tiistaina, maaliskuuta 01, 2016

Yrittäjän eläkeunelmia

Elo - Unelmat elossa ja Blogirinki haastoivat kuusi yrittäjäbloggaajaa kirjoittamaan yrittämisestä eri näkövinkkeleistä. Minä sain pitkänlinjan yrittäjänä kertoa eläkeunelmistani.

Samalla tässä kirjottaessani hoksasin että tämä vuosi taitaakin olla aikamoinen juhlavuosi! Ruokablogini täyttää 10 vuotta syyskuussa, naimisissa on tullut oltua 20 vuotta ja yrittäjänäkin syksyllä 10 vuotta. Moni unelmani on jo toteutunut mutta monta on vielä edessä.


Olen aina halunnut yrittäjäksi koska toisella töiden teko ei koskaan tuntunut luontevalta. Rapakon takana aikanaan sainkin idean verkkokaupasta jossa voisin yhdistää intohimojani leivonnan ja juhlien järjestämisen saralla.  Sovimme miehen kanssa tietyn summan joka panostetaan alkuun ja tilattiin alkuvarasto. Itse naputtelin ja koodailin verkkokaupan pystyyn. Oi sitä riemun tunnetta kun ensimmäiset tilaukset napsahtelivat verkkokauppaan.

Kymmenessä vuodessa Confetista on kasvanut ketju joka jatkaa laajenemistaan monin eri tavoin. Matkalle on sattunut virhepäätöksiä ja -ostoja ja paljon on joutunut miettimään asioita kun ei oikein keneltäkään ole voinut kysyä. Mutta ennen kaikkea on ollut upeaa saada olla itse vastuussa tekemisistään, okei mies on kyllä hoitanut mallikkaasti talouspuolen ja yhdessä ollaan suunniteltu tulevaisuutta.
Välillä on ketuttanut, väsyttänyt, tehnyt mieli heittää hanskat tiskiin. Mutta sitten on aina taas tuntunut hyvältä, kiitos upean työporukamme. Parempaa työhenkeä saa kyllä hakea!

Jokin aika sitten istuttiin viinilasillisilla miehen kanssa ja pohdittiin että mitä sitä sitten eläkkeellä tekisi. Itse unelmoin ensimmäisenä että terveys kestää sinne eläkeikään saakka. Sen eteen onkin nyt pitänyt tehdä paljon töitä kun sain diagnoosin selkävaivasta jota ei voi leikata eikä korjata. Onneksi olen pystynyt organisoimaan työkuormaani, on mahdollisuus lenkkeillä ja treenata lihaskuntoa päivisin. Matka on pitkä mutta jotta pääsen toteuttamaan toisen haaveeni niin se on tehtävä.

Kaikenlaistahan sitä voi haaveilla kuten vaikka vaihtaa kodin pienemmäksi, muuttaa ulkomaille, matkustella…eniten ehkä haaveilen kuitenkin eläköitymisestä jossakin lämpimässä. Vaikka talvi-ihminen olenkin, selkävaivat pysyvät kuosissa lämpimässä. Unelmissani käppäilen eläkeläisenä Italiassa Garda-järven maisemissa, Espanjassa jossakin ihanassa rantakohteessa tai vaikka Kaliforniassa näissä tunnelmissa.


Kesät voisimme viettää mökillämme; uida, saunoa, kalastella, marjastaa ja kokkailla hyvää ruokaa päivät pitkät.

Kaikkihan tietenkin vaati täpäkkää joten jäimme miettimään kuinka turvattaisiin mukavat eläkepäivät. Nyt nelikymppisenä on vielä hyvin aikaa säästää jotta eläkepäivillä ei tarviisi syödä joka päivä kaurapuuroa. Vaikkaa hyvää se onkin :)
Siitäpä sitten lähdettiin tutkimaan erilaisia vaihtoehtoja ja päädyttiin kolmeen eri ratkaisuun. Näin kaikki munat eivät ole ns. samassa korissa vaan on erilaiset säästökohteet jotka toivottavasti tuottavat jotain eläkepäiville. Riskiä toki pyrimme minimoimaan mutta kokonaanhan sitä ei voi joten jää nähtäväksi miten meidän käy.

Nyt muuten Elo tarjoaa aloittaville yrittäjille 22%:n alennuksen ensimmäisen 48 kuukauden ajalta. Aika hyvä etu! Käypä myös kurkkaamassa Elon sivuilta mistä 3 000 yrittäjää haaveilee.

