keskiviikkona, heinäkuuta 25, 2012

Karoliinan Kahvimylly

Tänään oli ihanan aurinkoinen päivä ja aamupäivä menikin uidessa & chillaillessa. Puolen päivän aikaan laiturimies totesi ettei voi jatkaa laituriprojektiamme ennen osia jotka saapuvat perjantaina joten houkuttelin miehen lähtemään "kylille".
Suuntasimme Karoliinan Kahvimyllyyn. 
Ihastuttava kahvila sijaitsee Joutsasta pohjoiseen Jyväskylän suuntaan, noin kymmenen minuuttia. Kävimme lehtijutun innoittamana kahvilla jo viime kesänä mutta nyt halusin käydä kahvittelemassa uudelleen.
Idyllisellä piha-alueella on runsaasti parkkipaikkoja sekä upea iso kahvipannu. Tuo mopo ei ollut pappa vaikka aluksi veikkasin vaan jonkin sortin Solifer.
Muistan viime kesältä että aikamoinen jono oli herkkutiskille ja niinhän siinä kävi tänäänkin.
Tiskillä on vuorossa ilmeisesti aina yksi henkilö mutta kun vitriinejä herkkuja pullollaan on vain siinä kassan läheisyydessä niin on liian kiire valita mitä haluaa kun seuraava herkuttelija jo haluaisi tehdä oman tilauksensa.
Minulle ainakin moni pullaherkku on myös niin korkealla että siinä ensimmäisen pöydän lomassa on vaikea kurkkia mikä siellä vitriinin yläpuolella houkuttelee.

Ennen kassaa on vitriini pullollaan keksejä sekä muffineita, nami!
Miljöö on kaunis, kivasti terassialueita joihin mahtuu kahvittelijoita. Kahvilan seinät on hauskasti tapetoitu kahvi-aiheisella tapetilla ja vasta tällä kertaa bongasin upeat kahvimyllyt katonrajassa. Wau!
Ja sitten niihin herkkuihin. Kakuthan on ihan älyttömän kokoisia ja valikoimassa on juustokakkuja, täytekakkuja, hyydykekakkuja, kahvikakkuja jne...ja kassaneiti leikkaa aina palasen. Ja se ei ole mikään pieni.

Suolaiset herkut löytyvät kassan vasemman puoleisesta vitriinistä jota ei ehdi tutkia ennen kuin kassaneiti jo kysyy "Mitä saisi olla?". Harmi kun itsekin olisin voinut ottaa sieltä jotain vaan nyt en ehtinyt miettimään.
Meidän vuoro...apua...yritin nopsaan valita mitä haluan ja ehdotin miehelle poro-sipulipiirasta kun edellinen mies sen tilasi...jono selän takana kasvaa. 
Rauhassa ei oikein saa miettiä ja fiilistellä herkkuja kun tuntuu että perässä tulija jo haluaisi päästä valitsemaan.

Minä valitsin sitten rahkapullan tuoreilla mansikoilla ja mies sen poro-sipulipiirakan joka oli kuulemma loistava.
Pulla oli kyllä niin iso että laitettiin miehen kanssa loppupeleissä puoliksi :). Minulle pulla on se juttu, joko tykkään tai en ja tästä tykkäsin. Pehmeä, kivasti kardemummaa ja tuore!

Tässä kahvilassa saa asiakas nauttia palvelusta nimittäin itse herkkuja ei suinkaan pöytiin kanneta. Tilaat herkut ja juomat, tarjoilija tuo ne hetken päästä pöytääsi. Eipä monessa kahvilassa enää moista palvelukulttuuria ole!

Ainoat asiat mitkä ovat jäneet vaivaamaan näiden kahden kerran aikana ovat tuo aiemmin mainitsemani valinnan mahdottomuus pieneen tilaan/jonotukseen nähden sekä hymy.
Mielestäni kahvilasta uupuu eritoten hymyily, tervehtiminen ja iloisuus. Ja se on kuitenkin se juttu miksi erikoiskahviloissa haluaa käydä. Pieni juttu korjata ja toivottavasti ensi kerralla kohtaan aidosti iloisen kassaneidin sekä muun henkilökunnan :).

