maanantaina, lokakuuta 20, 2014

Perunamuusirieskat -retroilu jatkuu!

Sen se nelisen tuntinen mökillä ulkona puuhatessa teettää....kuumeen :(. Jäinkin tänään kotiin ja nukuin just siihen saakka kun uni maistui. Yö kun tuli pyöriessä.
Yrittäjyys onneksi joustaa tässä. Ei ole pakko mennä toimistolle ja kipeänäkin voi töitä tehdä kotona, kuten tänäänkin.

Päivä palaveerattiin ja ideoitiin Confettiin kaikenlaista ja kun miehet lähti säbätreeneihin, päätin minä paistaa heille perunamuusirieskoja.
Eli siis pottumuusirieskoja ja nämä jos mitkä ovat parasta "jämäruokaa". Viikonloppuna kun tein mökillä pottumuussia niin vähän tarkoituksella tein tuplamäärän jotta sain tehdä rieskoja.

Perunamuusirieskat:
  • noin 3-4 dl perunamuusia
  • 1 dl punaista maitoa
  • 2 kananmunaa
  • 3 dl vehnäjauhoja
  • 1 dl ruisjauhoja (ja muutkin käy, esim. hiivaleipä, graham jne.)
  • 2 tl leivinjauhetta
  • tarvittaessa suolaa
Sekoita kaikki ainekset keskenään ja maista taikinaa. Lisää tarvittaessa suolaa.

Taputtele reippaan kämmenen kokoisiksi rieskoiksi leivinpaperin päälle ja pistele haarukalla.
Paista kiertoilmauunissa 220 asteessa kunnes pinta on saanu väriä, noin 10-15 minuuttia.

Nauti heti voin ja kylmän maidon kera. Ihan parasta!

Jos teet perunamuussia illalla niin aamupalalla nämä maistuvat ehkä kaikista parhaimmilta :)

keskiviikkona, lokakuuta 15, 2014

Lehtipihvi, retroherkkujen kunkkuko?

Ja jos uusimmat lukijani eivät vielä tienneet niin minä rakastan retroruokia!
Yksi perheemme suosikki on lehtipihvi....tai no pikkumiehellä ja minulla. Pikkumiehellä tuo ymmärrys sekä "himo" retroherkkuun tietämättä sanan merkitystä ennen kotitaloustuntien alkua saatikka niistä saatujen kokemuksien myötä on kiitos Shell Simpukan. Ja nimenomaan Shell Simpukka Siilinjärvi. Pikkumies vaan aina muistaa kertoa kuinka sai siellä isoimman lehtipihvin ikinä ja niin hyvän!

Minä muistan kun äiti ja iskä vei meidät lapset silloin 80-luvun taitteessa sunnuntaisin Shellille syömään. Se oli huippua!
Ei silloin ollut hienoja ravintoloita, ainakaan Kajaanissa. No ehkä hotellit mutta Sotkamontien Shell oli se juttu, meille.
Saatiin aina jäätelöannokset jälkkäriksi, semmoiset upeat! Niitäpä ei muuten enää oikein mistään saa eikä mikään kahvila taikka ravintola ole erikoistunut perusjätskiannoksiin kuten esim. Jenkeissä Friendly's. Ihan vaan vinkkinä.

Ohjeen pihvi yhdelle.

Lehtipihvi:
  • 200 g hyvin marmoroitunutta naudan ulkofilettä
  • paistoon voita sekä rypsiöljyä
  • suolaa
  • mustapippuria
  • grillimaustetta
Hakkaa pihvit pihvinuijalla erittäin ohuiksi kelmujen välissä.

Mausta suolalla sekä mustapippurilla ja lisää paiston aikana makusi mukaan grillimaustetta.
Paista voi-öljyseoksessa kuumalla pannulla. Paistoaika on noin puoli minuuttia per puoli, jos sitäkään.
Itse haluan lehtipihvin päälle grillivoinapin joten en lisää grillmaustetta. Pikkumies haluaa taas pelkän grillimausteen. Joten miten haluat.

