sunnuntaina, huhtikuuta 28, 2013

America brunssi by Alpro

Blogirinkiläisenä pääsin mukaan suunnittelemaan omanlaiseni brunssin Alpron jogurttihapatettujen tuotteiden ympärille. Täytyy jälleen tunnustaa että näistä tuotteista minulla ei ollut mielikuvaa eikä kokemusta ennen tätä. Mutta sehän tässä ihanaa jälleen onkin!

Minun ei oikeastaan tarvinnut miettiä sen kummemin brunssin teemaa koska kun valmistan oikean herkkubrunssin, päädyn aina amerikkalaisiin pannukakkuihin ja erilaisiin shakeihin eli pirtelöihin. Minä tykkään vaan niin tykkää myös perheen miehetkin, unohtamatta karvakorvaa. Prinsessa kun saa aina sen ensimmäisen  pannukakun jotta laatu tulee testattua :). 

Nämä Alpron jogurttihapatetut tuotteet olivat siis minulle uusia mutta Alpron sivuja tutkiessa totesin että jogurtit ovat samettisen pehmeitä, täyteläisiä ja niissä on aitoja marjoja sekä hedelmiä. Ja tietenkin, kaikki tuotteet ovat kasviperäisiä.
Amerikkalaiset pannukakut:
  • kaksi (2) luomu kananmunaa
  • 2 dl Alpro Mild & Creamy maustamatonta jogurttia
  • 2 dl Alpro luomusoijajuoma
  • 1/5 dl sulaa voita
  • 4,5 dl vehnäjauhoja
  • 2 tl soodaa
  • 1 dl sokeria
  • 2 rkl vaniljasokeria
  • 1 tl suolaa
Sekoita keskenään kuivat aineet. Lisää joukkoon kananmunat, Alpro Mild & Creamy maustamaton jogurtti, Alpro luomusoijajuoma sekä sula voi.
Vatkaa voimakkaasti paksuksi taikinaksi.

Paista lettupannulla voissa molemmin puolin kauniin ruskeaksi.

Tarjoiluun:
  • tuoreita mansikoita
  • banaania
  • Alpro Airy & Creamy 
  • 1 rkl vaniljasokeria
  • vaahterasiirappia
Vaahdota Alpro Airy & Creamy ja mausta vaniljasokerilla.

Tarjoile amerikkalaiset pannukakut heti paiston jälkeen lämpöisinä.
Ihana keko juuri paistettuja pannukakkuja on niin syntisen hyvää! Ja ainakin meillä kilpaillaan siitä viimeisestä pannukakusta :).
Olen kyllä kovasti tykästynyt tuohon Alpron Airy & Creamy vaahtoon, se on niin silkkisen pehmeää ja toimi loistavasti lämpöisten pannareiden kanssa.

Viime viikolla Meanwhile in Longfield blogissa herkuteltiin brunssilla mm. jogurttisämpylöillä ja kun maustamatonta soijajogurttia jäi, aion testata kyllä näitä sämpylöitä. Sen verran herkullisilta näyttävät!
Back to my brunssi. Minä juon lähes joka aamu jonkinlaisen proteiinishaken, niin myös nyt.
Annoksesta tulee yksi iso shake tai pari pienempää.

Banaani-mansikkaproteiinishake:
  •  3 dl jäisiä mansikoita
  • 1/2 banaani
  • purkki Alpro Mansikka-banaani jogurttia
  • noin 3-4 dl Alpro luomusoijajuomaa
  • 1 mittakuppi (noin 0,5 dl) banaanin makuista proteiinijauhetta
Laita kaikki ainekset mixeriin ja sekoita täydellä teholla muutama minuutti. Mikäli shake jää liian paksuksi, lisää Alpro luomusoijajuomaa.

