkumiehen! En itse asiassa tiedä mistä "himoni" näihin on peräisin koska kotonani minä leivoin näitä ja anoppilassa näitä ei jouluisin ole ollut. Hmm...no. Yleensä teen näitä vain joulunaikaan mutta kesällä ostamme Uimaniemen kesätorilta ja aah kun ne ovat vaan niin hyviä. Ja sen tietyn leipojan lusikkaleivät kelpaavat meille :).

Minä tomusokeroin lusikkaleivät mutta myös erittäin hieno sokeri sopii pintaan.

Lusikkaleivät:

  • 200 g voita
  • 2 dl sokeria
  • 4,5 dl vehnäjauhoja
  • 3 tl vaniljasokeria
  • 2 tl leivinjauhetta
Laita voi kattilaan, kiehauta ja anna saada hieman väriä. Voi ei saa kuitenkaan palaa!
Kaada voi kulhoon, lisää joukkoon sokeri ja anna jäähtyä.

Sekoita keskenään kuivat aineet ja lisää ne voi-sokeriseokseen.

Laita uuni lämpenemään noin 175 asteeseen.

Ota taikinaa teelusikan kuppiin ja muotoile lusikan muotoinen pikkuleipä. Liu'uta pikkuleipä leivinpaperilla vuoratulle pellille.
Yhdelle pellille voit laittaa noin 30-36 pikkuleipää, riippuen koosta. Nämä eivät kohoa kovinkaan paljon.

Paista kunnes pikkuleivät saavat ihan himpun väriä pintaan, ne eivät saa kuitenkaan ruskistua.
Nosta jäähtymään ritilän päälle.

Täyte ja pinta:
  • vadelmahilloa
  • tomusokeria
Lusikoi yhden pikkuleivän päälle vadelmahilloa ja aseta toinen pikkuleipä päälle.
Tomusokeroi.

Aah, minä tein jo jouluaattoa varten pikkuleipiä ja laitoin ilmatiiviiseen rasiaan. Siellä ne säilyvät, kunnes täytän ne jouluaattona ja tomusokeroin jälkiruokapöytään.

ps. kuva on monen, monen vuoden takaa.  Siksi vähän epätarkka mutta silti niin herkku!


torstaina, joulukuuta 20, 2012

Ruissydämet

Leivoin eilen karjalanpiirakoita ja niinhän siinä kävi että ruistaikinaa jäi yli kun edellisenä päivänä keittämäni riisipuuro loppui.
Mietin hetken että mitäs nyt ja päätin tehdä ruissydämiä. Eihän hyvää, vaikkakin niin simppeliä taikinaa voinut heittää hukkaan.

Kaulitse ruistaikina noin 0,5 cm:n levyksi ja ota siitä muotilla kuvioita.
Minä päädyin sydämiin. Tähti -kuvio oli ensin mielessäni vaan en löytänyt sopivaa, suupalan kokoista muottia kotoa. Jälleen...suutarin lapsella ei ole kenkiä :).

Paista sydämet noin 175 asteessa kunnes saavat kauniin värin pinnalle.
Säilö ilmatiivissä rasiassa jotta rapsakkuus säilyy.

Minä aioin pursottaa näiden pinnalle sekä lohi- että poromoussea joulun pyhien aikaan. NAMI!

maanantaina, joulukuuta 17, 2012

Suklaapiparkakut

Tässä taannoin tein piparitaikinaa pakkaseen iltamyöhäsellä ja seuraavana päivänä pikkumies kamunsa kanssa leipoi piparkakkuja.
Haimme alakerrasta minun ison laatikon joka oli täynnä piparkakkumuotteja ja voi sitä riemua kun pojat  saivat valita millä muoteilla he piparkakkuja painavat!

Minä halusin kokeilla ideaani yhdistää piparkakut ja suklaa. 
Piparkakkutaikinan tein perinteisellä ohjeellani ja lisäsin joukkoon maitosuklaata rouhittuna.
Lisää rouhittu maitosuklaa valmiiseen piparkakkutaikinaan käsin vaivaten.
Kaulitse varovasti levyksi, varsinkin jos suklaahiput ovat jääneet erikokoisiksi kuten minulla.
Ota piparkakkumuotilla kuvioita ja paista normaalien piparkakkujen tavoin.