Minulle tähän annokseen ei kuulu rehut joten älkääpä ihmetelkö.
Mies taas vaatii aina jotain rehua ja kun ei ole niin innoissaan grillivoistakaan niin valmistin hänelle kanttarellisoossin kylkeen.
Kyllä nämä retroherkut vaan on hyviä ja niitä pitää muistaa valmistaa sekä vaalia!

Mitä retroruokia sinä valmistat?

torstaina, lokakuuta 09, 2014

Jamie's Recipease - kumpa olisin ehtinyt mukaan!

Jo viime vuonna olin merkannut ylös Jamien Recipease puodin muistivihkooni ja yritin päästä kurssille mutta eipä sopinut silloiseen aikatauluun.
Nyt tänä vuonna unohdin koko asian mutta ai että miten se muistuikin karvaasti mieleeni kun nousin Notting Hillin asemalta maantasoon....suoraan Jamien puodin eteen.
Ja nyt olisi ollut aikaa vaan ei tilaa, harmi!

Jamien Recipease yhdistää niin kokkikoulun, herkkupuodin kuin kahvila-ravintolan. Aivan loistava idea ja puoti kuhisi ihmisiä.
Käynnissä olevalla kurssilla oli mieletön kuhina ja hymyileviä ihmisiä!
Päätin jäädä lounaalle yläkertaan vaan kappas, paikka oli aivan täynnä ja pientä jonoakin oli jo muodostunut. Nälkä vei tässä vaiheessa voiton joten jatkoin matkaa.

Tämmöisen puodin soisin näkeväni kyllä Helsingissäkin!
Jamien uusi kirja jäi pohdituttamaan, en vielä hankkinut. Vinks, vinks joulupukki! 
Rakastuin kyllä Notting Hilliin alueena, aivan ihana jo heti maanalaisasemaa myöten.
Tänne tulen kyllä uudelleen!

sunnuntaina, lokakuuta 05, 2014

Novotel Paddington

Vitsit että on kyllä vaikeaa valita hotellia olipa kohde mikä tahansa!
Käytän helposti puoli päivää tutkien mm. Hotels.com sivustoa, Tripadvisoria sekä blogeja. Minulle tärkeää hotellin valinnassa on tietenkin sijainti, haluan aina olla lähellä hyviä kulkuyhteyksiä niin lentokentälle, keskustaan sekä tietenkin messukeskukseen tai mikä kohde nyt onkaan.
Harvemmin on tullut petyttyä ja kiitosta olen saanut perheeltäkin siitä että käytin aikaa vertaillen mm. viime Turkin reissulta.

Muina kriteereinä hotellin valintaan on tietenkin mahdolliset etukortit, ilmainen wi-fi ja hyvä aamupala. Toki euroopassa matkaillessa täytyy muistaa ettei aamupala ole koskaan Suomen hotellien tasoa mutta hyviä kyllä löytyy.

Tällä kertaa valitsin Novotelin Paddingtonilta. Luin etukäteen että hotelli olisi hankala löytää mutta en kyllä ollenkaan kokenut niin. Asemalta kohti Sheldon Square -aukiota ja opasteita löytyi koko matkan. Kävelymatkaa oli ehkä viitisen minuuttia, aivan sopiva!

Le Club Accor platinum jäsenenä minun huoneeni upgreidattiin Executive huoneeksi :). Aina näin ei käy mutta nyt onnisti.
Sain huoneen ylimmästä kerroksesta, ihanan rauhallista!
Erittäin siisti huone mutta erillinen wc ja kylpyhuone vähän hämmensi. Kädet pääsi vessareissun jälkeen pesemään vasta kylpyhuoneessa....hmm...
Sänky oli hyvä, tyynyt omaan makuun liian isot kuten aina. Mutta ihanan möyhennettävän pehmeät.
Huoneessa oli pieni minibaari, tosin ilman alkoholia mutta yksi kivennäisvesipullo kuului huoneen hintaan. Myös tallelokero löytyi.