NAMI! Banaani-mansikkashakesta tuli todella hyvä. En itse asiassa huomannut mitään eroa meidän normaaliin shakeen jonka teemme yleensä maitoon ja lisäämme vielä vähän vaniljajädeä.
Huh-huh...nämä amerikkalaiset pannukakut ovat kyllä tuhteja mutta niinhän brunssiruoan pitää ollakin.
Massun pitää tulla täyteen ja sillä pitää jaksaa päivä ja tällä setillä kyllä jaksaa!

Suosittelen kyllä rohkeasti kokeilemaan erilaisia jogurttihapatettuja tuotteita, meillä kohtuu ronkeli pikkumies ei huomannut että amerikkalaiset pannukakut olivatkin eri tuotteilla tehty kuin aiemmin. Se on aika kova juttu!

Ensi viikolla, juuri Äitienpäivän kynnyksellä Lauran tähdessä katetaan brunssi samassa hengessä. Mielenkiinnolla odotellen!
Yhteistyössä Alpro

lauantaina, huhtikuuta 27, 2013

Cookie Pops - Keksitikkarit

Pikkumiehen koululla on säännöllisesti erilaisia myyjäisiä ja nyt oli vuorossa Vappumyyjäiset.
Meidän luokka päätti järjestää myyntipöydän herkkuineen, arvontapisteen sekä maalitutkan joiden tuotoilla keräämme varoja tulevaan luokkaretkeen.

Minä äitinä olen aina osallistunut arvontapalkintoihin mutta aikaa ei ole oikein löytynyt muuhun ja nyt päätin että otan vapaapäivän ja leivon jotain myyntipöytään.

Päädyin Cookie Popseihin, joita....saatikka mitään Popseja en ollut koskaan aikaisemmin tehnyt. Kyllä. Luit oikein.
Vaikka "myyn" tai siis edustan alan tarvikkeita niin se ei tarkoita sitä että aina olisin kokeillut kaikkea. Ja, vaikka Popsit ovat olleet jo reippaan vuoden ajan hitti Suomessakin niin ei vaan ole ollut hetkeä kun niitä olisin tehnyt.

Päätin että nyt teen keksitikkareita ja onnistun.

Cookie Pops, noin 33-36 kpl
  • 3 putkea Domino-keksejä
  • 7 rkl sitruuna tuorejuustoa
  • Candy Melts -nappeja 2 pussia
  • nomparelleja ainakin 2 purkkia
  • Pops-tikkuja

Murskaa keksit kulhossa.

Hehheh....helpommin sanottu kuin tehty :). 
Yritin murskata keksejä isolla lusikalla, muovipussissa kaulimella ja pihvinuijalla mutta OMG (= oh my god) miten hankalaa. Vinkkaankin että ensin pihvinuijalla, sen jälkeen TERÄKSISELLÄ soppakauhalla (kokeilin muovista ja ei siitä sen enempää) ja lopuksi ihan sormipelillä. Huh! Tuntu vähän sormenpäissä :).
Tein siis tämän satsin kerralla ja oishan sen voinut tehdä vähän pienemmässä satsissa. Sit ens kerralla.
Pyörittelin taikinan palloiksi leivin paperin päälle. Käytin ihania uudelleen käytettäviä, värikkäitä pops-tikkuja.

Ja hei pallot eivät ole ihan symmetrisiä kuten näkyy mutta niitä voi muokata vielä dippausvaiheessa.

Sulata noin viisi (5) Candy Melts -nappia mikrossa.
Dippaa tikkaritikku sulaan Candy Melts -nappiin ja tökkää reippaasti Popsiin. Ei liian pitkälle vain noin puoleen väliin.
Aseta lepäämään korkeaan kolhoon jossa on sokeria pohjalla. Siirrä jääkaappiin noin puoleksi tunniksi.
Sulata mikrossa Candy Melts -nappeja kulhoissa miedolla teholla, välillä sekoittaen.
Valitse erilaisia nomparelleja, confetteja tai muita sokerikoristeita Popsien pinnalle.
Ja varaa kaikki valmiiksi työn alle.
Candy Meltsit pysyvät sulana pitkään mutta kun se hetki koettaa, ne jähmettyvät myös yhtä nopsaa.