Superhelppoa ja vähän erilaista!
Meillä perheen miehet ihastuivat näihin ja kuulemma suklaata olisi saanut olla enemmänkin! Ensi kerrallla :)

sunnuntaina, joulukuuta 16, 2012

Aura-päärynäpiiraat

Päätin jo viime vuonna viettää joulun omassa, uudessa kodissa mutta niimpä me vain päädyttiin pohjoiseen mummolaan viettämään joulua.
Noh. Tänä vuonna vietämme joulua täällä etelässä. En antanut periksi vaikka mies hieman kaipasikin pohjoiseen. En.
Minä halusin ja haluan tehdä nyt oman joulun ja aloittaa omat perinteet.

Mies pelkäsi mustaa joulua. Hih, turhaan :). 
Ja sitä lunta riittää ja minä en valita. En todellakaan koska lunta ei voi olla liikaa ja rehellisyyden nimissä en ymmärrä miksi lumesta valitetaan. Ja kyllä, olen itse aurannut ja kolannut, teen sitä mieluusti edelleen mutta mies taitaa tehdä vieläkin mieluummin. Luulempa että hällä on jokin "kisa" naapurin kanssa käynnissä kumpi kolaa pihan aikaisemmin aamulla;)....mene ja tiedä mutta kun saamme nauttia talvesta niin nautitaan!

Päätin että kun vietämme joulun kotona niin en ota stressiä ja en aiokaan. Leivon, siivoan ja kokkaan sen minkä ehdin, hymyssä suin!

Leivonnan aloitin jo ajoissa ja nämä Aura-päärynäpiiraat päätyivät pakkaseen jo viikko sitten. Ja mies.
Ensin hymähti että mitäs nuo nyt sitten on ja kun sai maistiaisen niin olisi punaviinilasin kera syönyt kaikki vaan en antanut :). Sitten jouluna!

Aura-päärynäpiiraat:
  • rahka-voitaikinaa
  • päärynää
  • Aura-juustoa
  • saksanpähkinöitä
  • Sweet chili-soossia

 Valmista rahka-voitaikina ohjeeni mukaan.

Kaulitse valmis taikina ohueksi levyksi ja ota isolla lasilla tai ympyrämuotilla kiekkoja taikinasta.
Voitele kiekkojen reunat kananmunalla.

Sivele kiekon keskelle sweet chilisoossia, lisää päälle murustettua Aura-juustoa sekä pieneksi hakattuja saksanpähkinöitä.
Lisää päälle vielä viipaloituja päärynänsiivuja.
Paista noin 190 asteessa kiertoilmauunissa kunnes piiraat saavat väriä pintaan.
Nauti lämpöisinä punaviinin kera.
Tai pakasta, kuten minä. Sulata ja lämmitä hieman miedossa uunin lämmössä ennen tarjoilua.

Tämän ohjeen bongasin Glorian Ruoka & Viini-lehdestä ja olipas kyllä hyvä ohje vaikkakaan en enää edes muista teinkö sinnepäinkään vaan idea siis lehdestä :).
Ja nämä herkkupalat sopii kyllä juhlaan kuin juhlaan!

Niin, ja se naapurin mies johtaa aurauskisaa...ainakin vielä!

lauantaina, joulukuuta 15, 2012

Valkosipuliset lihapasteijat

Meidän jouluun kuuluvat ehdottomasti valkosipuliset lihapasteijat. Ja tarinahan tämänkin taustalla on :).

Ensimmäiset vuodet anoppilan ruokapöydässä sekä joulupöydässä (siis aikasta kauan sitten) olivat aika haasteellisia koska nuorempana olin aika ruokarajoitteinen. 
Noh. Yksi päivä mieheni toi minulle pasteijoita ja kehui niitä maasta taivaaseen. Ja pakkohan minun oli maistaa ja voi että. Tai voi anoppini :)...parhaita mitä olin koskaan maistanut!
Anoppi tuli kysymään että maistuiko ja minä siinä kehumaan. Anoppi siihen että no tottakai maistui kun niissä oli niin paljon valkosipulia. TÄH?? Minä inhosin valkosipulia!!
No, en sen päivän jälkeen :). 

Tuosta päivästä lähtien meidän jouluun ovat valkosipuliset lihapasteijat kuuluneet ja aina teen ne omatekoisesta rahka-voitaikinasta. Niin tänäkin jouluna.
Rahka-voitaikina:

  • 250 g voita
  • 4 dl vehnäjauhoja
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 250 g maitorahkaa
Nypi pehmeä voi sekä vehnäjauhot & leivinjauhe keskenään. Lisää joukkoon maitorahka mahdollisimman vähän sekoittaen.
Laita taikina kylmään lepäämään noin puoleksi tunniksi.

