maanantaina, helmikuuta 11, 2013

Vaniljasydänvohvelit

Näitä vohveleita pitää paistaa yksi satsi joka talvi oikein kylmänä pakkaspäivänä. Nämä nimittäin ovat erittäin tuhteja, yksi vohveli sisältää varmaan "tuhat kaloria" ja riittää mainiosti.

Vaniljasydänvohvelit:
  • 200 g pehmeää voita
  • vajaa desi sokeria
  • 1 rkl vaniljasokeria tai vaniljatangon siemenet
  • hyppysellinen suolaa
  • 4,5 dl vehnäjauhoja
  • 2 tl leivinjauhetta
  • 2,5 dl täysmaitoa
  • 6 kananmunaa
Vaahdota keskenään pehmeä voi, sokerit ja suola. Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin.
Lisää taikinaan samalla sekoittaen vuorotellen täysmaito, kananmunat ja jauhot.

Taikinasta tulee tosi paksua mutta niin saakin olla.

Paista vohveliraudalla rapeiksi.

Näihin vohveleihin et tarvitse enää paistovaiheessa rasvaa. Taikinan rasva riittää.
Meillä jokainen syö vohvelinsa eri tavalla. Minä sokerilla tai hillolla. Pikkumies molemmilla ja isompi mies kermavaahdolla ja hillolla.

Ja tietenkin minä revin sydämet toisistaan ja syön yksitellen, pikkumies leikkaa nätisti veitsellä ja se isoin ahmaisee koko vohvelin samantien. Jokainen tyylillään!

lauantaina, helmikuuta 09, 2013

Parhaat hampparisämpylät

Toissa viikonloppuna siskon luona Oulussa herkuteltiin hamppareilla. Ja sisko tilasi minulta itse tehdyt sämpylät ja tottahan se on, ei niitä kaupan höttöisiin voi verratakaan.
Aikani olen reseptiä ja tekotapaa kehitellyt ja nyt aletaan olla täydellisyyden kynnyksellä:

Hamparisämpylätaikina (4 isoa sämpylää):
  • 2,5 dl kädemlämpöistä vettä
  • vajaa 1/2 pakettia hiivaa
  • ripaus sokeria
  • 1 tl suolaa
  • 5-6 lorausta (siis kunnon lorauksia) oliiviöljyä
  • vehnäjauhoja
Liota hiiva kädenlämpöiseen veteen, lisää suola & sokeri ja lorauttele oliiviöljy sekaan. Jauhoja tarvitset vain sen verran että taikina alkaa irrota kulhosta ja käsistä.
Taikina saa olla pehmeää!

Anna kohota kulhossa liinan alla kaksinkertaiseksi. Tässä ei kannata hötkyillä!
Minä kohotan taikinat aina mikrossa koska se vedoton paikka ja jotenkin taikina vaan siellä kohoaa hyvin.

Pyöritä taikinasta neljä muhkeaa sämpylää.
En muista enää millään mistä bongasin tuon folion hampparisämpylöiden ympärille mutta jos haluat ylöspäin kohoavia sämpylöitä niin kokeile ihmeessä!
Taittele siis sämpylöille vyöt foliosta ja voitele sisäpuolelta sulalla voilla. Näin sämpylä ei tartu kiinni folioon...sekin on koettu :)

Yksi kaunokainen jäi ilman vyötä, siskon mies halusi enemmän leveyttä kuin korkeutta sämpyläänsä vaan se kohosi kyllä kaikista kauneitten joten jatkossa en ala foliota käärimään.

Anna kaunokaisten kohota liinan alla kaksinkertaisiksi.
Sen parhauden näihin hampparisämpylöihin pehmeän taikinan ja kärsivällisen kohotuksen lisäksi tekee voitelu kananmunan keltuaisella!
Sämpylöihin ei tule rapeaa pintaa vaan ne pysyvät ihanan pehmoisina.
Päälle oli tarkoitus ripotella seesaminsiemeniä vaan niitäpä ei siskon kaapista löytynytkään mutta eipä noita tarvittukaan :).