Ota Pops-tikku käteen, dippaa suklaaseen ja pyöritä ylimääräisen kuorrute pois. Napauta tikkua vähän myös esim. kuorrutekupin reunaan niin ylimääräinen valuu pois.

Ripottele pinnalle koristeita.
Laita Popsit vielä reippaaksi tunniksi kylmään jähmettymään.

Minulla vierähti näin ekan kerran päivä näiden parissa ja kantapään kautta opin kikkoja :).
Mutta niinhän se on, vain kokeilemalla oppii!
Pakkasin nämä Popsit pusseihin ihanin twistein ja asettelin telineeseen.

Popsit myytiin kuulemma loppuun nopsaan, hyvä niin!
Nämä on muuten aikasta ihanan keväisiä vappurherkuiksi. Näitä aion kyllä kokeilla uudelleen, en tee tosin suklaisia vaan jotain ihanan raikasta. Vaikka sitruunaisia :).

tiistaina, huhtikuuta 23, 2013

Kardemummainen omenapiirakka

Meidän perheessä parhaita leivonnaisia ovat minun nimeämät "peruspiirakat" eli kuohkean sokerikakkutyyppisseen pohjaan päällysteillä tuunatut peltipiirakat. Hih, aikamoinen lausehirviö :). 
Mutta siis pohja on aina sama, päälle laitetaan tyyliin mitä pakkasesta löytyy tai mieleen juolahtaa, pinnalle sokeria & mausteita tai muruseos.

Ja uppoaa meidän miehiin paremmin kuin mitkään kikkailuleivonnaiset. 

Nyt onkin se aika kun pakastinta pitää tyhjentää että tulevan kesän sadolle saa tilaa. Tähän omppupiirakkaan upposi meidän omppupuun viimeinen sato. 
Viime kesänä satoa ei tullut, joten tänä vuonna toivomme jälleen supersatoa. Se on muuten jännä miten täällä sato on joka toinen vuosi olematon ja joka toinen vuosi mieletön. Tiiäpä mistä johtunee?
Tein pohjan perusohjeellani eli pellilliseen (korkea reuna) kahdeksan (8) kananmunan pohja. Pohjataikinaan sekoitin 2 rkl kardemummaa mikä antaa ihanan säväyksen piirakkaan!

Päälle viipaloituja omppuja, sokeria sekä kanelia.

Paista noin 185 asteessa kunnes pinta saa väriä ja alkaa irtoamaan reunoilta.
Aijai...ripottelin vielä lämpösen piirakan pinnalle sokeria.

Minä en itse asiassa koskaan saa tätä kummosempaa kuvaa näistä peruspiirakoista koska meillä on aina pikkumies & se isompi jonossa syömässä ja yleensä myös pikkumiehen kaverit. Ja kun itsekin himoitsen palan niin eipä siihen kuvattavaa jää..
...mutta mutta, mikäs onkaan parempi palkka kokille. Tyytyväinen herkkusuu!

By the Way...minä syön yleensä oman piiraspalan vaniljajädellä tai vaniljasoossilla hunnutettuna, mites sinä?

lauantaina, huhtikuuta 20, 2013

Alpro Airy & Creamy Kondiittorikoulu

Sain muutamia viikkoja sitten ihanan kutsun sähköpostiini. Tervetuloa Blogiringin Alpron Airy & Creamy Kondiittorikouluun Patisserie Teemun & Markuksen oppiin.
Arvaat varmaan ilmoittauduinko ensimmäisten joukossa :).

Viime torstaina Kiseleffin talon toisessa kerroksessa toisensa kohtasivat Bloringin bloggaajat ja pääsimme sukeltamaan herkkujen maailmaan.
Alpron edustajat kertoivat meille alkuun tuotteistaan ja kaikki oli kyllä minulle uutta.
En tiennyt että esim. Airy & Creamy vispaantuu todella nopsaan vaikka käsin, vaahto on puhtaan valkeaa, täysin kasvipohjaista ja todistin myös että kun se on tarpeeksi vaahdotettu, ei se kulhosta päähän kaadu. Uskaliaat bloggaajat kokeilivat :).
Airy & Creamy vaahdossa oli aavistus soijan makua mutta uskompa että kun vaahtoon lisää esim. vaniljasokeria, makua ei tunnista. Aion muuten testata tätä mökkiolosuhteissa, voisi toimia paremmin kuumalla kakun päällä kuin vispikerma.

