torstaina, joulukuuta 30, 2010

Kana-Aura -burritot

Minä rakastan kanaa, Aura-juustoa ja tortillalettuja! Vuosia, vuosia sitten kehittelin ihanan ruoan näistä kun teki mieli jotain helppoa mutta syntisen hyvää :)

Pahoittelen, että kuvat ovat tummia mutta uusi järkkäri on opettelun alla ja lisätarvikkeet Kanadasta tuloillaan, joten luvassa parempia kuvia jatkossa!

Kana-Aura -burritot:

  • pehmeitä, isoja tortillalettuja
  • palana cheddar-juustoa, mielellään oranssia
  • cheddarkastiketta purkista
Täyte:
  • kanan rintafileitä
  • sipulia (voita paistamiseen)
  • 15 % ruokakermaa
  • ananaspaloja
  • Aura-juustomurua
  • grillimaustetta
  • suolaa myllystä
  • mustapippuria myllystä
  • tarvittaessa vaaleaa Maizenaa
Paista kanan rintafileet nesteessä kypsiksi ja leikkaa suikaleiksi. Itse en siis koskaan osta valmiita filesuikaleita, koska en vaan luota niihin :(...lähes joka kerta kun niitä jossain syön, sattuu suuhun pala jänteineen. Minä siis näen vaivan ja paistan fileet pannulla ja suikaloin itse.
Kuullota voissa pieneksi hakattu sipuli ja lisää joukkoon ruokakerma ja kanan suikaleet.
Anna kastikkeen poreilla ja lisää joukkoon Aura-muru sekä ananaspalat. Kastikkeen tulee olla lusikoitavan paksua, joten saosta Maizenalla mikäli kastike jää liian löysäksi.
Mausta grillimausteella, suolalla ja mustapippurilla.

Levitä kastiketta tortillaletulle, kietaise rullalle ja sivele pinnalle cheddar-kastiketta. Raasta vielä tuoretta cheddaria rullien päälle.

Paista noin 200 asteessa kunnes rullien pinta saa väriä, noin 10-15 minuuttia.

Nauti raikkaan vihersalaatin kera!

Vinkki! Kivan twistin saat kun laitat kastikkeen joukkoon vähän pilkottua punaista chiliä!

keskiviikkona, joulukuuta 29, 2010

Vedestä kuplia

AGA toi markkinoille AQVIA hiilihapotuslaitteen loppuvuonna 2009.
Sain testattavaksi nyt syksyllä tämän vuoden kesällä lanseeratun uuden mallin AQVIA Exclusive:n sinisessä kuosissa.

Valmistaja kertoo, että AQVIA hiilihapotuslaitteella muutat muutamassa sekunnissa hanavetesi raikkaaksi ja hyväksi, kuplivaksi vedeksi. Yksinkertaisesti nappia painamalla.
AQVIA Exclusive -hiilihapotuslaitteissa yhdistyvät muotoilu, toiminta ja korkea laatu. Pöydällä tai hyllyllä pidettävässä AQVIA Exclusive -hiilihapotuslaitteessa muotoilu, toiminta ja korkea laatu yhdistyvät elegantilla tavalla. Laitteen käyttöominaisuuksia on hiottu, jotta veden hiilihapottaminen olisi entistä helpompaa. Laitetta käytetään edestä, joten se on helppo sijoittaa keittiön kaapistojen välitilaan.
Muotoilultaan teräksinen laite vastaa tämän päivän vaativan kuluttajan moderneja vaatimuksia ja sopii hyvin yhteen muiden teräksisten kodinkoneiden kanssa.
Laitteen mukana tulee AGAn hiilidioksidipullo. Yhdellä hiilidioksidipullolla voi valmistaa noin 60 litraa hiilihappovettä.

Meidän keittiössä kodinkoneet ovat harjattua alumiinia tai terästä, joten AQVIA sopii loistavasti joukkoon. Pakko myöntää, että sininen sävy ei ollut makuuni vaan mieluusti vaihtaisin sen esim. valkoiseen tai mustaan. Designissa jäin miettimään myös värillisen muovin osuutta, joissakin sävyissä muovinen osuus näyttää hieman halvalta kun taas luksusta halutaan saada teräspinnalla. Kehityksen paikka, ehkä?