Jos haluat lehtevyyttä pasteijoihin niin ota taikina jääkaapista, kaulitse levyksi ja taittele kolmeen osaan. Toista tämä noin 2-3 kertaa ja anna taikinan levätä kylmässä vielä puolisen tuntia.

Itse tykkään kaulita ja taitella, pasteijat saavat mehevämmän maun.

Täyte:

  • jauhelihaa
  • puuroriisiä keitettynä
  • kananmuna
  • suolaa
  • mustapippuria
  • valkosipulia puserrettuna maun mukaan
Paista jauheliha, mausta ja lisää joukkoon sama määrä keitettyä puuroriisiä. Lisää joukkoon kananmuna sekä puristettu valkosipuli. 
Jos teet isomman satsin täytettä niin käytä enemmän kananmunaa. Kananmunan tehtävä tässä täytteessä on sitoa täyte kasaan, joten näppituntumalla huomaat pian minkä verran kananmunaa tarvitaan.

Tähän en anna mitään määriä koska se on ihan mahdotonta :). Jokainen laittaa täytettä mielensä mukaan.

Kaulitse taikina levyksi, leikkaa neliön kokoisia paloja (kuten joulutorttuja), lisää täyte toiselle reunalle ja käännä kansi päälle. Paina haarukalla reunat kiinni, voitele kananmunalla ja paista noin 200 asteessa kunnes pinta saa väriä.


Nauti pasteijat heti tai pakasta kun ovat jäähtyneet.

Namskis!....niin ihania ja minä laitan paljon valkosipulia täytteeseen sillä näissä saa olla potkua!
Ihania jouluaattoiltana aikuisten kesken punaviinilasin kera ja maistuu kyllä Uuden vuoden juhlissakin :).

torstaina, joulukuuta 13, 2012

Suomalaiset leipäset ja joulukoti

Meillä kävi ihastuttavia ystäviä Jenkeistä reipas viikko sitten ja halusin tarjoilla heille alkupaloiksi "snapshotin" suomalaisista herkuista.
Päädyin valmistamaan erilaisia pieniä leipäsiä.
1. Paahtopaistileipänen
  • ruisleipänappi
  • karpalo-tuorejuustoa
  • paahtopaistia
  • puolukkahilloa (osan jätin ilman)
  • ruohosipulia
2. Poroleipänen
  • ruisleipänappi
  • porotuorejuustoa
  • kylmäsavuporoa siivuina
  • puolukkahilloa
  • ruohosipulia
3. Lohileipänen
  • ruisleipänappeja ja maalaispatonkia ohuina siivuina
  • Philadelphia-tuorejuustoa
  • kylmäsavulohta siivuina
  • ruohosipulia
  • palanen sitruunaa
4. Kinkkuleipänen
  • ruisleipänappeja ja maalaispatonkia ohuina siivuina
  • joulukinkun siivuja
  • mustaleima emmentalia ohuena siivuna
  • puolukkahilloa
  • ruohosipulia

Nämä leipäset on supernopea valmistaa pikkujoulupöytään, aaton alkupaloiksi, välipäivien suolaisiksia herkuiksi tai vaikka uuden vuoden pöytään.
Minä käytin anopilta saatua puolukkahilloa joka ei ole liian makea vaan sopivan hapan ja se jos mikä keräsi kehuja! Leipää voi myös vaihdella, kuten itsekin tein ja myös esim. hapankorpun tai ruissipsien päälle nämä leipäset on helppo kasata.

...ja yhtään ei jäänyt yli :)

Vielä kurkkaus jouluiseen kotiini...rakastan tonttuja ja niitä löytyy ympäri kotia!
 Ja tietenkin valoja, kynttilöitä ja poroja :).
Nämä ihanat jouluiset tyynynpäälliset ostin Mirellosta, karvatyyny vuosien takainen löytö Askosta.
Keittiön ikkunaa somistaa Aarikan mobile ja perinteinen kynttelikkö josta otin kylläkin ne havuhässäkät pois :).
...ja lisää tonttuja ja kynttilöitä vanhan lipastoni päällä. Ostin lipaston varmaankin 15 vuotta sitten Lappeenrannasta ja tuo kirsikan sävy ei kyllä enää ole vuosiin miellyttänyt silmääni ja tarkoitus oli täksi Jouluksi maalata lipasto valkoiseksi vaan niin se aika vierii ja eipä mahda ehtiä. Ensi vuonna sitten!
Valkoinen amaryllikseni kukkii jo!