Tietoiskun jälkeen meidät jaettiin kahteen ryhmään. Toiset lähtivät valmistamaan leivonnaisia Teemun ja Markuksen johdolla, toinen ryhmä jäi herkuttelemaan.

Ja nami! Tarjolla oli ihanaa gorgonzola-päärynä-saksanpähkinäsalaattia, erilaisia foccacialeipiä sekä kuohuvaa.
Saimme myös maistella etukäteen mitä illan aikana tulisimme valmistamaan; Black Forest dessert ja Paris brest leivonnaisia. Ja minä niin tykästyin tuohon jälkimmäiseen, en ollut koskaan maistanut paahdettua valkosuklaamoussea ja löysin rakkauteni!

Herkkujen jälkeen lähdimme jo vähän kurkkimaan josko pääsisimme jo uppoutumaan leivonnan saloihin.
Lasin takaa seurasimme vielä toisen porukan hääräilyä, Pullahiiren Taru ja Koemaistaja Anna kuvaamassa. Bongaa saamamme ihanat kukkaessut, niin söpöä!
Pääsimme "vihdoin" köökin puolelle ja Teemu & Markus olivat jo aika pitkälle esivalmistelleet meille leivonnaiset. Aikaa kun ei ollut paljon niin me teimme vain täytteet sekä leivonnaisen kasauksen. Harmi sinällään koska olisi ollut kyllä ihanaa pyöräyttää herkut alusta loppuun mutta realiteetit täytyy ymmärtää.

Teemu näytti miten ihanat tuulihatturenkaat, Paris brest, halkaistaan. Ja Teemu kertoi vähän leivonnaisen historiastakin, tämä ihanuus on kehitelty jo vuonna 1891 kunnioittamaan Pariisin ympäriajoa ja muoto tulee tietenkin renkaasta.
Itse olin porukassa tekemässä Black Forest dessertiä ja Markus neuvoi kuinka kyseinen herkku valmistetaan.
Mantelisacherkakkupohjaa, kirsikkakompottia, suklaamoussea ja vaniljavaahtoa....
...porukassani oli mukana ainakin Soul Kitchenin Anna, Meanwhile in Longfield ja KakkuKatrin Katri.
Katri pääsikin pursottelemaan vaniljavaahtoa.
Ilta oli kokonaisuudessaan hauskan hersyvän ihanan herkullinen!
Kukkuu, lasin takaa Blogiringin "emot" Lauran Tähti...
...ja Liemessä Jenni!
Kun leivonnaiset olivat valmiit, saimme vielä lisää herkuteltavaa...ja empä pistänyt pahaksi.
Ilta oli tosiaan kiva noste arkeen, sain uutta infoa sekä tuotekassin Alpron tuotteita ja vielä rasiassa nämä samat herkut. Kiire oli vähän kaikilla kannustamaan illan MasterChef kisaan Blogirinkiläistä Kiraa joka nappasikin voiton, onnea!

Kotona nämä herkut hävisivät nopsaan parempiin suihin :).

Kiitos Alpro, Teemu & Markus sekä Blogirinki!

Huomenna kokeilen ihan kotikeittiössä miten se tuulihattutaikina taipuu rinkulaksi ja valkosuklaa paahtuu niin herkulliseksi. Reseptiä siis tulossa!

maanantaina, huhtikuuta 15, 2013

Karpalo-murupiirakka soijajauhoista

Blogirinkiläisenä sain kutsun mukaan Soyappétit kampanjaan kokeilemaan erilaisia soijatuotteita. Myönnän, en ole koskaan kokeillut valmistaa mitään soijatuotteista joten otin innolla haasteen vastaan.
Postista kävin hakemassa paketin josta löytyi erilaisia tuotteita; soijajauhoja, soijapyöryköitä, soijarouheita jne.

