maanantaina, heinäkuuta 29, 2013

Costa Del Sol, vol.10, Hääpäivä

17. hääpäivämme sattui sopivasti viimeiseen iltaan Torremolinoksessa. Olimme siis varanneet pöydän suosikkiravintolaamme illaksi mutta päivän käpöttelimme Torren kaduilla tehden viimeiset ostokset ja nappasimme lähikahvilasta mukaan leivokset. Itse asiassa kuvaa hyvin meitä; toiselle makeaa mansikkaa ja toiselle tuhtia suklaata. Niin erilaiset :)
Intouduin sitten loppupeleissä ostamaan neljä hellemekkoa ja viidet kengät. Voin rehellisesti sanoa että 17:sta vuoteen en ole mekkoa päälle laittanut joten johan oli aika. Ja bling-bling fläpärit tietenkin!
Tarjoilija toi kalan näytille. Ainakin tuore ja aika häijyn näköinen tämä kummeliturska.
Ja yllättihän se tarjoilija miehen lupaamallaan keitolla jota listalla ei ole.
Porra Antequerana on samaa "lajia" kuin gazpacho mutta niin erilainen. Keitossa oli tuhti maku, päällä kananmunaa ja jotain kuivattua kinkkua tai vastaavaa.
Oikein maukas kylmä keitto mutta minun oli vaan pakko saada sydänsimpukoita alkuun. Nämä veivät sydämeni.
Valitsimme kummeliturskan friteerattuna ja kyllähän se oli hyvän makuinen kala. Ehkä parasta vaaleaa kalaa mitä tähän mennessä olen maistanut.
Tosin edelleen häijyn näköinen.

Jälkkäriksi tilasiin niinkin espanjalaista kuin tiramisua joka oli ihan ok ja sopi hyvin päättämään aterian.
Laskun mukana saimme vielä snapsit, ei hajuakaan mitä mutta oikein hyvää. Ja kokonaissumma illalle karvan alle 45 € ja mukana oli pullo viiniä sekä pikkumiehen leike & limu. Varsin kohtuullinen summa.
Oikein ihana hääpäivä päätti meidän tämän kertaisen loman.

Kyllä Espanjasta jäi hyvä maku suuhun, voisin tulla toistekin mutta eri kohteeseen. Italiaa Espanja ei kuitenkaan voittanut.

lauantaina, heinäkuuta 27, 2013

Miniloma Kajaanissa

Lähdettiin minilomalle mummoloihin ja tehtiin päivän reissu minun vanhempien mökille, isän synnyinkotiin Laakajärvelle.
Pysähdyimme menomatkalla namuostoksille Laakajärven kauppaan, on ihanaa että näitä pieniä kyläkauppoja vielä löytyy. Tosin ilmeisesti tämäkin kauppa lopettaa syksyllä.
Kuin tilauksesta sää suosi meitä, täysin pilvetön taivas. Isä lämmitti alarinteen saunan jossa muistan ihan pikkuisena jo saunoneeni.
Kuivanmaan mökillä täytyy eri tavalla olla tekemistä kun rantaa ei ole. Tosin isä rakentaa yli kymmen metristä lampea saunan viereen, saapa nähdä jos ensi kerralla uidaan :).

Isä oli ostanut frisbeegolf korin vai miksi noita nyt sanotaan. Olikin hauska kisailla perheen kesken. Minun frisbeet lensi kylläkin tuohon lähipusikkoon, hih :)
Otin pikkupäikkärit kammarissa ja sain yllätysvieraan. Äiti kauhisteli heinäsirkkaa mutta minusta se oli kaunis. Harvemmin heinäsirkkaa muuten edes näkee.
Isä oli tilannut upean ison lohen luottokalamyyjältä ja hauskan mallinen savustuspönttö laitettiin tulille.
Lohi oli suolautunut kylmässä ja alle isä laittoi salaisia ainesosiaan...
...ja kun ammattimies savustaa niin lopputuloshan on täydellinen.
Kylkeen äiti teki raikkaan salaatin juustolla, keitetyt perunat ja minä tein omena-aiolin tosin ihan unohduksissani en muistanut valkosipulia. Ja oli kyllä oikein hyvää ilmankin.
Jopa pikkumies söi hyvällä ruokahalulla vaikka savustettu kala ei ole hänen juttunsa.
Ja jotta päivä päättyisi täydellisesti oli käytävä Purolan grillillä hakemassa mättöä, makkaraperunat. Oli hyvää mutta valitettavasti grillin taso oli kyllä laskenut. Mietin pitkään lähtisinkö Mantan grillille joka on aikanaan valittu Suomen parhaaksi mutta lähigrilli vei nyt voiton.