Lupauksen mukaisesti hiilihappolaite sujahti meidän keittiössä tosiaan välitilaan ja laitteen johdottomuus on kyllä upea juttu! Johdoton laite on loistava mökillä, veneessä tai asuntoautossa/ -vaunussa. Jäinkin jo haaveilemaan ensi kesän mökkeilystä asuntovaunurouvassamme...ei monien eri vesien kantamista!

Minä olen kuplavesien suurkuluttaja, myönnän ja häpeilemättä. Aamulla on pakko saada iso lasi kuplavettä ja päivän mittaankin sitä kuluu riippuen siitä teenkö töitä kotikonttorilla vai olenko liikenteessä. Viime kesän helteillä myös mökillä kulutus oli suuri!

Alkuun jäin miettimään, että kuinka paljon kuplavettä yhdellä hiilihappopatruunalla saisin aikaan ja yritinkin tätä tietoa etsiä laitteen kotisivuilta mutta turhaan. Nyt myöhemmin tätä postausta tehdessä sieltä löytyikin tieto, että lähes 60 litraa saa kuplista suhauttaa yhdellä patruunalla. Vaikuttavaa!

Ostan lähes tulkoon aina jotain makeutettua kuplista, joten mielenkiinnolla kohtasin AQVIA:n joka testipakkauksella suhautti peruskuplista. Olisikin ollut upeaa kun testipaketissa olisi ollut joku makuainekin mukana, niitä kun näyttää kuitenkin olevan saatavilla. Peruskaupoista en ole näitä bongannut, joten testaamatta on jäänyt. Harmi sinällänsä.

Pakko myöntää, että alkuhuuman jälkeen kotona kuplaveden valmistus laantui ja huomasin kantavani kuplavettä kaupasta ja tietenkin karpalon makuisena. Toivoisinkin hiilihappopatruunoita sekä makuaineita ihan peruskauppoihin, jotta laite voisi kilpailla pullovesien kanssa helppoudessaan. Makuaineita voisi olla myös laajempi skaala tarjolla. Erikoiskaupasta sekä hiilihapon että makuaineen hakeminen nykyajan "kiireessä" ainakin minulta jää hakematta.

Helppokäyttöisyydessään AQVIA sai pisteet minulta mutta makua kaivatessani en ole kovin ahkeraan vettäni kuplittanut. Mieheni kyllä totesi, että hän tekee excelin hintasuhteesta, joten voihan olla, että AQVIA suhauttelee meillä jatkossa kaikki kuplavedet :).

Oli hauskaa testailla uutta tuotetta ja sain myös yhden laitteen arvottavaksi! Jos haluat tyylikkään AQVIA Exclusive -hiilihapotuslaitteen omaan keittiöösi niin jätäpä tähän bloggaukseen kommenttisi viim. 31.12.2010 klo 24.00 mennessä niin voit päästä kuplittamaan oman vetesi :). Palkinnon arvo noin 129 €.

lauantaina, joulukuuta 11, 2010

Herkkupannari

Jääkaapista löytyi kevyt maito, jonka parasta ennen oli mennyt jo neljä päivää sitten. Avasin purkin ja nuuskaisin. Hyväähän se oli eli ei muuta kuin pannaritaikinan tekoon.

Suosittelen ehdottomasti turvottamaan pannaritaikinaa 2-3 tuntia, lopputulos on aivan uskomattoman hyvä. Joskus kiireessä kun ei jaksa taikinaa turvottaa niin lopputulos on lättänä pannari mutta taikinaa turvottamalla saat muhkean pehmeän pannarin!


Herkkupannari:
  • 1 litra kevyt- tai täysmaitoa
  • 3 kananmunaa
  • 1,5 dl sokeria
  • 5-7 dl vehnäjauhoja
  • 1 dl täysjyvä grahamjauhoja
  • 1,5 tl leivinjauhetta
  • ripaus suolaa
  • 5 töräystä margariinia pullosta tai noin 125 g voita sulatettuna
  • 1 rkl vaniljasokeria

Sekoita kaikki ainekset keskenään sekaisin vispilällä.