Pohdin hetken tuotteita käsissäni tutkien että mitähän sitä kehittelisi. Mielessä oli jos jonkinlaista reseptinpoikasta joita varmasti kokeilenkin tässä kevään aikana.
Päädyin kuitenkin harkinnan jälkeen kokeilemaan soijajauhoja leivonnassa. 

Soijajauhoilla voi korvata osan vehnäjauhoista ja halusin kokeilla millainen versio suosikki marja-murupiirasta valmistuisi soijajauhoilla.
Karpalo-murupiirakka

Pohja:

  • 3 dl vehnäjauhoja
  • 1 dl Soyappétit soijajauhoja
  • 2 dl sokeria
  • 125 g voita sulatettuna
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 1 tl soodaa
  • 1/2 vaniljatangon siemenet
  • purkki kermaviiliä
Täyte ja muruseos:
  • karpaloita
  • sokeria
  • 50 g voita, 0,5 dl sokeria, 0,5 dl Soyappétit soijajauhoja, 1 dl vehnäjauhoja
Sekoita kaikki pohjan ainekset nuolijan avulla kulhossa sekaisin. Raaputa vaniljatangosta siemenet ja lisää joukkoon.
Nypi pehmeä voi, sokeri ja jauhot murumaiseksi. 

Levitä taikina voidellun vuoan tai pikkuvuokien pohjalle, lisää karpalot ja murustele muruseos pinnalle.
Paista noin 175-180 asteessa kunnes pinta on saanut väriä ja piirakka näyttää irtoavan vuoan reunoilta.


Minä tein piirakkavuokaan piiraan sekä lopputaikinasta pieniin annoskulhoihin pikkupiirakoita.
Nauti heti lämpöisenä.
Aijai, tulipas hyvää! Minä erotin hennosti soijan maun mutta muu perhe ei.

Viimeistä murua myöten annospiirakat upposivat perheen miehille...
...leivontahetken päätteeksi minä istahdin ja söin omani vaniljajäätelön kera. Slurps!
Kyllä meillä kokeillaan kaikki soijatuotteet, mielessä onkin yksi herkkuidea! Mies on syönyt Soyappétit soijahiutaleet aamulla jogurtin ja marjojen kera, tämä loppu soijajauhopussi päätyy seuraavaksi sämpylöiden sisään. Leipoisko jo huomenna?
Reseptin tarjoaa Soyapétit

sunnuntaina, huhtikuuta 14, 2013

Synttäriviikon kuulumisia

Se olisi taas takana viikko kun tuli vuosia lisää. Numeroistahan ei enää puhuta :).

Viikkoni oli täynnä onnen hetkiä, haleja, skumppalasin kilistyksiä, hyvää ruokaa, uusien ihmisten tapaamisia, shoppailua ja rentoa oloa.

Viikko aloitettiin ihanalla iltapalalla Cavan kera. Italialaisia makkaroita, erilaisia juustoja, viinirypäleitä ja itse tehtyä patonkia. Namskis!
Kotona en sen kummemmin vuosien vaihtumista juhlinut, kävimme perheen kesken syömässä nepalilaista ja sain vaan olla rakkaiden kanssa, mitäpä sitä muuta. En edes leiponut kakkua!

Töihin vein tytöille lähikonditoriasta ihanan vadelma-rahkakakun. Pöydän katoin sopivalla Iines-teemalla :)
Itse synttäri-illan tein pitkän työpäivän ja pakkailin vielä asiakkaiden tilauksia mutta kesken illan ystävä yllätti...
...upealla ruusulla ja Kastehelmi-tuikulla. Juuri se ihana vedenvihreä sävy jota mökille himoitsin :).
Muutoin viikko vierähti mm. Blogiringin järjestämässä Kondiittorikoulussa josta juttua on tulossa lisää sekä piipahdimme Oma Koti-messuilla jotka olivat kyllä tällä kertaa pettymyt. No, ei meillä ihmeitä ollut etsinnässäkään ja toisaalta mökin pihapiirin rakennusten sijoittelu selkiintyi koska kotaa sinne emme saakaan emmekä kesäkeittiötäkään siinä muodossa kun aateltiin. Mutta sittempä lunchilla keksittiin uusia ideoita, niitä pääseekin kohta toteuttamaan. Ihanaa!