Miniloma jatkuu ja suuntana Suomussalmi, anopin mökki. Sieltäpä postaan seuraavaksi. Ihanaa ja lämmintä viikonloppua!

tiistaina, heinäkuuta 23, 2013

Costa Del Sol, vol.9 Anema e Core

Lomamme toiseksi viimeisenä iltana päätimme suunnata jälleen La Carihuelan rantaan kävellen ja olin varannut pöydän erittäin suositusta italialaisesta ravintolasta.
Pikkumies nappasi tietenkin scoottinsa mukaan. Maisemat ovat kyllä upeat rantabulevardia kävellen, upealla säällä meri oli vielä illalla täynnä uimareita ja takanamme siinsi Malaga.
Ihana aallokon pauhu rauhoitti pikkumiehenkin hetkeksi nauttimaan maisemista.
Koko rantabulevardin toinen reuna on röpöläistä kalliota, liekö aallot saaneet nuo muodot aikoinaan aikaiseksi?
Matkalla näimme varmaan useita kymmeniä kulkukissoja. Suurin osa niistä on arkoja eivätkä uskalla tulla lähelle mutta jokunen antoi rapsuttaa.
Harrastelijakalastajat kertoivat saavansa pienempiä kaloja ja moni kertoi antavansa ne kulkukissoille.
La Carihuelan rantakin oli täynnä vielä auringonpalvojia. Alla kuvassa olevia ihania turkooseja kukkaruukkuja oli muuten joka puolella.
Bongasin rannalta myös kalastajien veneitä. Ei jaksettu kuitenkaan herätä kukonlaulun aikaan jotta olisimme nähneet kalastajien palaavan näillä värikkään kirjavilla veneillä kalasaaliin kera.
Pikkumies otti varaslähdön ja skuuttasi keskusaukiolle ennen meitä hyppimään. Voi sitä riemua!
Talot ovat ihanan värikkäitä joka puolella ja kukkia parvekkeet täynnä. Niin kaunista!
Olin varannut Tripadvisorista bongatusta italialaisesta ravintolasta aamulla pöydän, sinne kun yritettiiin aiemmin vaan emme saaneet ulkoa pöytää. Ravintola on pikkuruinen ja kehuja oli annettu niin ruoasta kuin palvelustakin.
Saimme ihanan terassipöydän ja talon viini kiikutettiin pöytäämme hauskassa kassissa.
Tilasimme ruoat jonka perään tarjoilija toi keittiön tervehdyksen, herkulliset bruschettaleivät.
Niistä vähän taisteliin kun oli kolme ja pikkumies ei välittänyt.