Anna turvota noin 2-3 tuntia, sekoita välillä.

Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun korkeareunaiselle pellille ja paista noin 200 asteessa kunnes pinta saa väriä ja pannukakku näyttää kypsältä.

Nauti pannari hyvän hillon, esim. Mrs. Bridgesin samppanjalla maustetulla mansikkahillolla! Minun suosikkini perinteisen lettuhillon lisäksi :). Ja hei, muista iso lasi maitoa kylkeen!

maanantaina, joulukuuta 06, 2010

Koti pukeutuu jouluun vol.3

Ihanan pitkän viikonlopun aikana on ollut vielä aikaa lisäillä joulua kotiin, puunata, leipoa ja nauttia vaan talvesta.
Muistan lapsuuteni Kainuussa olleen tällaisia talvia kuin mistä nyt täällä pääkaupunkiseudulla saamme nauttia. Minä rakastan lunta ja paukkupakkasia, talvea ei olisi muutoin!

Ostan joka vuosi itselle joulukalenterin, en mitään hömppää suklaineen vaan ihanan kuvakalenterin. Tänä vuonna päädyin joulukalenteriin joiden kuvat ovat Martta Wendelinin käsialaa. Martta Wendelinin museo on tässä ihan lähelläni, on jopa noloa etten ole käynyt! Olen kerännyt antikvariaateista, kirppareilta ym. vanhoja suomalaisia lehtiä joiden kansikuvan on piirtänyt Martta, ihanan tunnelmallisia! Tykästyin jo varmaan kymmenisen vuotta sitten tähän menneen ajan tunnelmaan ja yksi toinen suosikkini on Rudolf Koivu.

Luukkuja availlaan pikkumiehen kanssa joka aamu!

Kerroin jo aiemmin, että keräilen SIA:n tonttuja ja joka vuosi ostan yhden lisää. Nämä tonttuset ovat jo aiemmilta vuosilta.....

...ihanainen enkeli löysi paikan pikkuruisen kaiuttimen päältä....

...ja vähän pulskempi punanuttu vahtii televisiota :)

Aarikan tonttuperhe täydentyi parilla tontulla tosin huomasin, että tulihan ostettua sitten yksi tonttu joka minulla jo oli! Lumihiutale-tonttuja on jo kaksin kappalein mutta eipä se onneksi haittaa....näitä saa tulla lisää!

Teemajuhlista ja resepteistä kun olen innoissani ja työtänikin se on niin on pakko aina napata kirjakaupasta alan herkullisimmat uutuudet.
Tänä vuonna löysin nämä kirjauutuudet, joista mm. Meillä on joulu -kirjasta löysin jo ihania vinkkejä joita aion toteuttaa. Ruokatorstain joulu odottaa vielä selailua mutta taatusti sieltä löytyy ihania herkkuja kokeiluun!
Tähän ihanaan kylttiin ihastuin jonkun sisustuslehden sivuilla ja taannoisella sisustuskauppakierroksella Uudellamaalla tämä löytyi lähes joka kaupasta. Omani ostin Wanilla Rose:sta Nurmijärveltä joka on jokaisen sisustajan unelmakauppa!
Mutta, mutta...tänä talvena ei tarvitse haaveilla...

...vaan sitä lunta näyttää riittävän ja lisää tupruttaa taivaalta! Ihanaa!!

Viime talvena en ruokkinut lintuja kun edellisenä talvena bongasin olohuoneen ikkunalta kahdeksan...kyllä!....kahdeksan fasaania lintulautani alapuolella ja ajattellin että ohhoh, enhän minä ehdi ruokkia tuota määrää lintuja. Vedin siis henkeä viime vuoden mutta tänä vuonna yritän uudelleen.
Minä nautin siitä, että saan istua sohvalla ikkunan äärellä ja katsella kun talitintit, punatulkut, viherpeipot ja varpuset nauttivat antimista.