Messujen sisustuspuolelta tarttui mukaan tämä puutähti. Tästä lähti ajatus oman kylppärin remppaan, kaakeliremppaan kun ei nyt ole täpäkkää niin on tuunattava edullisin elementein. Tästäkin myöhemmin postausta.
Tänään käväisin vielä Askosta hakemassa penkin eteiseen. On niin ärsyttänyt kun ei ole penkkiä kenkien laittoon, joten päädyin tähän. Ihan passeli mutta Aallon mustasta ritiläpenkistä haaveillen :)

Ja bongasin vielä ihanat vaaleanpunaiset pillimalliset farkut! En edes muista milloin minulla olisi ollut farkkuja ja vielä värillisiä, hih :).
Kyllä se kevät tulee näiden farkkujen myötä mutta kengät pitäisi nyt shopata näihin sopiviksi.
 Kuva Esprit                                            Kuva Tommy Hilgifer                                                  Kuva Christian Louboutin

Mitäs tykkäät?

Taidan päätyä noihin Hilfigereihin, sopivat jotenkin juuri mulle! No, kyllä nuo Louboutinitkin mutta se budjetti taitaa tulla vastaan :).

Ihanaa tulevaa viikkoa kaikille lukijoill!


torstaina, huhtikuuta 04, 2013

Ravintola Revanssi, Kerava

Toisena pääsiäispäivänä en jaksanut enää alkaa kokkailemaan ja muistinkin lukeneeni paikallislehdestä että herra Sukula olisi käynyt uudistamassa ravintolan Keravalla. Mietin jo silloin juttua lukiessani että minkähän ravintolan koska nimi oli täysin tuntematon.
Googlaamallahan se selvisi missä ravintola sijaitsee, muistankin käyneeni samassa paikassa mutta täysin eri ravintolassa.
Olin tietenkin tarkistanut ravintolan nettisivuilta menun ja löytänyt a la carte-listalta jo suosikkini. Saavuimme ravintolaan puoli tuntia avaamisen jälkeen, itse ravintolan puoli oli puoli täynnä ja tunnelmaltaan olohuone/sporttibaarin sekoitus. Jäin miettimään että kaikki a la carte annokset ei kyllä ihan tunnelmaan sovi ja syykin selvisi pöytään istuessa....
....ei sitä a la carte-listaa enää ollutkaan vaan ruokalista oli printattuna pöydässä alustana. Voihan että...Ensimmäisenä vinkkinä: nettisivut pitää olla ajantasalla kun uusi ravintola avataan! Tätä kirjoittaessa ne on uusittu, mutta ne kirjoitusvirheet heti etusivulla...auts! Ja sitä Sukulan suunnittelemaa listaa ei sivuilla näy.

No. Alkuun tarjoilija kertoi että on yksin salissa jotta homma saattaa kestää ja kestihän se juomien tilaaminen ihan luvattoman kauan. Ruoasta nyt puhumattakaan ja kun pikkumies on nälkäinen, siis tosi nälkäinen ravintolaan tullessaan niin semmonen lähes kolmen vartin odotus ei tiedä hyvää kenellekään. Kaksi kokkia ruokia väänsi mutta hitaalta vaikutti ja sivukorvalla kuulin että joku pöytä ennen meitä oli unohdettukin. Onneksi pikkumies sai limua jolla pahin raivo talttui.