Alkuruoaksi tilattiin lajitelma herkkuja. Lautasella oli savustettua mozzarellaa, carpaccio, sydänsimpukoita ja mustekalaa.
Ihan jees, sydänsimpukat vei minulla tietenkin voiton.
Mies tilasi pääruoaksi merenelävistä tehdyn keiton ja näyttävän näköinen annos oli. Pettymys koostumuksen puolesta koska merenelävien alla oli kaksi jättipalaa patonkia ja luonnollisesti ne olivat imeneet koko keiton. Mies kun ei vaaleasta leivästä niin välitä, oli kyllä pettynyt koska lientä ei juurikaan ollut.  Mereneläväisten maku oli kuitenkin hyvä.
Minun, yllätys-yllätys, pasta carbonara oli parasta mitä olen koskaan syönyt. Juuri sopiva määrä pancettaa ja täydellisen al dente spagetti. Niin nautinnollista että lähes nuolin lautasen :).
Massut tulivat niin täyteen että tässä vaiheessa ei jälkkärille ollut tilaa. Keittiö kuitenkin tarjosi limoncellot ja eihän siitä voinut kieltäytyä.
Illallisen jälkeen vaeltelimme pitkin kujia, pikkumies shoppaili erivärisiä halpisaurinkolaseja ja kun jäätelökojulle päädyimme eivät miehet voineet vastustaa kiusausta.
Minulle jäätelö ei niin usein uppoa ja bongasinkin seinältä cava-jäätelödrinkin. Jotenkin niin minun tyylistä ja pakkohan se oli tilata.
Ihana illallinen vaikkei kaikki annokset ihan onnistuneita ollutkaan eikä se palvelu niin loistokasta ollut. Ystävällistä kyllä, ripeääkin mutta vähän turhan totista. Joka tapauksessa, suosittelen kokeilemaan!

maanantaina, heinäkuuta 22, 2013

Costa Del Sol, vol. 8 Nuevo Laranjo/Lanjaron

Taisin jo aiemmin todeta että meillä on periaatteena reissussa ollut että samaan ravintolaan ei kahta kertaa mennä mutta mepä mentiin tällä reissulla kolme kertaa! Eli periaate on kumottu ja aiheesta.

Postasin aiemmin upeasta helmestä jonka löysimme Torren kujilta mutta suomalainen kuppilan pitäjä kertoikin että ravintola jossa olimme olleet olikin nimeltään Nuevo Laranjo ja vieressä on Laranjo. Täh?
Juttuhan on niin että näiden ravintoloiden pitäjät ovat veljeksiä mutta ovat olleet riidoissa tyyliin 30 vuotta. Ja sitten toinen perusti Laranjon viereen Nuevo Laranjon. Ruokalistat on vissiin samat eivätkä tyypit puhu edelleenkään toisilleen.
Semmoista :). Me siis ihastuttiin tähän uuteen Laranjoon ja kyllähän jos oluen + tapaksen saa eurolla niin hintataso ei päätä huimaa!
Tarjoilija tuo aina talon leipää ja upeaa oliiviöljyä josta saa tehdä dippailulautasen.
Tällä kertaa emme saaneet oliiveja kun tilasimme alkuruoan.

Tarjoilijalla todella on tilannetajua kun toi nälkäiselle pikkumiehelle leikkeen ennen meidän alkuruokia ja ihan pyytämättä.
Alkuruoaksi saimme sydänsimpukoita ja mies vähän alkuun epäili että ovat liian kalaisia minulle mutta aah...minun sydämeni suli. Aivan järjettömän hyviä ja jokainen pikkuruinen simpukka syötiin!
Mies tilasi vielä gaspazon koska kyllähän se oli maistettava. Aivan ihanaa sekin! Tarjoilija paljasti vähän raaka-aineita ja kertoi itse tekevänsä lapsenlapselleen vielä  parempaa, jotain "porra...."-keittoa, nimi jäi hieman saamatta kokonaan. Mutta, meille kelpasi loistavasti tämä.
Seuraavaksi pöytään tuotiin rapuja pil-pil ja vaikka ne edelliset, erittäin valkosipuliset oli erinomaisia niin nämä oli aivan järki pois hyviä. Valkosipulia ja paljon potkua chilistä. Yritin muuten metsästää näitä ihania saviastioita vaan en löytänyt. Täytyy käydä tutkimassa Helsingin keittiötarvikeliikkeet jos jostain löytyis. Saa vinkata jos tiedätte mistä löytäisin?
Ja viimeiseksi mutta ei vähäisemmäksi pöytään kannettiin upea varras. Possua, sipulia ja paprikaa. Pinnalla runsaasti valkosipulia.
Kyytipojaksi tilasin pippurikastikkeen jossa oli myös herkkusieniä joukossa.
Aivan loistava illallinen jälleen! Tarjoilu oli moitteetonta, kiireestä huolimatta rentoa ja sujuvaa. Koko setti taisi olla jälleen sen 35 € about viinipullon ja parin limun kera. Hinta-laatusuhde on kyllä loistava.