Ihanaa Joulunalusaikaa jokaiselle lukijalle! Päivittelen vielä reseptejä ja tunnelmia ennen joulua.

keskiviikkona, joulukuuta 05, 2012

Rieska & poromousse

Anteeksi, anteeksi ja anteeksi.
En ole blogannut lähes kuukauteen. Se on kyllä anteeksi antamatonta. Hyi minua.

Teitä tuskin kiinnostaa taikka helpottaa selitykset kiireestä töissä & kotona....ei minuakaan kiinnostaisi. Mutta. En ole hylännyt lukijoitani ja tavallaan silmäni avautuivat viimoisen vieraani kanssa siitä kuinka arvokkaita Te lukijat minulle olette. Lupaan. En hylkää Teitä enää näin pitkäksi aikaa!

Olen reissanut työn puitteissa, kestinnyt vieraita sekä valmistellut Joulua. Halusin kuitenkin postata näinkin myöhään (tiedän että mieheni naputtaa aamulla tästä valvomisesta joten pliis, kommentoikaa ja olkaa puolellani ;)) helpon reseptin vaikka pikkujouluun.

Poromousse:
  • iso purkki smetanaa (400-500g)
  • purkki kuohukermaa
  • 150g pororouhetta
  • 1/2 keltasipuli 
  • hakattua ruohosipulia kourallinen
  • sitruunan mehua loraus
  • mustapippuria
  • suolaa
Vaahdota kuohukerma ja sekoita se smetanaan. Sekoita sekaan pieneksi hakattu sipuli, ruohosipuli sekä pororouhe. 
Lisää joukkoon sitruunan mehu sekä mausteet. Maista ja anna tekeytyä yön yli kylmässä.

Paista rieskat ohjeeni mukaan edellispäivän pottumuusista pieninä annoskiekkoina ja lapa lämpöisen rieskan päälle poromoussea. Aijai-jai!

Aivan loistava herkku niin pikkujoulupöytään kuin joulupöytäänkin!

sunnuntaina, lokakuuta 21, 2012

Mustikka-suklaamuffinit

Vähän aikaa sitten halusin yllättää pikkumiehen lämpöisillä muffineilla hänen saapuessaan koulusta kotiin. Mikäs sen ihanampaa kuin koulu- tai työpäivän päätteeksi avata ulko-ovi ja tuoksutella ihanien leivonnaisten tuoksu! Muistan niin omasta lapsuudestani.

Tällä kertaa vuorasin muffinipeltini sinisillä muffinivuoilla, maitosuklaa paloiksi, taikinan aineet sekaisin ja uuniin!
Mustikka-suklaamuffinit

  • 100 g pehmeää voita
  • 2,5 dl sokeria
  • purkki Valion vaniljarahkaa
  • 2 kananmunaa
  • 2,5 dl vehnäjauhoja
  • 1/2 tl soodaa
  • 2 tl leivinjauhetta
  • 1/2 pakettia Fazerin sinistä suklaata rouhittuna
  • mustikoita maun mukaan
Sekoita keskenään pehmeä voi, sokeri, vaniljarahka sekä kananmunat nuolijalla.
Lisää joukkoon kuivat aineet ja paloiksi rouhittu suklaa.
Lisää vielä lopuksi varovasti käännellen oman maun mukaan mustikoita mutta jos sinua ei haittaa että taikina on mustikkaisen sinistä niin sekoita kaikki ainekset kerralla. Minä tein näin!

Paista kiertoilmauunissa 200 asteessa noin 15-20 minuuttia.
Mustikka-suklaamuffinin voi kietaista myös ihanaan paperivuokaan. Ja pikkumies halusi tietenkin maitolasin muffinin kylkeen :).
Mustikka-suklaamuffinit, olkaas hyvä!

torstaina, lokakuuta 18, 2012

The Maze Grill, Gordon Ramsey

Taannoin kävimme mieheni kanssa päämiehemme kutsumana Lontoossa ja toki minä halusin tsekata mahdolliset houkuttelevat ravintolat ennen matkaa.
Jätin suosiolla kaikki fine-dining ravintolat pois listalta, koska sydäntämme lähellä on rouhea ruoka ilman suurempia piperryksiä. Ei siinä etteikö fine-dining maistuisi vaan ei juuri nyt.