Niin ja kyllähän me herkutellaan ajatuksella että jospa eläkkeelle pääsisi etuajassa! Siinä on eläkeunelmaa kerrakseen mutta osaisiko sitä olla vaan? Nooh, minä kyllä. Ainakin hetken ;)





Yhteistyössä Elo

lauantaina, helmikuuta 13, 2016

Sydänsimpukat kermaisessa valkoviinikastikkeessa

Flunssa ja kuume näyttää nyt loppuvan, viuh! Viikonloppu on mennytkin levätessä joten tänään jo jaksoi vähän innostua kokkailusta.
Mies yllättikin että mitäs jos kokataan yhdessä, Espanjan muistoja….vuosien, vuosien takaa niitä ihania sydänsimpukoita. Ja minähän olin messissä heti :)

En juurikaan tykkää kalasta enkä hirveästi äyriäisistä mutta joku näissä pikkuruisissa simpukoissa on. Niitä en vaan ole bongannut kaupoista mutta sitten näin paikallislehdessä mainoksen Järvenpään Kalatalosta. Enkä silloin kiinnittänyt huomiota sen kummemmin.
No eilen sitten sanoin miehelle että "siellähän on huomenna erikoissimpukat 15 €/kg" ja siitä se sitten lähti.

Kilo ihanan tuoreita sydänsimpukoita lähti kotiin. No joo…..pikkumiehelle myös taimenta koska oletin että ei ehken ihan täpöllä syö näitä simpukoita :)

Huuhtele simpukat kylmässä vedessä ja ota joukosta pois ne jotka on avautuneet. Anna liota kylmässä vedessä puolisen tuntia.
Päätettiin tehdä itse ranskalaisia ensimmäistä kertaa ever ja nämä simpukat sen maun mukaan mitä muistettiin Espanjansta.

Ranuista tuli ihan jees, ei niin rapsakoita kun odotin joten en jaa reseptiä vielä ainakaan. Ehkä sitten kun onnistuu täysin. Kaikki nämä kyllä syötiin ja suola oli hyvä!

Kuivaa simpukat talouspaperin päällä.

Sydänsimpukat kermaisessa valkoviinikastikkeessa 

  • 1 kg sydänsimpukoita
  • 1 salottisipuli
  • 3 tl murskattua valkosipulia öljyssä
  • 1/2 punttia persiljaa hakattuna
  • 2 rkl sitruunaoliiviöljyä
  • 1 rkl voita
  • 2 dl kuohukermaa
  • 3 dl hapokasta valkoviiniä
  • suolaa
  • mustapippuria

Freesaa sipulit ja persilja voissa & öljyssä. Mausta suolalla sekä mustapippurilla.
Lisää joukkoon kuohukerma sekä valkoviini ja anna kiehua hetki kasaan.
Lisää joukkoon simpukat ja anna kypsyä 3-4 minuuttia kannen alla. Pyöräyttele ja liikkuttele simpukoita.
Asettele soossi & simpukat vadille ja koristele tuoreella persiljalla.
Minä en lähtenyt tässä vaiheessa poistamaan avautumattomia simpukoita, ne voi heittää syrjään siinä vaiheessa kun syö. Kunhan vaan ohjeistaa syöjiä :)
Aikasta ihanan näköistä eikös?

Kylkeen ihanaa Rieslingiä, ranuja & aiolia. Eipä sitä muuta tarvitakaan!
Ja ehkä kauneinta mitä ruokailun jälkeen voi jäädä. Pino simpukan kuoria :)

Ja vinkki! Meillä jäi tuota kastiketta jäljelle joten pakastin sen. On aivan loistava esim. lohikeiton pohjaksi!


torstaina, helmikuuta 11, 2016

Supernopeat hunaja-kaurasämpylät

Heippa lukijat! Ja heti anteeksi kun olen pitänyt bloggaustaukoa.
No en siis tarkoituksella vaan joulukuu meni kärsiessä järettömistä selkäkivuista joita lähdin vihdoinkin yksityislääkärin kautta selvittämään. Ja syykin selvisi jolle en voi mitään….kipu on läsnä loppuelämän mutta liikunnalla ja mm. kalevalaisella jäsenhoidolla voin pitää sen loitolla.

Joululoman ajan halusinkin ottaa iisisti ja nauttia vain perheeni seurasta, ihan me kolmisteen. Vuoden vaihteessa oli vaikka minkälaisia juhlia, vieraita ja sitten iski flunssa. Töissä hirveä kiire, muutoksia omiinkin työjuttuihin ja nyt viimeisenä ilmeisesti influenssa iski päälle.
Kyllä on koiteltu jaksamista kaksin käsin.