Itsenäisyyspäivän aamulla tehtiin pikkumiehen kanssa lumitöitä ja peuhattiin lumesta.
Pennoroinen nautti myös suunnattomasti lumesta.
Ihana lumi ja pakkanen, nautitaan tästä talvesta!
Oiskohan sitten seuraavaksi jotain reseptiä tulossa...nyt blogi on mennyt sisustuksen ja fiilistelyn puolelle mutta eihän se haittaa, eihän :)

lauantaina, marraskuuta 27, 2010

Pakkasillan pasta

Mikä onkaan maistuvampaa ruokaa kuin hyvä pasta pakkasiltaan?
Minun pastani valmistuvat lähes aina fiiliksen mukaan, siitä mitä on kaapissa ja mitä tekee juuri sillä hetkellä mieli.

Tietyt raaka-aineet löytyvät aina kaapista ja käytän lähes aina vain tuorepastaa. Sain taannoin anopiltani mieheni edesmenneen mummin pastakoneen ja haaveissa olisikin valmistaa pasta itse mutta vielä ei ole ollut aikaa paneutua asiaan. Kaisa-mummi teki mm. karjalanpiirakoiden kuoret pastakoneella, joten haluan jatkaa ehdottomasti perinnettä!

Tähän pastaan en anna perinteistä reseptiä vaan mennään fiiliksellä :).

Pestoista valitsen yleensä aina Barillan pestot, ellen sitten tee pestoa itse. Tähän pastaan valitsen aina punaisen peston, jossa on käytetty mm. aurinkokuivattua tomaattia.

Teen yleensä pastaa kahdelle, joten pilkoin pieneksi hakkeeksi kokonaisen, reilun kokoisen punasipulin. I love sipuli!
Kuullota sipuli pannulla voissa.

Lisää joukkoon 2-3 isoa ruokalusikallista punaista pestoa sekä noin 2/3 purkkia Valion ruokakermaa, se isompi 3,3 dl:n purkki.
Anna kastikkeen hautua pienellä lämmöllä ja lisää kermaa tarvittaessa.

Tällä välin laita tuorepasta kiehumaan kuumaan, suolattuun veteen. Itse käytän tähän Strozzapreti -tuorepastaa, jota saa ainakin Jumbon Cittarista. Tuusulan K-Supermarketista tätä ihanaa pastaa sai pitkään mutta nyt ei moneen kuukauteen, pöh!

Muistathan keittää pastan "hieman raa'aksi" al dente:ksi, puruvastusta pitää pastassa olla!


Raasta soossin sekaan tuoretta parmesaania (unohda siis valmiit raasteet!!) oman maun mukaan.

Lisää joukkoon siivilöity ja valutettu pasta.
Pyöräytä pannulla muuta kerta ja asettele vadille. Vadille voit laittaa mukaan basilikan lehtiä väriä ja aromia tuomaan.
Tämän pastan voi nauttia sellaisenaan, minä raastan pinnalle vielä lisää parmesaania, lastuina ja nautin valkoviinin kera.

Pastan voit tarjota myös hyvän pihvin tain kananfileen lisukkeena ja siihen kylkeen hyvä, täyteläinen punaviini.

Kokeile, tämä on ihanan herkullista pakkasruokaa!

P.S. Kuvaa valmiista annoksesta en muistanut ottaa kun oli pastanhimo :). Muutenkin pahoittelen huonoa kuvanlaatua, uusi kamera on tulossa sekä työ- että kotikäyttöön, ihanaa!!

lauantaina, marraskuuta 20, 2010

Koti pukeutuu jouluun vol.2

Jouluihanuuteni löytävät pikkuhiljaa omat paikkansa, joka vuosi ne sijoittuvat vähän eri paikkoihin. Oikeastaan mihinkään en ole vielä kyllästynyt, pitäisi vaan kohta varmaan saada isompi koti, että kaikki ihanuudet saa esille! Onneksi mökkiprojekti edistyy, joten sinne siirtyy sitten aikanaan osa :).