Seuraavan kerran aion kuitenkin testata herkkuja leipomo-konditorian uudesta Herkkuautosta joka välillä pysähtyy myös Joutsan torilla.

Kuvista: Napsittu nopeaan Sonylla ja iPhonella asiakkaiden lomassa. 

tiistaina, heinäkuuta 24, 2012

Lakkaiset muurikkaletut

Luulen, että nyt se muurikkalettuhimo on hetkeksi tyydytetty.
Viime yönä en saanut oikein unta ja mietin miten tuunaisin muurikkaletut vieläkin enemmän makuni mukkaan :). Ja keksinhän sen!

Laitan aina lettutaikinaan puolet vichyä ja nyt tosiaan hoksasin että kokeilen lakkasiideriä! Otin kyllä upean kuvan siideritölkistäkin kun se olisi niin sopinut tähän postaukseen vaan jostain syystä Mac:ini ei nyt tykkää pystykuvista, pöh!
Lakkasiideri maistui kyllä aika kivasti letuissa, yllätyin ihan.

Muurikkalettutaikinan tein siis perinteisellä ohjeellani mutta vichyn korvasin lakkasiiderillä.
Ja tulihan niistä pitsisiä reunoilta!
Myös sitä lakkahilloa löytyi, tosin omenalla ryyditettynä.  Lakan maku oli kyllä loistava, joten sain himoni tyydytettyä. Jäin vain miettimään sitä viimoista lakkapussia pakkasessani kotona...siellä se oottaa :).
No, näiden pitsilettujen välissä vaahdotettua vispikermaa sekä lakka-omenahilloa....NAAMI!
Mieskin sai pienen muurikkalettusen, ihan ite paistoi ;).

Nooh, totuus oli se että mies söi viisi muurikkalettua ja vielä tuunaili tätä pienokaista...tunti syönnin jälkeen totesi että olisi ehkä voinut sen kolmannen kohdalla jo lopettaa. Mites se sanonta menikään?

maanantaina, heinäkuuta 23, 2012

Muurinpohjaletut

Minulle ja kyllä koko perheelle kesän paras herkku mökillä on muurinpohjaletut. Jotenkin tänä kesänä minulla on ollut oikea lettuhimo! Tuntuu että jokapäivä voisi paistaa muurikkalettuja.
Eilen paistoin, tänään kävin vanhan koulukaverin mökkitontilla herkuttelemassa ja veikkaan että huomenna on taas paistettava :).

Pitkään etsin hyvää reseptiä ja anopilta sain vuosien saatossa vinkkejä ainesosiin. Niin se oma resepti löytyikin.
Muurinpohjaletut
  • 5 dl punaista maitoa (käy myös HYLA-maito joka onkin loistavaa mökkiolosuhteissa kun säilyy lämpimässä)
  • 3 isoa kananmunaa
  • noin 50g sulaa voita 
  • 1 tl suolaa
  • 1,5 dl ohrajauhoja
  • 2,5 dl vehnäjauhoja
Sekoita kaikki ainekset keskenään vispilällä ja anna tekeytyä pari tuntia, mielellään jääkaapissa vaikka yön yli.

Lisää joukkoon juuri ennen paistoa


  • 5 dl vichyä

  • Taikinan tulee olla sopivan ohutta ja vichy takaa että muurikkalettut on ihanan rapeita!
    Käytä paistoon voita. Välillä tässä oikaisen ja käytän pullosta Oivariinia juoksevana mutta kyllä se voi vaan on paras :).
    Hankalinta muurikkalettujen paistossa nuotiolla on lämmön säätely. Kannattaa varata viereen pieniä puita joilla on helppo säädellä nuotiota.
    Muurikkalettutaikinan kaatoon pannulle on tapoja yhtä monta kuin tekijöitä, joten siinä turha opastaa :).
    Meillä muurikkaletut syödään sokerin kera tai mansikkahillon. Eilen yritin metsästää matkan varrelta lakkahilloa, turhaan...se kruunaisi muurikkaletut! Ehkäpä löydän huomenna Joutsasta!

    Viime keväänä kamera ikuisti tämän upean paistohetken. Laskevan auringon valo osui muurikkaletun höyryihin ja näyttäisi kuin olisin flambeerannut letun. Kaunis kuva!