Huoneeni hintaan ei tällä kertaa kuulunut aamupala ja mietin sitä hetken että otanko vaiko enkö. Vajaa kymmenen puntaa tuntui kalliilta, tosin jos et ole hotellin asiakas olisi hinta ollut 17 puntaa, huh!
Minä kun olen vähän huono syömään heti heräämisen jälkeen, sitten pari tuntia siitä onkin jo järetön nälkä.
Päädyin nyt ottamaan aamupalan ja mukava valikoima kaikenlaista oli tarjolla.
Mulla on tapana syödä reissulla aina valkoinen paahtoleipä mansikkahillolla :) Niin epäterveellistä mutta ah, ihanaa kun harvoin syö.
Kokonaisuudessaan hotellista jäi mukava fiilis.
Tilasin vielä toisena iltana ensimmäistä kertaa elämässäni huonepalvelusta club sandwichin kanalla. Leivän rapeus oli tietenkin kärsinyt mutta toimi loistavasti iltapalana kun en jaksanut enää lähteä mihinkään...kuvankin unohdin ottaa.
Hotelli tarjosi vielä lasin ihanan pirtsakkaa Pino Grigiota lasillisen :)
Tänne voin ehdottomasti tulla uudelleen niin sijainnin, laadun, hinnan kuin aamupalankin vuoksi.

lauantaina, lokakuuta 04, 2014

Notting Hill ja ihastuttava pizzapaikka Arancina

Olin siis varannut hotellin nyt eri puolelta Lontoota kuin aiempina vuosina.
Päädyinkin Paddingtonille Novoteliin (hotellipostaus myöhemmin) koskapa siitä on niin helppo liikkua maanalaisella minne vaan sekä Heathrowlle Expressillä. Matka Paddingtonille, pääteasemalle lentokentältä kestää vain vartin eikä juna ole koskaan täynnä.
Ihan vinkkinä että minä ostan meno-paluu lipun Expressiin aina juuri ennen matkalaukkujen karusellia, liukuportaiden alapäästä mieheltä joka myy niitä lennosta. Ei tarvitse jonotella missään. Meno-paluu 34 puntaa.
Näin ei tarvitse huolehtia paluumatkasta. Itse liikkumiseen Lontoossa ostan aina Oyster-cardin ja lataan siihen yleensä 20 puntaa. Se on riittänyt hyvin seikkailuun Lontoossa parin päivän ajan. Maksat kortista panttia 5 puntaa mutta sen sekä jäljelle jääneet punnat saa palauttaessa takaisin.
Minä olen monesti säästänyt kortin ja käyttänyt seuraavana vuonna, nyt palautin ja otin punnat kotiin :).

Työmatkani kohde oli kakkumessut joilla olen käynyt nyt jo kolmatta vaiko jopa neljättä vuotta. Mutta voihan pettymys!
Messut ovat muuttuneet entistä enemmän puhtaasti kuluttajamessuiksi eikä puhdas kakkuilu ole enää pääosassa.
Päämiehiämme paikalla oli vain kourallinen, suurin osa näytteileasettajista oli Confetin kaltaisia yrittäjiä sekä leipomoita, kondiittoreita sekä paikallisia herkkutuottajia. Eikä siinä mitään, tämä ei vaan ollut se mitä tulin etsimään.

No, työmatka muuttui sitten mini-lomaksi. Mikäs siinä aurinkoisessa Lontoossa.
Otin maanalaisen Earl's Courtista Notting Hilliin jossa olen halunnut käydä jo vuosia. Ja aah, juuri niin ihania taloja kuin odotinkin!