Ainiin ja kannattaahan nuo sämpylät paistaakin...eli kiertoilmaan semmoinen 200 astetta ja paista kunnes pohjaa kopauttamalla se kumisee. 

Siskon mies oli edellisenä päivänä tehnyt revittyä possunlihaa bbq-fleivorilla ja aijaijai kun olikin hyvää! Aion varastaa reseptin :).
Levitimme pöydälle erilaisia täytteitä ja siitä sitten mätettiin väliin mitä teki mieli.

Siskon hamppari sai sisäänsä itse tehdyn pihvin lisäksi revittyä possua, vuohenjuustoa ja paistetun kananmunan...taisi siellä olla juustokin sekä soossit tietenkin.
Aika muhkea vai mitä?
Minun hamppari meni samoilla linjoilla mutta ilman vuohenjuustoa ja revityn possun päälle reilusti bbq-soossia.
Eikä tämä kaunokainen kyllä hävinnyt muhkeutensa puolesta!

Niin hyviä nämä hampparit oli että nostaa kyllä rimaa syödää hampparia enää ravintolassa. Suosittelen kokeilemaan hampparisämpylän ohjetta.

torstaina, helmikuuta 07, 2013

Laskiais-sydänpullat

Tänä sunnuntaina vietetään laskiaissunnuntaita jota vietetään aina seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä.

Laskiaisen nimi juontaa juurensa paastoon laskeutumisesta, ei niinkään mäenlaskusta kuten nimen perusteella voisi olettaa.
Laskiaissunnuntain iltapäivään kuului entisaikaan mäenlasku ja mäenlaskun lomassa huudeltiin "pitkiä pellavia, hienoa hamppua, nauriita kuin lautasia ja lanttuja kuin nurkanpäivät". Mitä kauemmaksi kelkka luisti, sitä pidempiä pellavia saatiin. Naisten oli myös hyvä pitää hiuksiaan hajallaan koko laskiaistiistain, jotta pellavista tulisi puhtaita.

Laskiaisena järjestettiin myös rekiajeluja sekä muita huvituksia lapsille ja nuorisolle. Muistan kyllä hyvin lapsosena kun Kajaanissa Kaupunginlammen kupeessa oli Laskiaisrieha. Hoijakka ja moottirikelkka-ajelu olivat ihan must juttuja, ongintaan upposi muutama markka ja pakko oli saada kuumaa Milkkistä. Kuka muistaa? Ja olihan niitä poikia jännä kyttäillä ;).

Nykyään laskiaisena ei enää ennusteta pellavan kasvua eikä mäkeä laskiessa huudella mutta mäenlasku kuuluu tiiviisti lasten laskiaisen viettoon. Ja olihan niitä uskomuksiakin entisaikaan ruokaan liittyen. Laskiaisena syötiin paljon ja erittäin tukevaa sekä rasvaista ruokaa, koska seuraavan kerran sai syödä lihaa vasta paaston jälkeen pääsiäisenä. Rasvaa ei saanut nuolla sormista, koska sormennuolija tulisi saamaan haavan sirpistä.

Itse laskiaispullat alkoivat yleistymään 1800-luvulla, Suomeen pulla rantautui vasta 1900-luvun alkupuoliskolla. Laskiaispullan alkuperämaaksi arvellaan Saksaa, jossa pullat paistettiin voissa ja höystettiin rusinoilla ja korinteilla. Kyytipoikana nautittiin kylmää maitoa, aivan kuten nykyäänkin meillä.

Minä leivoin vuosia sitten laskiaispullat sydämen muotoisiksi ottamalla isolla sydänmuotilla pullataikinasta paloja.
Anna kohota ja voitele kananmunalla.

Paista sydänpullat, anna jäähtyä, halkaise ja lisää väliin hilloa & kermavaahtoa.
   
Nauti heti kylmän maitolasin kera. Niin ja sen pulkkamäen jälkeen.
Kylkeen sopii kuuma kaakao!

P.s. Tämä kuva on otettu ikivanhalla kameralla vuosia sitten joten pahoitteluni kuvan laadusta.