    Mitä sinä syöt muurikkalettujen kanssa?

    sunnuntaina, heinäkuuta 22, 2012

    Hääpäivä ja viikinkiravintola

    20. heinäkuuta on meidän hääpäivämme ja aikasta mones jo :). Meidän piti lähteä reissuun jonnekin eurooppaan kun pikkumies seikkailee Lapissa isovanhempiensa kanssa mutta eihän me raaskittu kun saunamökkiprojeti imee euroja kiitettävästi ja nyt oli aikaa olla rakennusprojektin kimpussa.

    Päätimme siis viettää viikonlopun kotona ja herkutella senkin edestä!
    Brunssille tein miehelle ruisleivän kylmäsavulohella & marinoidulla sipulilla (reseptiä ja kuvia tulossa), itselle croisant juustolla & boysenmarjahillolla, Tropicana-mehua, mansikoita ja skumppaa. Skumppaa olin varannut kylmään...
    ...vaan mies olikin varannut yllätykseksi shampanjaa!
    Kiitos, käy hyvin! Ja aah, Bollinger oli kyllä nii-in hyvää!

    Ja kun päätimme jäädä kotiin, piti löytää hyvä ravintola jossa emme olisi käyneet aiemmin.
    Ensin ajattelimme jotain fine dinign paikka, kerrankin! Joku bistro tms. vaan kappas. Kaikki mielenkiintoiset paikat ovat lomalla!
    Okei, yrittäjänä ymmärrän että lomaillakin pitää mutta miksi juuri heinäkuussa? Juuri silloin on turisteja liikkeellä, me pienten vanhemmat pääsemme kerrankin vapaasti liikkumaan ja, ja, ja. Eli ei sitten.

    Helsinkiin avautui toukokuun lopulla Viikinkiravintola Harald ja yhdessä päätimme että nyt testataan ihan erilainen paikka. Menut vaikuttivat mielenkiintoisila ja uuh tuhdeilta!
    Pahoittelut muuten kuvien laadusta tähän väliin, käytössä oli iPhone.

    Alkudrinkeiksi tilasimme skumpat lakkaliköörillä. Joo-o, ihan jees vaan turhan makeaa.
    Päätimme valita hulppealta listalta Kolmen Jumalaisen kilven retken -menun.
    Ennen alkukilpeä saimme ruisleipänäkkäriä aidolla voisulalla. Ihanaa...paitsi, maistoin heti leivästä kuminan :(. En ole ikinä tykännyt kuminasta enkä tykkää!

    Koko menun kyytipojaksi valitsimme talon punaviinin.
    Alkupalakilpi piti sisällään nuotioleipää hauskasti koivutikkujen päässsä (ja sitä kuminaa taas!! Nypin ne omastani pois, hih). Pitkällä päreellä riistasalamia, karhumakkaraa, omenaista possua ja hirveä. Välissä kurkkutartar ja siitä jatkui pontikkanieriä, savusärki ja tervasilakka.
    Nuotioleipää oli hauska dippailla lohi- ja poromousseen ja tervaiset puolukat maistuivat lihojen kanssa.
    Salaattilautaselta löytyi vielä ihanan pehmoisia valkosipulin kynsiä ja salaatti sinällään raikasti annoksen.

    Aah! Tarjoilija vaihtui illan mittaan mutta jokainen kävi toivottamassa hyvää hääpäivää ja vähän väliä joku kävi tarkistamassa että kaikki oli ok. Empä ole yhtä ystävälliseen asiakaspalveluun ihan äkkiä Suomessa törmännyt. Ja kun pyysimme että väliä kilpien tarjoilussa voisi pitää niin tarjoilija ehdotti että about 20 minuttia on varmaankin passeli ja se piti.
    Pisteet!
    Pääruokakilpi oli ehkä kehnoin kolmesta vaikkakin lihat olivat maistuvia. Miehelle maistui myös juurekset vaan se KUMINA taas, aarghh!
    Kumina on kuin sinihomejuusto. Siitä joko tykkää tai ei todellakaan tykkää. Ja arvaas, minä en todellakaan tykkää.