Ja oletkos huomannut että olen ihan koukussa näihin vanhoihin katuvaloihin?
Enkä yhtään vähempää vanhoihin pubeihin. Pysähdyin juuri Portobello Roadin alkupäähän The Sun in Splendour -pubiin. Yli tunti hurahti istuessa ja katsellessa ihmisiä.
Pubimenukin vaikutti tosi hyvältä, harmi kun ei vaan ollut vielä nälkä.
Lähdin kävelemään Portobello Roadia mutta harmikseni moni kauppias oli jo laittamassa kojuaan ja kauppaansa kiinni.
Toisaalta jäin miettimään että kuinka paljon näistä kojuista sisälsi oikeasti antiikkia? Itse kun en hirveästi ymmärrä niin empä uskaltanut ostaa mitään.

Tästä kylttikaupasta teki mieleni ostaa joku kyltti vaan en kuitenkaan löytänyt sitä mikä kolahti.
Lähdin kävelemään kohti Paddingtonia, en "raaskinut" mennä maanalaisella koska mietin että matkan varrella olisi varmaan joku kiva ruokapaikka. Välimatkaa laskin reippaat pari kilometriä.

Olin jo ennen lähtöä tehnyt listaa mielenkiintoisista ruokapaikoista ja löysinkin Tripadvisorista italialaisen paikan, Arancinan. 
Ravintola löytyi heti Notting Hill Gaten kupeesta mutta illallistarjoilu olisi alkanut vasta puoli seitsemältä. Ja en minä jaksanut paria tuntia pyöriä ympyrää joten vähän pettyneenä suuntasin toiseen suositeltuun italialaiseen.
Sama juttu.

Mikä siinä on että Lontoossa ei lounasta saa ennen kahtatoista ja illallista ennnen puolta seiskaa?

Vähän jo Britit myyneenä lähdin lampsimaan pitkin Westbourne Grovea kohti hotelliani.
Ja kappas, toinen Arancina! Kävelin heti sisään ja kysyin saako tilata menusta koska heillä on tarjolla pizzapaloja pieneen nälkään vitriinistä. Ja kyllä, sai!

Paikka ei ole todellakaan mikään valkoisen liinan paikka vaan aika karut penkit ja pöydät mutta tarjoilivat pöytiin.
Pyysin pientä pizzaa....
....piti vielä varmistaa tarjoilijalta että ootko nyt ihan varma. Jos olisin tiennyt koon, olisin ehkä ottanut niitä paloja :D
Mutta aivan törkeän hyvää pizzaa! Ihanat reunat ja loistava maku.
Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan!
Ja kävellessäni Notting Hillissä, huomasin itse asiassa aika monta paperipussista jotain syövää turistia ja kun oikein kurkkasin logoa niin Arancinanhan se oli.

Tekipä ihan hyvää käppäillä vajaa kilometri ravintolasta hotelliin, sopivasti laski ähky :).

Nyt olen jo lentokentällä loungessa odottelemassa lentoa mutta muutama Lontoo-postaus vielä tulossa.
Muistakaas kuitenkin osallistua korvapuustipäivän arvontaan! Muutaman herkun nappasin voittopakettiin täältä mukaan :)

perjantaina, lokakuuta 03, 2014

Syksyinen Lontoo 2014

Olen käynyt nyt kolmatta vuotta työn puolesta Lontoossa, aina näin lokakuun alussa.
Tänäkin vuonna varasin matkan sekä hotellin nyt vähän eri puolelta kuin aiemmin kakkumessuilla käytyäni. 

Viime vuonna kävelin läpi Knightsbridgen ja osaa Chelseaa sekä tietenkin shoppailut ytimessä kuten nytkin. Carnaby street, Oxford, Regent street ja ja New Bond street.
Tietenkin myös sää suosi!