Tämän ihanan hopeisen poron joka on täynnä kimallehilettä, ostin Montrealin Villroy & Boch -myymälästä äidilleni kymmenisen vuotta sitten. Itselle ostin silloin kultaisen mutta teimme äidin kanssa vaihtokaupat muutama vuosi sitten, kun "kultakausi" meni minulta ohi ja hopea tuli tilalle. Näitä poroja en ole nähnyt missään oston jälkeen, ystäväni ovat yrittäneet ostaa minulta tätä, samaten anopin poroa mutta tiukasti ollaan pidetty poroistamme kiinni :). Jos joku on näitä nähnyt niin antakaapas vinkkiä?

Meidän jouluun kuuluvat vihreät kuulat, joita oli pakko ostaa jo ensimmäinen laatikko. Poikakin totesi, että ai kun maistuvat hyvälle pitkästä aikaa! Vihreät kuulat löysivät kodin Pentikin lasikulhosta, jossa ne pysyvät tuoreena.

Vanhoja Riihimäen lasipurkkeja löysin läjän taannoin ostamaltamme tontilta, jossa oli vanha mummon mökki. Ihana löytö! Nyt yksi purkeista kätkee sisälleen vanhoja piparkakkumuotteja, joita keräilen kirppareilta ja netin huutokaupoista.
SIA:n tonttu sopii väripilkuksi liesituulettimen päälle, viime vuoden hankinta.

Kun minä sisustan kotia ja etsin "kotia" joulun ihanuuksille, poika aloitti jo kirjoittamaan listaa joulupukille. Huh, A4 ahkaa uhkaavasti täyttyä ja poikaa piti jo toppuutella, että kaikkea ei pukki jaksa kantaa...

Keittiöönkin löytyi lisää joulua, Pentikin ihanan jouluinen käsipyyhe. Näitä hankin vuosia sitten ale-myynnistä useita!

Viime vuonna Askosta hankittujen valokartioiden kylkeen löysi tiensä juuri Koiramäen Pajutallista löydetty harmaa tonttu. Suosittelen piipahtamaan tuolla Koiramäen Pajutallissa, sieltä jos mistä viimeistään saa joulufiiliksen, ihana paikka! Ja mikä vielä ihaninta (tai oisko pelottavinta), koko yritys muuttaa Tuusulaan ensi vuonna! Auts....lompakko kärsii :)

Viime vuonna tähän aikaan sain yllätyspaketin siskoltani. Hän oli tehnyt punaisesta paperinarusta tämän ihanan valokranssin!
Minun joulu on väreiltään aina valkoinen, musta, harmaa, hopea ja pieniä punaisia väripilkkuja lisään sinne tänne. Tämä kranssi siis sopi kuin nenä päähän minun jouluuni! Kiitos sisko vielä kerran :).
Vielä on paljon jouluihanuuksia laatikoissaan odottamassa esillelaittoa sekä muutama ihana uutuus, jonka viime viikolla shoppailin mutta nyt täytyy saada jouluista tuoksua kotiin eli ei muuta kuin leipomaan :).

keskiviikkona, marraskuuta 17, 2010

Koti pukeutuu jouluun

Vihdoin saa luvan kanssa aloittaa pukemaan kotia jouluiseksi!

Meillä on tapana viettää joulu aina pohjoisessa, niin varmaan myös tänäkin vuonna. Itse vähän kapinoin...tai no en niin vähääkään, koska olisi ihanaa laittaa joulu omaan kotiin. Toki sisustan ja puunaan mutta ei se silti ole sama asia kun en saa kattaa ja laittaa ruokaa oman makuni mukaan.
Pikkumies uskoo vielä joulupukkiin, joten joulu pohjoisessa mummolassa on tärkeä. Tokaisi taannoin, että ei siinä olisi tunnelmaa, jos mummola olisi pyöräilymatkan päässä :).
Ainakin tämä joulu vietetään vielä pohjoisessa, mummolan rauhassa ja ihanaahan se on kun äiti laittaa pöydän koreaksi.