    Raparperihilloke toimi villisikamakkaran kanssa ja kilpiperunat olivat maistuvia. Sisäfile oli sopivan rare ja lammas erittäin maistuvaa.
    Ainoastaan savujuustoperunat olivat jääneet kylmiksi ja vähän turhat tässä setissä. Minusta myös annoksen näyttävyys jäi uupumaan kun pohjalla oli alkupalakilpi.
    Jälkiruokakilpi oli taas ihanasti osittain päreen päällä: Kainuun leipäjuustoa, lettuja, rapeita kanelirieskoja ja suklaakakkua.
    Lisukkeina lakkoja, kermavaahtoa, vadelma-omenahilloketta ja erilaisia jäätelöitä. Huh!
    Minä nappasin tietty heti letun lakkojen ja kermavaahdon kera. Täydellistä!

    Olipas kyllä ihana ja uusi yllätys tämä ravintola ja loistava palvelu. Paljon iloa ja naurua, kolmisen tuntia saatiin hyvin kulumaan. Mieleen kyllä jäi heti että ulkomaan vieraat on tänne tuotava, ehkäpä jo ennen joulua!

    torstaina, heinäkuuta 19, 2012

    Terassin tuunaus vol.1

    Vaikka saunamökkiprojektimme vie voiton tämän hetkisestä ajasta niin kotonakin ehtii tuunailemaan yhtä jos toista. Ainakin pikku hiljaa :)
    Vajaa vuosi sitten muutimme uuteen kotiin ja jo ostohetkellä talvisaikaan totesimme että takapihan terassi kaipaa tuunausta. Nyt päätimme tarttua tuumasta toimeen, anopin lasiterassin innoittamana. Viime kesänä aloitimme projektin ja tänä kesänä toivottavasti pääsemme nauttimaan syksyn pimeistä illoista lasitetulla terassilla :).

    Lähtöpiste vaikutti aluksi helpolta mutta totuus olikin karumpaa.
    Edellinen omistaja oli kyllä tehnyt terassin mutta jättänyt suojaamatta osan puista sekä muutenkin ratkaisut olivat omalaatuisia....
    ...nuo kulmien teräshärpäkkeet saivat kyytiä ensimmäisenä samoin kuin "keittiönurkkaus" :).
    Eikä me oltu järin innoissamme eripari seinämistä joilla oli varmaan tarkoitus blokata näkyvyys naapuriin. Okei, mutta oishan ne seinämät voineet olla samaa materiaalia sekä samaa sävyä kaikki puuosat?
    Helppojahan nämä oli poistaa mutta milläs korjaat rakennevirheet? Kun on oikaistu vähän sieltä sekä täältä ja vatupassi ollut ihan jossain muualla kuin terassityömaalla niin apua!
    Mutta mutta, meille tämän terassin koko oli passeli joten ei muuta kuin positiivista asennetta ja korjailemaan!
    Viime kesänä muuten grillailtiin pitkälle syksyyn kun ostettiin Toscanan reissulta tuo terassilämmitin. Aivan loistava!
    Terassin seinämät saivat siis väistyä ja maalasin pystytolpat valkoisiksi. Kattoparrut sai vielä värinsä pintaan mutta muuten projekti jäi tähän viime kesänä.
    Tänä kesänä sitten päästiin jatkamaan terassin tuunausta. Mies lisäsi päätytolpat terassille jotta jossain vaiheessa saadaan asennettua lasit.
    Terassin ylä- ja alaosa laudoitettiin, sisäpuolelle laitoimme paneelia.

    Ulkopuoli sai talon sävyn. Ihan kuin kuuluisi taloon!
    Alaosan vaakalaudat käsittelin jo tumman ruskealla ja tolpatkin ovat jo saaneet valkoista pintaan.
    Terassissa on myös jo valkoiset kulmalaudat, sisäpuoli lähes kokonaan maalattu mutta ohuet valokateparrut päätimme myös maalata. Ne näyttävät aika karuilta kaiken muun uuden maalipinnan kanssa :).