Halusin myös ehdottomasti testata jonkun Gordonin paikan ja tällä kertaa kohteeksi valikoitui hotellimme kävelymatkan etäisyydessä oleva Maze Grill Mayfairissa. Samassa yhteydessä toimii myös Maze, yhden tähtösen ravintola. Niin ja jäit varmaan miettimään että "tällä kertaa", juurikin niin. Ei tämä ole viimoinen kerta :), Lontoossa.

Kävelimme päiväshoppailun päätteeksi Grosvenor Squaren ympäristössä vain tsekataksemme iltaa varten ravintolan ja ilman talon numeroa se olis jäänyt huomaamatta. Niin hyvin ravintola oli piilossa.
Tuo yläkyltti sekä nätisti portin pieleen asetellut menutaulut paljastivat paikan kun oikein hoksattiin katsoa.
Olin varannut ravintolasta pöydän noin pari viikkoa ennen. Yllätykseni oli suuri kun pari päivää ennen dinneriä sain sähköpostiini viestin että olettehan edelleen tulossa ja tervetuloa.
No tottakai!
Eikä siinä kaikki. Vielä edellisenä päivänä sain soiton ravintolasta ja meidät toivotettiin erittäin tervetulleiksi syömään.
Wau!
Olin pyytänyt rauhallista ja tunnelmallista pöytää. Meidät ohjattiin ehkä yhteen parhaimmista pöydistä.
Heti sisääntulon jälkeen rauhaisaan puoliympyrän muotoiseen pöytään jossa saimme istua rinnatusten, söpöä ;). Mutta mikä parasta, pöydästä näki koko ravintolan sekä baarin.

Tarjoilija toi heti menun ja ehdotti alkudrinkeiksi mojitot kun kysyimme suosituksia. No mikä ettei!
Ihana raikasta tuoreen mintun kera, nami!

Tuoretta talon leipää saapui oikean voin ja suolakeon kera heti drinksujen perään.
Tulet jatkossa huomaamaan kuvista että monen ruokalajin asetti oli tämä puinen alusta. Loistava niin alkupaloihin kuin pääruoankin tarjoiluunkin.
Minä päädyin alkuruoan suhteen "BBQ pork belly with coleslaw", hinta noin 13,60 €. Upeasti BBQ soossilla maustetut lihapalat oli aseteltu miniburgerin sisälle, NAMI! Tämä syötiin miehen kanssa loppupeleissä kilpaa ja voi sitä annoskateutta ;).
Mies taas päätyi annokseen "Steak tartare with hen’s egg and toast" eli tartar joka kustansi noin 16 €. Minusta sekä miehestä annokseen nähden ehkä vähän liikaa. Maku ihan jees mutta ei mitään tajunnan räjäyttävää.
Alkuruokien jälkeen valitsimme viinit ja kas, iPadilta. Erittäin, erittäin näppärää!
Viinin pystyi valitsenaan mm. rypäleen, maan ja hinnan suhteen.
iPadia sai tutkistella ihan rauhassa ja viinien hintahaarukka oli odotetusti + £30 - £1000 ja meitä vähän nolotti valita se ehkä toiseksi halvin Australialainen viini vaan pah, turhaan.
Tarjoilija tuli ottamaan viinitilauksemme ja kuultuaan valitsemamme viinin totesi: "Excellent choice, nice wine"...juu, varmasti olisi ollut parempiakin viinejä mutta meille jäi fiilis että olimme tehneet fiksun ja hyvän valinnan. Juurikin loistavasti ajateltu ravintolalta. Asiakkaan pitää kokea olevansa tervetullut ja  arvokas, ihan sama minkä verran rahaa hän käyttää. Tätä kun harvassa ravintolassa arvostetaan taikka muistetaan.

Mutta oikeasti, meidän viini oli tosi hyvä valinta.
Suomessa kun valitset halvimman tai lähes halvimman viinin, sinua katsotaan lähes kieroon että eikö ole varaa parempaan tai mikä pahinta, tuodaan miniskidi viinilasi! Miksi, miksi, miksi? Se edullinenkin viini maistuu niin paljon paremmalta oikean mallisista viinilaseista = asiakas on tyytyväinen = tilaa ehkä vielä toisen pullon = äkkiä ravintola saa saman katteen kuin kalliimmasta viinistä.
No, oppia ikä kaikki I hope!