Mutta kun perheelle pitää kuitenkin saada jotain syötävää "aika ajoin" niin ajauduin tekemään supernopeat sämpylät. Kuten Instaan kirjoitinkin niin ei nämä todellakaan ole kauniita mutta maku oli hyvä. Ja moni seuraaja kysyikin reseptiä joten tässä olkaapa hyvä :)

Ja joo, kuvakin on kamala. Mun iPhone vetää viimosiaan, pitäs ehtiä ostaa uusi :)
Supernopeat hunaja-kaurasämpylät
  • 2,5 dl punaista maitoa
  • 25 g tuoretta hiivaa
  • 2 tl hunajaa
  • 1 tl myllysuolaa
  • 3 rkl rypsiöljyä
  • 2,5 dl vehnäjauhoja
  • 1 dl grahamjauhoja
  • 2 dl kaurahiutaleita
Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja murusta hiiva joukkoon. Sekoita nuolijalla.
Lisää joukkoon hunaja, myllysuola, rypsiöljy ja vehnäjauhot. Sekoita jälleen nuolijalla.
Sekoita joukkoon vielä nuolijalla grahamjauhot sekä kaurahiutaleet ja sekoita nopeasti tasaiseksi.

Laita kiertoilmauuni lämpiämään noin 185 asteeseen.
Anna taikinan kohota noin 20 minuuttia liinan alla lämpimässä, esim. mikrossa.

Vuoraa leivinpelti leivinpaperilla ja nosta isolla kauhalla/salaattilusikalla kekoja pellille. Siis heitä taikinakokkareet pellille :) niitä ei siis tarvii asetella mitenkään. Anna vielä kohota noin 10 minuuttia.

Paista kunnes pinta on saanut kauniisti väriä. Syö heti voin ja maidon kera.

Nämä sämpylät saivat riemuvoiton meillä kotona rapean pinnan vuoksi ja koska sitä pintaa on niin paljon! Näin kuumeisena sain kuitenkin perheelle tuoretta hyvää vaikkakaan en niin kauniita sämpylöitä mutta aina sitä vaan ei jaksa.


perjantaina, joulukuuta 18, 2015

Juustoilta - ihana glögihetki ennen joulua

Joulukuu on ihanan kiireinen. On lahjojen hankintaa, joulupöydän menun mietintää, siivousta (itse kyllä ekaa kertaa ulkoistin siivousfirmalle ja olipahan napakymppi!), korttien lähetystä, lahjojen paketointia jne. Ompahan muuten ihanaa järjestää yksi ilta hyvän punaviinin & herkkujen parissa ihan vaan huohahtaen.

En muista mikä arki-ilta pysähdtyttiin mutta mainoksen uhrina päätin kokeilla Taffelin uuni-sipsejä.
Haluan aina panostaa kattaukseen vaikka se olisikin vain meille kahdelle.
Tarjolla oli punaviiniä, pipareita, erilaisia hilloja mini-purkeista, dippejä….
…patonkia, saaristolaisleipää, mini-mozzarellaa, oliiveja, aurinkokuivattuja tomaatteja, päärynää, jokirapuherkkua, erilasia juustoja sekä leikkeleitä. Niin ja ainoita valmis lihapullia joita syön, Korpelan pikkuruisia joissa oikeasti maistuu liha ja ovat todella hyviä. Suosittelen kokeilemaan vaikka "einesruokaa" vastustaisitkin.

Taffelin uunisipsit oli ihan jees, paistoin ne kovassa lämmössä ja rapeaksihan ne meni mutta en kyllä nyt ehkä hoksannut eroa esim. ranuihin taikka lohkopottuihin. Muoto eri ja hinta eri.
Nami! Kahdelle ehken vähän "too much" mutta en mä osaa tehdä silleen söpösti pienesti.

Näitä juustoiltoja/brunsseja tulee kyllä vietettyä ennen ja jälkeen joulun. Mites teillä?