Loma läheni loppuaan ja meillä oli lauantaina 17. hääpäivä joten päätimme varata samasta paikasta saman pöydän. Mies halusi myös tilata sen kalan joka piti etukäteen tilata. Tarjoilija otti hymyillen tilauksen vastaan ja sanoi miehelle että jos hän ehtii, hän tekee sitä hänen versiotaan gaspazosta. Vähän epäilin näinköhän muistaa varauksen taikka keiton...se selviää myöhemmissä postauksissa.

Nyt ollaan siis jo kotiuduttu mutta muutama reissupostaus on vielä tulossa :)

lauantaina, heinäkuuta 20, 2013

Costa Del Sol, vol. 8, Torremolinos

Torstaina päätettiin lähteä ensin shoppailemaan ja sitten vasta altaille. Halusin maistaa espanjalaisten herkkua churroja mutta en löytänyt läheltä mielestäni aidon oloisia.
Tilasin yhden annoksen mukaan mutta enpä saanutkaan suklaakastiketta. Churrot yksisteen eivät oikein maistuneet miltään. Harmi!
Uskonkin että kun lähtisi syrjempään niin löytäisi aitoja churroja mutta tällä kertaa se jäi kokematta.

Lounas päätettiin nauttia sivukujalta löytyneestä kuppilassa Restaurante La Olassa. Sekoitus kaikenlaisia keittiöitä.
Olin jostain lukenut että isot ravut pil-pil olisivat superhyviä ja houkuttelin miehen tilaamaan. Lounaalla ei haluttu syödä kovinkaan raskaasti joten jaettiin annoksia.

Ja kyllähän ravut olivat superhyviä ja supervalkosipulisia. Patongilla dippailtiin vielä liemi, nami!

Minun lasagne oli maultaan erinomainen mutta liian vetelä, paksumpi beachamel-soossi olisi korjannut asian.
Pikkumies söi turvalliset fish & chips ja nyt ne oli osattu tehdä oikein.
Viilennykseen lasi sangriaa :).
Koko lounas; ravut, lasagne, fish & chips, suklaamousse, 1/2 pulloa valkoviiniä, sangria ja limu. Ei paha vaikkakin olimme aika keskustassa.
Jatkoimme shoppailua ja vitsit täältä saa edullisia mekkoja, kenkiä, laukkuja jne. Ja nyt on vielä huikeat alennusmyynnit käynnissä. Pikkumies levähti välillä :).
Mercado-ruokakaupassa ihailimme aikamme kaikkia herkkuja sekä teimme ostoksia huoneeseen. Mehän ollaan syöty loman ajan oma aamupala, paljon parempi kuin hotlan.
Näitä täytettyjä hedelmiä olisin halunnut ostaa vaan ne olisi kyllä sulaneet matkalla hotellihuoneeseen.
Mies meinasi pyörtyä kalatiskien äärellä...
...tuoretta ja vaikka mitä sorttia!
Yleensäkin reissuilla minä suuntaan aina paikalliseen supermarkettiin koska hintataso on aivan toista luokkaa kuin esim. rantabulevardien pikkuruokakaupat. Esimerkiksi 1,5 litran vesi on rannalla 1 €, kun marketissa 0,60 €. Tuntuu pieneltä erolta mutta kun vettä menee reissun aikana kymmeniä litroja niin alkaa jo tuntumaan :).
Ruokakaupasta ostimme kotiin hyvää oliiviöljyä, hauskoja ohuita vohvelikeksejä jäätelösandwicheihin, tuliaisia ja namia.

Vielä olisi muutama postaus tulossa ennen kotiin lähtöä :)