    Ja, ja, ja....kyllä tuo valokate lähtee myös vaihtoon! Siihen tosin mietimme jotain "akryylipintaa" mitä mies selosti pitkään vaan meni ohi tai sitten samanmoista valokatetta jota saa olla kyllä yhtenään putsaamassa! Onko kokemuksia tai suosituksia?

    Seuraavaksi jossain vaiheessa on luvassa terassin maalaus loppuun, lasien tilaus & asennus, maton asennus sekä kalustus ja sisustaminen....aah, missähän välissä?

    Huomasin myös että blogini on saanut ihanasti uusia lukijoita, tervetuloa!

    Sangria

    Yksi minun ehdottomista suosikkijuomista kesäisissä kekkereissä on sangria. Ihanan paljon hedelmiä ja viileää juomaa, nami!
    Sangriaan on ohjeita varmaan yhtä monta kuin tekijää, kuten monessa muussakin ja minäkin muuntelen sen mukaan mitä saattuu kaapeista löytymään.
    Tämän kuvissa olevan Sangrian tein firman juhliin pari kesää sitten Cowgirl-teemaisiin kesäjuhliin.

    Sangria
    • Granny Smith omenoita
    • tummia viinirypäleitä
    • limeä
    • sitruunaa
    • appelsiinia
    • punaviiniä
    • Spriteä/sitruunalimua/kivennäisvettä
    • halutessasi vodkaa
    • jääpaloja PALJON

    Pieni omput ja viipaloi sitrushedelmät. Lisää rypäleet.

    Minä tein tuolloin isoon Ikean hurrikaaniin Sangrian josta riittää hyvin isolle joukolle. Käytin pari omppua, yhdet sitrushedelmät per laji ja pari kourallista rypäleitä. Hedelmiä saa olla paljon!
    Lisää joukkoon punaviini. Ja älä pliis osta sitä halvinta punkkua mitä et joisi muutenkaan. Ei se paremmaksi Sangriassa muutu!
    Terästä vodkalla jos haluat ja lisää paa-aljon jäitä. Vinkki! Jäitä saa valmiina paloina isoissa pusseissa hyvin varustelluista ruokakaupoista.

    Lisää joukkoon Spriteä tai jos haluat kuivempaa niin kivennäisvesikin toimii. Niin ja punkkua & limua laitan aina about 50/50, jos lisäät vodkaa niin vähennä punkun määrää. Ei tietenkään ole pakko :).
    Nauti hyvässä seurassa kuumana kesäpäivänä napostelujen kera!

    Alkoholittoman saat kun vaihdat punkun rypälemehuun ja unohdat vodkan läträyksen. Aina isommissa juhlissa ainakin kannattaa olla pieni kannullinen alkoholitonta Sangriaa tarjolla!

    Aah, ehkä pakko tehdä nyt viikonloppuna pieni kannullinen...juu-u, pieni :).

    keskiviikkona, heinäkuuta 18, 2012

    Piipahdus Design Anu Pylsyllä

    Varsinkin tämä kesä meillä on mennyt mökkitontillamme saunamökin rakentamisen parissa ja minulla töitä tehden asuntovaunurouvassa niin välillä on onneksi aikaa pysähtyä kurkkaamaan muiden yrittäjien arkea sekä ihania putiikkeja.

    Tänään kauppareissulla päätimme pysähtyä kahvittelemaan Design Anu Pylsyn kesän lettukahvilaan sekä tietenkin oli pakko piipahtaa myymälässä. 
    Noin kuusi vuotta sitten Anu Pylsyn työtilat paloivat täysin mutta Joutsan kunta ehdotti vuokrattavaksi Pynnölän kyläkoulun uudeksi työtilaksi. 