Ruokalista oli kyllä ihan jees, kaikki meistä löysi tilattavaa mutta sen tulkinta kesti kyllä hetken. Kirjoitusvirheitäkin oli sen verran että oli pakko kysyä tarjoilijalta että mitähän haluamaani burgeriin oikein sisältyy. Ihan vinkkinä että kannattaisi kyllä painattaa listat uudelleen :)

Sitten siihen sapuskaan.
Alkupalat jätettiin suosiolla väliin, kyllä ihan hinnankin vuoksi. Yli 10 ekeä sporttibaarissa on too much, ainakin minulle.

Koko poppoo päätyi hamppareihin ja pakko myöntää että annoskateus iski. Itse kyllä mietin pihviä lisukkeineen vaan tarjoilija ilmoitti että pihvit on syöty, ei ole tarjolla. Auts.

Miehen spicy-burger näytti kyllä hyvältä ja makukin oli jees. Pihvit oli tosi hyviä, veikkaan että perussetti: jauhelihaa, suola ja mustapippuri. Avokadosalsa jo oli jännä veto ja savuvalkosipuli-aioli törkeen hyvää. Sitä pyysin itselle kippoon kun omassa burgerissa sitä ei ollut :).
Sämpylät eivät olleet mitään höttöjuttuja, plussaa siitä mutta ehkä himpun isompia oisivat voineet olla.
Oma cheese-burgerini oli kyllä juuston suhteen pettymys. Välissä piti olla cheddaria ja itse miellän sen tietynlaiseksi mutta tässä oli jotain keltaisen läpikuultavaa, minusta kumimaista juustoa. En tiedä oliko sitten oikeasta cheddarjuustosta siivutettu slice ja kuumennettaessa menee noin läpikuultavaksi mutta ulkonäkö ei herättänyt suurta intohimoa, eikä kyllä makukaan. Ennemmin olisin ottanut sen sulatejuusto tyyppisen ratkaisun, ei ehkä Sukulan mielestä mistään kotoisin mutta ei ollut tämäkään.

Omassa burgerissa salaatti oli hukkunut liikaan ketsuppiin ja kastike mauton, siksipä pyysin sivuun aiolin. Ja jos pilkkua viilaa niin aiolissa on aina valkosipulia, joten menussa riittäisi teksti "savuaioli"...ja pakkohan se on viilata :).
Mun burgerin kansi oli myös kylmä.

Itse asiassa harmittaa kovin että paikasta ei jäänyt palvelun ystävällisyyttä lukuunottamatta semmoinen kuva että haluaisin sinne uudelleen.
Ranskikset oli hyviä, ihana suola ja coleslaw törkeän hyvää. Mutta se ei vaan riitä.
Mä olisin niin toivonut tästä upeaa makuelämystä. Keravalta uupuu hyvä kortteliravintola jossa olisi nautinto käydä vetäisemässä verenpaineet seisauttavia burgereita lisukkeineen mutta mutta.

Okei, paikka on auennut juuri, oisko ollut viikon auki mutta tekemistä riittää.
Panostus nettisivuihin, menun kielioppi kuntoon, ripeyttä = enemmän henkilökuntaa ja lämpölamput päälle (näytti olevan vaan ei käytössä).

Mielenkiinnolla odotan kyllä ohjelmaa, hauska nähdä mikä oli alkutilanne. Potentiaalia on kuitenkin mikä on ilo paikkakuntalaiselle.

maanantaina, huhtikuuta 01, 2013

Pääsiäinen 2013 ja kahvisoossi

Vietimme jälleen Pääsiäisen kotona kutsuen siskon ja sen miehen kyläilemään pohjosesta.
Pidin torstain töistä vapaata, siivoilin ja kokkailin herkkuja valmiiksi ettei koko pääsiäinen menisi kokkaillessa & leipoessa vaikkakin se on minulle nautinto.