Onneksi kotia voi kuitenkin jo viimeistään nyt alkaa virittelmään joulutunnelmaan. Minulla on muutamia perinteitä sisustuksen suhteen: ostan joka vuosi SIA:n uuden tontun sekä Aarikan yhden puisen tontun. Tänä vuonna äkkiseltään näyttää, että SIA:n tontun hankinta taitaa olla haastava, koska ainakaan Stockalla ei ollut yhtään mieleistä. Laitoinkin "lähisisustuskaupan" FB-sivuille kyselyä tuleeko tonttuja heille, I hope so!

Viime jouluna sain työntekijöiltäni ihanan punaisen hurrikaanin, PartyLiteltä. Ihanuus löysi paikan liesituulettimen päältä jonne shoppasin myös kauniin "HomeSweetHome" puukyltin Kauniista Kodista.

Kerään myös erivärisiä Mariskooleja sekä Iittalan tuikkuja, jouluksi pitää laittaa esille aina ne jouluiset sävyt. Tuikkuja eikä Mariskooleja voi koskaan olla liikaa, vaikka mieheni epäileekin keräilyn järkevyyttä :)

Pari joulua sitten löysin Stockalta ihanan valkoisen valo-oksakimpun ja tänä vuonna se löysi paikkansa yläkerran rappusten kupeeseen. Tämä jouluvalo on kyllä yksi suosikeistani!
Lisäilen kuvia kodin joulusta, leivonnan tunnelmasta ja talven rauhasta! Ihanaa joulun odotusta kaikille lukijoille!

sunnuntaina, marraskuuta 14, 2010

Wilton Method Instructor -kurssi Haarlemissa 8.-12.11.2010

Olen odottanut varmaan kolmisen vuotta mahdollisuutta päästä opiskelemaan Wiltonin opettajaksi. Euroopassa kursseja ei ole pidetty pitkään aikaan eikä mahdollisuuksia lähteä opiskelemaan Aasiaan, Amerikkaan tms. ole ollut. Nyt vihdoin Wilton järjesti kurssin Hollannissa Haarlem-kaupungissa. Kaupunki on erittäin kaunis, noin vartin ajomatkan päässä Amsterdamista ja täynnä ihania kauppoja!

Saimme Wiltonilta kutsun kurssille ja jopa neljä Confettilaista sai kunnian osallistua. Me saavuimme Hollantiin jo päivää ennen kurssin alkua, koska halusimme shoppailla Amsterdamissa. Hollannissa kaupat menevät viikolla kiinni jo klo 17 (älytöntä!) ja vain torstai-iltana kaupat ovat auki klo 21 saakka, joten shoppailumahdollisuuksia meillä ei juurikaan ollut.

Minulla jäi muutenkin "maisemakuvat" vähän ottamatta kun keskityin kuvaamaan ruokaa ja kurssia...sallittaneen :).

Näitä hampurilaisautomaatteja oli joka paikassa ja vähän kyllä harmittaa kun ei tullut kokeiltua!
Kuten kuvasta näkyy, hampparit tekivät kyllä kauppansa. Hassua!

Shoppailun lomassa piipahdimme pubiin siiderille ja päätin tilata paikallista herkkua...

bitterballen:seja. Oh boy, tulihan maisteltua paikallista snack-ruokaa mutta kyllä oli pallerot pahoja! Sisällä oli löysää lihaista soossia ja uuh....eipä tarvinnut toista kertaa maistaa.

Myös Haarlemissa on ihania kanaaleja ja tämän yhden maisemakuvan muistin napata :)

Herkku-, viini-, viina-, ja juustokauppoja oli vaikka kuinka. Harmi kun ei paikallista juustoa oikein voinut ostaa mukaan!

Ihania pieniä suklaa- ja makeispuoteja löysimme myös mutta oikein kunnon konditorioita vain yhden? Ehkä meillä vain oli huonoa tuuria kun ei kahviloita löytynyt oikein mistään....

Ensimmäisenä iltana suuntasimme syömään Haarlemissa Mexicaans Café Restaurant Popocatepetl -ravintolaan. Alkudrinkkeinä nautittiin mansikkaiset margaritat ja

kaikki päätyi ruoan osalta kanafajitaksiin. Nami!