    Paikka on upea ja ohi ajaessa herättää kyllä kipinän pysähtyä.
    Miehen silmään osui tietenkin upeasti kunnostettu Pappa Tunturi.
    Ja onneksi paikalla oli itse taiteilija. Saimmekin kuulla tarinan Papan kunnostuksesta ja taisi se kipinä miehessä saada lisää tulta alleen :).
    Myymälässä on ihana tunnelma. Valikoimassa on vaatteita, keittiöliinoja, patalappuja, lasin alusia, kynttilöitä ja vaikka mitä!
    Minä ja miehemme tykkäämme näistä sävyistä; valkoista, hiekkaa, mustaa, turkoosia...niin meidän mökin sävyt ja kuositkin osuvat silmään.
    Tottakai mukaan jäi ihanuuksia joista postaan myöhemmin kun aihe on ajankohtainen :).
    Tänä kesänä ainakin myymälän takapihalla pergolassa toimii lettukahvila. Ilmeisestikin isäntä paisteli meillekin muurikkaletut ihanassa "pikkubaarissa". Ja tunnelman loi vanha suomalainen musiikki Tapio Rautavaarasta lähtien!
    Ja pöydillä oli ihanat puna-valkoiset ruutuliinat sekä kesäniityn kukkia niin retromaitopurkeista että jäin vaan miettimään mistä nämä on hankittu?

    Täällä piipahdan vähintään kerran kesässä mutta kun mökki valmistuu ja tarvitsen sisustustekstiilejä jne.  niin taidanpa piipahtaa useammankin kerran!
    Hesalaisille tiedoksi että myymälä Lande löytyy myös Urho Kekkosen kadulta, suosittelen kurkkaamaan tarjonnan.

    sunnuntaina, heinäkuuta 15, 2012

    Mustikka-murupiirakka

    Jostain syystä en ole leiponut pitkään, pitkään aikaan. Ei ole huvittanut, ei ole ollut ideoita ja vaan...jokin väsy. Kaupasta olen ostanut leivonnaisia vaan lähes aina tullut fiilis että noup, olisimpa tehnyt itse. Ainakaan täältä Tuusulasta ei peruskaupoista saa mitään hyvää leipomusta ja kahvila/konditoriasta sitäkin vähemmän :(. Pöh! Mistä saisimme kunnon kahvilan tai leipomon tännekin?

    Noh, ei muuta kuin viimoiset marjapussukat pakkasesta kehiin ennen uutta satoa ja päätin tehdä supernopean mustikka-murupiirakan kun pikkumiehellä oli kaveri kylässä. Onkin ollut ihanaa että pikkumiehen kamut tykkäävät leipomuksistani :). Kiitokset ja palautteet tulevat aikasta suoraan, juuri kuten pitääkin!

    Mustikka-murupiirakan pohja:
    • 4 dl vehnäjauhoja
    • 2 dl sokeria
    • 1 kananmuna
    • 125 g sulatettua voita
    • 1 tl leivinjauhetta
    • 1 tl soodaa
    • 2 tl vaniljasokeria
    • purkki kermaviiliä tai rahkaa tai 1 dl piimää tai 1 dl maitoa
    Sekoita kaikki ainekset keskenään nuolijan avulla kulhossa.
    Täyte ja muruseos:
    • mustikoita
    • 50g voita, 0,5 dl sokeria ja 1 dl vehnäjauhoja
    Voitele piirasvuoka voilla.
    Nypi murueokseen voi, sokeri ja vehnäjauhot murumaiseksi seokseksi. 
    Lapa vuoan pohjalle taikina, päälle pakastemustikoita maun mukkaan, minä laitoin ehkä noin 3-4 dl. Ripottele päälle muruseos.
    Paista noin 180 asteessa kunnes piiras saa kauniin värin ja on kypsä tikulla kokeillen.

    Mustikkapiiras maistui pikkumiehelle & kamulle vaniljasoossin kera,  kyytipojaksi isot lasit maitoa.

    Aijai, ehkäpä saan jo ensi  viikolla omia mustikoita mökiltä, nam!

    Tikkupulla

    Mikä olisi klassisempaa mökki- ja nuotioherkkua muurikkalettujen ohella kuin tikkupulla! Käsi pystyyn kuka on tehnyt tätä helppoa herkkua?
    Nämä kuvat ovat menneeltä kesältä anopin mökiltä, omallani en vielä tälle kesälle ole ehtinyt tehdä vaan jospa lähiviikkoina.