Nälkä yllätti ja olinkin lukenut mm. TripAdvisorin sivuilta Spaghettihousesta ja yhtäkkiä olinkin ihan kohdalla edes etsimättä. Juuri ennen kun lounasta katettiin.
Mikä siinä muuten on että Lontoossa et saa lounasta ennen klo 12? Minulla ainakin oli nälkä jo yhdentoista aikaan eikä silloin saanut mistään muuta kuin aamiaista.
Onneksi pääsin ravintolaan sisälle odottamaan. Tilasin, tietenkin spaghetti carbonara ja olihan aivan älyttömän kokoinen annos.

Söin, söin ja söin enkä tuntunut saavan minkäänlaista koloa lautaseen että ei tarviisi sanoa tarjoilijalle että oli pahaa enkä jaksanut syödä. Tämän syömiseen olisi tarvittu elefantti...ja sitä todisti tarjoilijan vieno vinkki että tilaapa ensin kerralla puolikas annos kun tässä oli vielä "double-cream". Noooh, olisipa kertonut aiemmin. Ja toisaalta, eihän Carbonaraan tule kermaa...kuin ehkä vähän. Joten, se näistä ketjuravintoloista.
Huh...en siis etsinytkään mitään fine dining ravintoloita vaan perusjuttuja, niistä kun nautin kuitenkin enemmän. Myös punnittain :D.

Lounaan jälkeen suuntasin New Bond Streetille, kohteena Victoria's Secret.
Ja sainhan sieltä shopattua ihanuuksia.

Lasi viiniä pubissa ja sitten jatkoin kohti Piccadillyä jälkkäri mielessä.
Tämä kahvila Ritziä vastapäätä on tuskin uniikki. Täysin samanlaisia herkkuja löytyi ainkain neljän kahvilan ikkunasta saman kadun varrelta kuten myös Regent Streetin. Turistirysä, täysin.
Mansikkakakkupala oli kyllä hyvä, sopivan raikas vaikkakin reunan pähkinät olisi voinut jättää pois.
Vaikkakin kahvila otti selkeästi extraa niin tarjoilusta kuin tuotteista niin olihan mukavaa istua keskellä sitä sähäkäintä turistimenoa :D

Piccadilly sinne ja tänne.
Pitkän päivän jälkeen päätin tulla lähelle hotelliani Paddingtoniin illalliselle Zizziin.
Palvelu oli valitettavasti täysin hymytöntä, kiireistä vaikkakaan pöydät olivat lähes tyhjiä.

Pizza oli rapsakkaa reunoilta mutta keskeltä syömäkelvotonta. Harmillista! Kyllä nämä ketjumestat pitää jättää väliin ellei tiedä että ruoka on semmosta mistä tykkää.
Päivä Lontoossa oli täynnä herkkuhetkiä, shoppailua, ihanaa syyssäätä, kävelyä, aurinkoa ja vaan nautiskelua.
Lisää raportteja luvassa!

tiistaina, syyskuuta 30, 2014

Korvapuustipäivä 4.10.

Kansallista korvapuustipäivää vietetään jo ymmärtääkseni viidettätoista vuotta 4.10. lauantaina. Aivan upeaa että perusleivonnaisen ympärille on löytynyt oma päivä koska kyllähän sen korvapuusti hyvinkin ansaitsee!

Minä olen leiponut jo usean vuoden ajan korvapuusteja omana päivänään mutta tänä vuonna seikkailen Lontoon kaduilla kakkumessujen jälkeen joten haastankin teidät ihanat lukijani leipomaan.

Minun korvapuustireseptini on tietenkin ihanan pehmeä, kokeile ihmeessä!
Ja mikäs olisi ihanampaa kuin suolainen puusti! Kokeiles ihmeessä minun Aurapuusteja.

Mitäs sinä meinasit puusteiksi leipoa lauantaina?
Jaas blogipostauksesi tai ideasi ensi sunnuntaihin mennessä kommenteissa niin arvon kaikkien kommentoijien kesken ihanan syksyisen herkkupaketin johon lisään jonkin ihanan Lontoo -herkun!