tiistaina, joulukuuta 15, 2015

Berliinin joulumarkkinat

Viime vuonna tähän aikaan oltiin lähdössä rakkaan anopin kanssa joulumarkkinoille Berliiniin.  Varasin lennot & hotellit jo meille tammikuussa 2015 ja saatiinkin ne superedullisesti, kahdelta 460 € ja vielä huippuhotelliin! Tämä postaus on nyt kuvapainotteinen kun on vuoden takaa.
Tarkoituksemme oli siis kiertää joulumarkkinoita ja niitähän kierrettiin niin ostoskeskuksissa kuin myös perinteisillä markkinoilla Gluhwein-juomineen.
Välillä oli pakko lounastaa, tässä jollain markkinateltalla pastalla.
Ja aah ne joulukoristekojut!
KaDeWe oli pakko käydä. Ehkä minusta ylihintaista, vähän Stocka tyyppistä….ja pari päivää käyntimme jälkeen sinne iski varasjoukko. Huh!
Berliinin katukuvaa.
Hauska tapa shopata öljyjä, viinietikkaa jne. Voit ostaa vain vähän.
Ja tokihan Suomi-designia löytyi.
Ja huikopalaa välillä. Pretzel, hedelmä, sämpylää ja kahvia.
Ikävästi vaan enimmäkseen satoi vettä….mutta olihan silti ihanaa kiertää joulumarkkinoilta toiseen.
Ja löytyihän Charlottenburgin markkinoilta (mentiin bussilla) suomalaista glögiä sekä loimulohta!
Ja mikäs kruunaisi Saksan reissun. Appfel Strudel…jami!
Ja ne joululaulut!
Etsittiin jonniin aikaa ihan saksalaista ravintolaa ja meni kyllä aikansa. Mutta löytyi!
Tilattiin perinteistä ruokaa eli pottuja & jauhelihapihvi sekä tietenkin wieninleike pottusalaatilla.
Eipä pettäneet kumpikaan.

Suosittelen Berliiniä joulun aikaan! Muutoin ehkä ei niin hirveästi nähtävää.


Ehkä ensi joulun alla taas jonnekin joulukaupunkiin. Onko suosituksia?

maanantaina, marraskuuta 30, 2015

Piparinen karpalo-kahvikakku

Pääsin mukaan kehittelemään jouluisen reseptin Suomen Sokerin tummasta muscovado sokerista ja mieleeni juolahti heti kahvikakku. Jouluiseen leipurikouluun valittiin mukaan joukko bloggareita  ja tarkoituksenamme on näyttää että aloittelijakin onnistuu vaihekuvineen.

Nyt kun meidän poikanenkin on innostunut köksäntuntien kautta leivonnasta, päätimme leipoa helpon joulunmakuisen kahvikakun.
Minä tykkään leipoa joulun alla usein ja tarvikkeet sekä raaka-aineet laitan aina ensin valmiiksi.
Niin ja tässä vaiheessa kannattaa laittaa jo uuni päälle, 180 astetta.

Tässä kahvikakussa parasta on se että mitään ei tarvitse vaahdotella. Ainekset vain sekoitetaan keskenään, helppoa!
 Piparinen karpalo-kahvikakku

  • 200g voita
  • 4 kananmunaa
  • 3 dl tummaa muscovado ruokosokeria
  • 6 dl vehnäjauhoja
  • 2 tl leivinjauhetta
  • 1/2 tl ruokasoodaa
  • 1 dl kuohukermaa
  • noin 100g kuivattuja pehmeitä karpaloita
Voitele voilla kahvikakkuvuoka. Ripottele vuokaan vehnäjauhoja.
Pyörittele vuokaa että vehnäjauhot leviävät vuokaan tasaisesti. Kopauta vuokaa alassuin tiskialtaan reunaan, näin saat ylimääräiset vehnäjauhot vuoasta pois.

Suosittelen siis käyttämään vehnäjauhoja korppujauhojen sijaan. Näin saat kahvikakun pinnan kauniiksi.

Mittaa kaikki ainekset kulhoon ja sekoita nuolijalla tasaiseksi taikinaksi.
Lapa taikina kahvikakkuvuokaan. Ja laita uuniin paistumaan noin 30 minuuttia tai kunnes kahvikakku alkaa irtoamaan vuoan reunoilta ja tikulla kokeilessa siihen ei jää enää taikinaa.

Tämä kahvikakku ei kaivannut mitään mausteita taikinaan koska tumman muscovado ruokosokerin maku on erittäin intensiivisen paahtunut.
Kun kahvikakku köllöttelee uunissa niin keitetään pinnalle herkullinen piparikinuski!

Mittaa teflonpintaiseen kattilaan 1 dl kuohukermaa, 1 dl tummaa muscovado ruokosokeria, 1/4 tl neilikkaa, 1/4 inkivääriä ja 1 tl kanelia.

Kiehauta nopeasti ja laske lämpöä, kinuski saa hiljalleen poreilla noin 10-15 minuuttia.
Jäähdytä piparikinuski.

Ota kahvikakku uunista ja kumoa leivinpaperin päälle. Anna levät vuoassa noin 15 minuuttia, varsinkin jos käytät paksua valualumiini vuokaa.

Siirrä kahvikakku tarjoilualustalle, valuta päälle piparikinuskia, tupsauta päälle tomusokeria/lumijauhetta ja koristele syötävin koristein.
Tämän helpompaa ei kyllä kahvikakun valmistaminen enää ole! Ei muuta kuin lapsoset mukaan ja leipomaan :)

Yhteistyössä Suomen Sokeri ja