    Tikkupulla:
    • 2,5 dl maitoa (vesikin käy)
    • 1/3 osa tuoretta hiivaa tai puoli pussia kuivahiivaa
    • sokeria (0,5 dl jos haluat makeita tai pari ruokalusikkaa suolaisiin)
    • 0,5 tl suolaa
    • noin 6-7 dl vehnäjauhoja
    • 50g sulatettua voita tai pari töräystä Oivariinia
    • 1 rkl kardemummaa tai voi jättää pois
    Tarvitset myös:
    Valmista kuten normipulla mutta taikina saa olla pursotettavaa.
    Lapa taikina pursotinpussiin jossa on sopiva aukko pursotusta varten. Voit antaa taikinan kohota pussissa hetken aikaa.

    Pursota taikinaa puutikkuun kärjestä alkaen alaspäin. Tämä on helppoa kun taikina on sopivan paksuista ja siihen oppii vain näppituntumalla :)
    Näppärää myös kun taikina on loppu, voit nakata pursotinpussin pois. Ei sotkua, ei pesuja!

    Paista tikkupullia hiilloksella kunnes saavat väriä ja näyttävät kypsiltä.
    Tikkupullan voi nauttia sellaisenaan, hillon taikka marmelaadin kera mutta minä söin...
    ...vaahterasiirapin ja Aura-juuston kera. Ihanan syntisen hyvää!

    Ja tikkupullien ihanuus piilee myös siinä että jos kaikkia aineita ei ole niin vesi, jauhot, kuivahiiva ja vähän rasvaa riittävät. Kaiken muun voi jättää pois jos kaapista ei löydy eli loistavaa myös retkillä tai vaeltaessa.

    Tikkupullat on nopeaa herkkua jos mökillä yllärivieraat yllättävät. Ja mikä parasta, voit laittaa vieraat paistamaan omat pullansa :). Ja äkkiähän vieraat myös vuolevat puutikut jos niitä ei löydy. Hauska ohjelmanumero mökille!

    Aah, näitä on ihan pakko tehdä ensi viikolla!

    lauantaina, heinäkuuta 14, 2012

    Kesäinen grilli-ilta

    Olimme taas muutaman päivän kaupungissa mökkiprojektimme parista ja päätimme tänään grillailla tuunauksen alla olevalla terassillamme. Laitan pian päivitystä tästäkin projektista :).

    Tein meille alkudrinksuiksi perinteiset camparit appelsiinimehulla...
    ...ja pikkumiehelle sekamehua Spritella :)
    Päätimme grillailla uutta pottua nyytissä, kanaa ja kasviksia. Kylkeen salaattia sekä patonkia.
    Ihanan helppoa tuoreista suomalaisista raaka-aineista!

    Pottunyytteihin tarvitset:
    • uusia pottuja, siikliä ostin itse Heilasta mökkimatkalla
    • tuoretta sipulia myöskin Heilasta
    • Koskenlaskija-juustoa
    • oliiviöljyä
    • suolaa
    • mustapippuria
    • grillimaustetta
    • chilijauhetta
    Viipaloi potut ja sipuli. Ota iso pala foliota ja levitä folion päälle pala leivinpaperia (minä en siis muistanut tehdä tätä ja potut vähän paloi kiinni folioon) jonka päälle lurauta oliiviöljyä. Lapa päälle pottusiivuja, sipulia, mausteita ja Koskenlaskijaa.
    Tähän en anna mitään määriä, oman maun mukaan mutta minä laitoin noin 15 pientä siiklipottua viipaloituna, puolikaan sipulin varren, 1/4 osa Koskenlaskijaa pakkauksesta ja mausteet. Oli sopiva meille kahdelle...nami!

    Folio kiinni ja tämä nyytti paistuu ainakin 45 minsaa grillin yläosassa. Älä laita grillin alaosaan, koska lämpö on liian kova. Hitaasti hyvää tulee :)
    Ostin ison maustamattoman kanafileen, paloittelin ja sivelin pinnalle valmista satay-soossia. Ensi kerralla lupaan kyllä tehdä soossin itse mutta nyt vähän oikaisin :).
    Kylkeen tein kasvisvartaan paprikasta sekä sipulista. Sivelyyn tummaa bbq-soossia.
    Tänään grilliruoan kanssa nautimme helppoa ja kepeää Australialaista merlo:ta.
    Kesäinen perussalaatti toimii aina grilliruoan kanssa. Fetaa, sipulia, tomaattia ja salaattia.
    Minä lorautan joukkoon aina sitruunaista oliiviöljyä, aivan ihanaa!
    Perunat olivat suussa sulavia....
    ...puhumattakaan satay-kanasta ja kasviksista.