Istuimme monena iltana hotellin Whisky Bar:ssa ja iltanaposteluun sopi hyvin goudatangot.

Kurssipäivät alkoivat aina klo 9 ja päättyivät noin 17.30, joten päivät olivat todella pitkiä ja täynnä mm. uutta tietoa tuotteiden käytön osalta.

Meillä jokaisella oli omat paikkamme, saimme kurssimateriaalin sekä pa-aljon Wiltonin tuotteita. Paniikki iskikin millä saamme kaikki tavarat Suomeen mutta onneksi päämiehemme lupasi lähettää isot pahvilaatikolliset tuotteita meille seuraavan tilauksen yhteydessä. Wiuuh...muuten olisi pitänyt ostaa lisää matkalaukkuja :).

Wiltonin opettajat Rosa, Cora ja Franzes olivat ihan huippuja! He auttoivat, opastivat ja kertoivat paljon vinkkejä & ideoita. Tässä Rosa valmistelee kurssiviikon aloitusta.

Löysimme ihanan italialaisen ravintolan ihan hotellimme kulman takaa ja nautimme Ristorante Napolissa
mm. ihanaa pizzaa!

Kurssin aikana meillä oli vain muutama pieni tauko sekä tunnin lounas. Hotellin lounaalla nautimme keittoja, sandwichejä, salaatteja sekä hedelmäsalaattia.

Kurssilla kävimme läpi koko Wiltonin uudistetun kurssirungon, kolme erilaista kokonaisuutta.

Ja voi hyvänen aika, että me opimme pa-aljon uusia juttuja!
Minun ruusunnuppuni onnistuivat loistavasti vaikka en mikään "pursottelija" tiennyt olevani :)

Hotellimme vieressä oli myös hauska bbq-ravintola Gonzales, jossa yhdellä hinnalla sai syödä massun täyteen. Herttainen pariskunta opasti meidät alkuun ja saimme alkudrinkit joissa oli konjakkia ja vaniljalikööriä!
Noutopöytä notkui salaattiaineksia sekä erilaisia lihoja; kanaa, kalkkunaa, possua ja nautaa sekä kaloja & rapuja. Lisukkeeksi oli paprikaa, sipulia jne. Nämä kaikki keihästettiin vartaisiin ja paistettiin omaan pöytään upotetussa hiiligrillissä!

Vartaiden kaveriksi pöytään kannettiin maalaisranskalaisia ja tarjolla oli useita erilaisia kylmiä kastikkeita. Neljän hengen illallinen viineineen maksoi himpun yli 80 €! Miksei Suomessa ole tämmöisiä ravintoloita?

Tässä pieni sneak peak yhden kurssin kirjasta! Jokainen Wiltonin kurssin oppilas saa siis kirjan, jossa opastetaan tuotteiden käyttöön jne. Aika mieletöntä!

Vietimme yhden illan pitkän kaavan mukaan Ristorante Napolissa ja minulle maistui alkuruoaksi Carpaccio rucolalla ja parmesaanilla. Tämä valmistettiin vielä pöydän vieressä, aika luksusta!

Pääruokana herkuttelin Tournedos:illa, tagliatellen kera joka oli pyöräytetty pippurisoossissa. Nami!!


Ja jälkkäriksi tietenkin tiramisua.

Kaikki ihanuus loppuu aikanaan ja myös meidän kurssimatka. Perjantaina meillä oli valmistujaisilta hotellin Whisky Baarissa, joka oli varattu meille.


Me kaikki valmistuimme WMI:ksi erinomaisin arvosanoin ja saimme ihanat essut, pinssit jne. Aika ihana fiilis oli kyllä pitkän ja rankan viikon jälkeen!


Tässä vielä koko Confetin poppoo sekä ihanat Wiltonin opettajat! Olen todella ylpeä "tytöistäni" ja siitä, että Confetti saa aloittaa Wiltonin uudet, kansainväliset kurssit Suomessa 2011!


Vikana iltana herkuteltiin vielä meidän hotellihuoneessa skumpalla ja mansikoilla.