Me saimme "tietenkin" upeat isot punaviinilasit, juuri viinivalinnallemme sopivat.
Sitten pääruokien pariin.
Ainiin, tähän väliin voisin heittää "hauskan" sattuman. Minun viinilasini oli lähes tyhjä ja mies otti kädellään tuntumaa kohti viinipulloa koska tarjoilija ei juuri sillä sekunnilla ollut hollilla. Vaan kappas, mistähän se tarjoilija siihen tuuppasi kun nappasi saman tien viinipullon lähes mieheni kädestä ja kaatoi "madamelle" viiniä.
Oi, joi, joi...se tarjoilun laatu ja iloisuus!

Niin ja sitten siis ne pääruoat. Mies valitsi kuhaa ja pinaattimuhennosta, muita lisukkeita en enää muista eikä listaltakaan tätä enää löytynyt. Minäkin maistoin ja nami, hyvää!
Itse valitsin pihvin (tästäkään en muista mikä pihvi), maalaisranskalaisia, pippurisoossia ja kylkeen tuli ihana valkosipuli. Oiskohan Gordon ottanut oppia minun valkosipuleista :), niin hyviä olivat....
...hauska lisä laudalla oli pihviveitsi jossa oli pahvikuori tilatulla kypsyysasteella.

Pääruokien hintoja emme muistaneet laittaa ylös, pahoittelut!
Massut olivat jo aikasta täynnä kahden ruokalajin jälkeen vaan tottakai oli pakko maistaa jälkkäri!

Tilasin hasselpähkinäisen brownien vaniljajäätelöllä, hinta tuo £6,50.

Ulkoasu oli kaunis mutta brownien pohja niin kova että haarukan avulla teki tiukkaa saada palanen. Mietin hetken kehtaanko sanoa palautetta. No, tietenkin!
Tarjoilija oli itse asiassa jo aiemmin kysynyt miksi kuvaan vaan ruokaa ja kerroinkin olevani suomalainen ruokabloggari. Olisiko tarjoilija kertonut tämän ravintolapäällikölle koska palautteeni jälkeen hän suorastaan lennähti pöytäämme pahoittelemaan tilannetta ja kysyi haluaisimmeko tutustua keittiöön? Mitä, minä! Gordonin keittiöön...toki, toki, toki!
Meille esiteltiin koko keittiön henkilökunta ja pääsin katsomaan vierestä kun kokit valmistivat annoksia.
Keittiössä oli siistiä ja jokainen kokki tiesi paikkansa, itse ammattilaisena huomasin heti miten roolit oli jaettu, puhe virtasi toiselta toiselle, työpisteet siistittiin ja annoksia nousi juuri oikeaan aikaan.
Pihviannokset nousemassa. Huomaa erilaiset pihviveitsien kuoret, loistava idea!
Pihvejä, pihvejä ja pihvejä. Veitsiä, veitsiä, soosseja, valkosipulia...niin nami!
Ja minä pääsin myös osalliseksi pihven valmistuksessa...heh, ainakin kuvan verran :) Ja uuh, kyllähän oli kuuma uuni joka toi ihanan savun maun pihveihin!
Kokemus oli elämys, aivan upea muisto! Tässä keittiömestari (jonka kanssa juttelin tovin ja nimikin oli vielä viikkoja sitten muistissa vaan ei enää) vielä kokoaa ja tarkistaa annokset.
Tarkkaa työtä, muutama pihvi lähti takaisin huutojen kera, ei onneksi niin kovaäänisesti kuin telkussa Gordonin kera :).

Meille tämä dinner oli yksi upeimmista tähän saakka kokonaisuudessaan. Kaikki annokset eivät olleet superwow mutta se kokonaisuus siitä ensimmäisestä varauksen vahvistus puhelusta tähän keittiöön tutustumiseen asti oli perfect!

Ehkäpä joskus käymme uudestaan kun sainhan ravintolapäällikön kortin ja kuulemma soittaa saa jos satun Lontooseen eikä varausta ole, pöytä järjestyy :).

Niin ja kokonaisuudessaan dinner kahdelta; alkudrinksut, alkuruoat, pääruoat, viinipullo ja yksi jälkiruoka noin £230.