Pitkänperjantain aamupalalle paistoin croisantteja (raakapakasteista tosin, hyi minua!), valitsin hyviä leikkeleitä, tuoreita leipiä, juustoja ja tietenkin kananmunia. Joka pääsiäinen olen kananmunat värjännyt mutta tänä vuonna halusin raikkaan valkoisia.
Tänä vuonna en myöskään halunnut pöytään pöytäliinaa vaan nämä herkullisen keltaiset tabletit sattui silmään Askossa ja niinhän ne tarttuivat myös mukaan :). Servetit olen ostanut useita vuosia sitten Pentikiltä.
Kannattaa muuten aina juhlapyhien jälkeen käydä sisustuskaupoilla ja shopata alesta paperiservettejä. Minulla on vinot pinot erilaisia, koskaan ei pääse loppumaan...mies ei tosin tietenkään tätä hamstrausta ymmärrä mutta sehän on selvää säästöä!
Aamupalalle tein myös raikkaan mandariini-mangorahkan Valion pehmeästä rahkasta. Rahka oli kyllä superhyvää mutta jatkossa käytän normirahkaa koska itse rahkan maku oli vaatimattomampi kuin normin.
Hempein keväisin sävyin katoin myös pitkäperjantain dinnerin.
Menu koostui kuohuvasta hernesosekeitosta, karitsan kareet kahvisoossin ja kermavalkosipuliperunoiden kera. Kylkeen tein isot valkosipulit sekä hunaja-rakuunaporkkanat.
Alkuruokakeiton herneen maku oli aika mieto mutta keitto oli ihanan keväinen ja pienen rapsakan leipäpalan kanssa juuri sopiva.

Kareet laitoin jo aamusta marinoitumaan, ohjeen olen aikoinaan bongannut Siskot kokkaa blogista ja mitäpä sitä muuttamaan kun on osoittautunut erinomaiseksi. Kiitos siskoille!
Dinnerin kyytipojaksi valikoitui pehmeääkin pehmeämpi Amarone. Oli kyllä hetkeen paras viini mitä olen maistanut, yleensä en tämän hintaluokan viinejä osta mutta lähti vähän lapasesta :)....ja onneksi niin!
Kareitten kylkeen tein jo toistamiseen kahvisoossin joka on kyllä minun lemppari. 

Kahvisoossi:
  • 1 dl vahvaa kahvia
  • 1,5 dl ruokakermaa
  • härän fondia pari lorausta tai maun mukaan
  • suolaa tarvittaessa
  • mustapippuria
Kaada ainekset paistinpannuun jossa otit pinnat kiinni kareille. Anna poreilla kasaan.

Kastike on superhelppo valmistaa ja niin maukas. Ideoinkin jo tästä pihvin kylkeen soossiin mutta siitä toisen kerran.

Pääsiäisen herkuiksi leivoin limoncello-kahvikakun ja persikkaisen charlotte russen josta resepti tulossa pian.
Keltaisten candy meltsien kanssa pursottelu lähti vähän lapasesta mutta eipä tuo makua haitannut :)
Vieraat sai vielä palasen mukaankin kun ruokaa ja herkkuja taisi olla jälleen vähän liikaa että eipä meillä olisi ehditty kaikkea syödä.

Koti koristautui pääsiäiseksi tietenkin narsisseilla ja Aarikan pupuilla & tipuilla. Uusia jäseniä perheeseen shoppasin tietenkin, kuten joka vuosi.
Viime viikolla pikkunoidat kävivät virpomassa mikä on minusta kyllä ihana perinne. En ihmeemmin kotia pääsiäiseksi koristakaan koska voin luottaa siihen että saan kauniisti koristeltuja oksia läjäpäin.
Ihmeemmin ei muita ruokakuvia tullut otettuakaan tänä pääsiäisenä koska söimme herkkuja joita olen jo postannut. Muutenkin pääsiäinen sujui erittäin rauhallisesti koiruuksien kanssa ulkoillen, telkkua katsellen ja seurustellen.

Niin ja seurailimme myös uuden "lemmikkimme" elämää takapihallamme. Siinä pupunen nökötti joka päivä tuntikausia auringosta nauttien....toivottavasti jätti mun mustikantaimet vaan eloon :)
Tänään suuntaamme ulos syömään, ei jaksa enää kokkailla :).