    Ihana kesäilta omalla terassilla, lämmintä juuri sopivasti!
    Tästä on hyvä jatkaa kesän ja loman viettoa :).

    torstaina, heinäkuuta 12, 2012

    Ex-tempore dinner

    Tässä taannoin rakas ystäväni soitti että lähdenkö ex-tempore ytimeen eli Helsinkiin dinnerille & drinksuille. Harvoimpa minä sanon kutsuille ei vaikkakin nyt pyysin oikein luvan kotoa :).
    Varoituksena että kuvat on otettu iPhonella elikkä nyt ei kyllä hääppöisiä tullut!

    Meillä on ystäväni kanssa tarkoitus käydä tasaisin välein ulkona vaan välillä vaan tapaamiset venyy ja nyt olikin ihana nähdä. 
    Meillä ei siis ollut mitään pöytävarausta eikä muutenkaan suunnitelmaa minne mennä. Italialainen ruoka kutkutti mieltä, joten päätimme suunnata hetken pyörittyämme hieman syrjässä olevaan Trattoria Rivolettoon jossa ystäväni oli käynyt aiemminkin.

    Paikka olikin keskellä viikkoa lähes täynnä mutta saimme kolmesta vapaasta pöydästä valita omamme.
    Alkuun tilasimme tietenkin Proseccoa sekä alkupalaksi valitsin perinteisen bruschetta-leivät.
    Annos oli kaunis mutta oli ehkä seisonut jonkin aikaa lämpölampun alla koska leipä oli päässyt pehmentymään. Tykkäsin kuitenkin!

    Pääruoaksi mietin ensin pizzaa koska ne näyttivät aah niin ihanilta viereisiin pöytiin kannettuina. Päätin kuitenkin ottaa vähän kevyemmän annoksen eli tuorepastaa, parsaa, kesäkurpitsaa, tuoretta chiliä, valkosipulia, parmesaania ja rucolaa. Annokseen kuului myös oliivit jotka pyysin jättämään pois. Siitäkin huolimatta palasia löytyi annoksesta mutta annoin olla.
    En ole oliivien ystävä mutta empä niihin kuolekaan mutta tarkkuutta!
    Itse tykkään myös että pastassa on paljon parmesaania joten sitähän piti pyytää lisää ja ystävällinen tarjoilija raastoi päälle juuri sen verran kuin halusin.
    Pastassa oli ihana chilinen potku ja juuri niin "kevyttä" kuin pasta voi olla. Tästä ei tullut ähky.

    Ruoan jälkeen lähdimme valumaan kohti keskustaa ja päätimme suunnata ah niin maineikkaiseen Mummotunneliin Wanhalle kauppakujalle Aleksille. Kerran kesässä siellä on käytävä :).
    Ystäväni naureskeli että oi kun joskus mentäisiin silloin kun Flipper soittaa ja päätti katsoa kännystä illan esiintyjän. Ja kas, Flipper!
    Tällä kertaa solistina oli Karoliina Kallio, jo toistaa kertaa kun oltiin yhdessä ulkona satuimme keikalle! Vähän toki toivottiin oman kylän poekaa Antti Matikaista mutta kyllä Karoliinakin veti hyvin. Tosin täydet pointsit sai meiltä kosketinsoittajan vetäisemä "Great Balls on Fire" -biisi, loistava tulkinta!

    Niin ja meidän iltaanhan kuuluvat ehdottomasti Cosmot!
    Mummotunnelista suunnattiin vielä Belgeen, joka sekin oli lähes täynnä. Kiitos EM-yleisurheilukisojen avajaisten samana iltana.
    Tulimme Belgeen ihan viime hetkillä että saimme vielä iltapalaa.
    Tilasimme puokkiin Belgen Clubin ja aah, juuri niin sopiva annos leipää ja ihanan rapeita ranuja Dijon-sinappimajoneesilla.

    Massut täynnä, hymyt huulilla suuntasimme kotiin. Onnistunut ilta!