tiistaina, toukokuuta 31, 2011

Autolla Toscanaan, vol. 1

Anoppini juhlii tänä kesänä pyöreitä kymmeniä ja pienissä viinihöyryissä heitimme vuosi sitten ilmaan ajatuksen lähteä juhlimaan Italiaan ja siitähän se lähti.
Päätettiin siinä samassa huumassa lähteä autolla matkaan ja kun aloimme miettimään reittiä niin matkan kestoksi sovittiin siltä istumalta kolme viikkoa. Myö päätettiin matkata Volvolla ja yöpyä meno & paluumatkat teltassa, Toscanasta vuokrattiin talo.

Puolisen vuotta ajatusta haudottiin ja työstettiin....ja ei kun suunnittelemaan. Jokainen heitti omat toiveet reissun suhteen ja siitä alettiin miettimään reittiä. Kuukautta ennen lähtöä sitten alustava reitti mietittiin, varattiin lauttayhteydet Suomesta Ruotsiin, koska meitä ei innostanut yli vuorokauden "risteily" Saksaan rahtilaivalla. Ja toisaalta anopilla oli mielessä mielenkiintoisia kohteita rakkaasta naapurimaasta, joten päätimme ajaa Ruotsin ja Tanskan kautta eurooppaan.
"Liikaa" reittiä ei suunniteltu vaan päätettiin mennä fiiliksellä eikä esim. varattu mitään yöpaikkoja, koska ollaan liikenteessä low season aikaan.

Menimme Viikkarilla Turusta Tukholmaan ja suuntana meillä oli Helsinborg. Starttasimme heti aamusta laivalta kohti Grännaa, joka oli meidän pysähdyskohde.
Gränna on tuttu polkkakarkeistaan ja niiden valmistusta lähdin innolla katsomaan.


Polkagris -nameja valmistetaan ympäri Grännaa joten mikään "paja" ei varmaan ole se oikea tai aito. Korjatkaa, jos olen väärässä?
Me kurkattiin varmaan lähes kymmeneen pajaan ympäri kaupunkia ja jokaisessa pajassa oli näyteikkuna jonka takaa sai seurata makeisten valmistusta.


Yhdessä pajassa sai seurata valmistusta ihan näppituntumalta ja tässä sulaa karkkimassaa työstetään.
Polkkakarkkeja olikin tarjolla jos vaikka missä muodossa ja makujakin perinteisen piparmintun ohella kymmeniä!

Makeassa huurussa alkoi kahvinystyröitä kolottamaan ja löysimme tiemme ihanaan paikalliseen konditoriaan pääkadun varrella.


Ja siellä päädyttiin herkullisen näköisiin viinereihin ja empä ole yhtä hyviä koskaan maistanut!


Meillä oli tarkoitus mennä lautalla Tanskan puolelle vasta seuraavana päivänä vaan niin me innostuimme ahnettimaan kilometrejä ja olimme jo illalla Tanskassa kohteessa :).

Seuraavana aamuna ajoimme nopsaan Rodbyhyn ja siitä lautalla Puttgardeniin Saksan puolelle. Jatkoimme matkaa autobaanaa pitkin kohti seuraavaa yöpaikkaa, joka oli viiden tähden leirintäalue Dransfeldissa. Ihana paikka, jossa oli uima-allas alue extra hintaan tosin mutta muutamalla eurolla siitä selvisi ja kannatti.

Aamu-uintien jälkeen starttasimme asuntoauton ja Volvomme kohti seuraavaa kohdetta, jossa neljän tähden yöpaikka oli minusta kyllä lähemmäs kolmea. Toisessa reunassa oli kanaali rahtiliikenteineen ja toisella puolella junarata :(. Miehet tosin tykkäsi viereisestä yleisestä uimalasta.
Nooh, minä vedin uimapuvun päälle, asettelin rantatuolin jokea kohti, täytin viinilasin ja kaivoin uusimman Viini -lehden esiin niin mikäpäs siinä...ja kun lämpöäkin oli yli +30 niin mikäs siinä istuessa.

Löysimme kylästä ruokapaikan, joka oli erikoistunut vain Snitcheleihin. Kun kysyin saako teiltä kalaa, kanaa....vastaus oli suoraan ei. Vain leikkeitä erilaisin täyttein, lisukkein ja kastikkein.
Päätimme jäädä syömään.

Minä tilasin perusleikkeen ruskealla kastikkeella ja paikallisilla nuudeleilla eli spätzel mikä minusta taas vastaa pastaa. Mene ja tiedä mutta hyvää oli, todella hyvää!


Mies halusi tilata paikallisen annoksen ja sai saman leikkeen sienillä ja juustokastikkeella kruunattuna. Maistui!


Appiukko tilasi ison annoksen leikettä ja sai kaksi (uuhhh) paistetuilla perunoilla ja anoppi leikkeen jonka sisään oli taiteiltu banaania (?) ja kylkeen ehkä parhaat maistamani röstiperunat.


Jälkkäriksi tilattiin anopin kanssa yhdessä omenastruudel mutta ei se minusta ollut oikean veroinen. Taikina oli liian paksua eikä minusta filotaikinaa nähnytkään? Kermavaahtoa ja suklaakastiketta vaikka naapureille mutta vaniljajäätelöpallo oli juuri niin herkullinen kuin odotimmekin.

Ja jos joku nyt miettii, että missä ne vihreät niin me ei olla uskallettu syödä mitään salaatteja, tomaatteja, kurkkuja ym. ennen kuin jotain selvyyttä näihin kolibakteeri -kuolemiin :(.

Tästä makumatka kohti Toscanaa jatkuu ja ajoimme jo tänään yli ajotavoitteen, joten päätettiin jäädä Alppien kupeeseen Elbsee:n leirintäalueelle yöksi....teltta on viritetty, vettä sataa kaatamalla mutta mikäs siinä, yötä ja seuraaviin tunnelmiin!

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

se on kyllä spätzle se nuudelilisäke saksaksi...

Anonyymi kirjoitti...

hei, kiva lukea muiden reissuista Eurooppaan, itsekin teemme samanlaisia omatoimimatkoja kerran-pari vuodessa. Joko uusi koti on kunnossa vai onko muutto vielä edessä? lisää postauksia odotellen Rida

anumorchy kirjoitti...

Nami, herkullisia ruokajuttuja blogissasi!
Eikos se "oikea" omppustuudeli tehdakin vahan muusta kuin filotaikinasta, vai olenko ymmartanyt vaarin? Filo on kylla paras!

Terhi kirjoitti...

Anonyymi, taiat olla oikeassa nimikkeessä...näppärät sormet hosuivat joten kiitos korjauksesta!

Anonyymi seuraava, lisää raporttia reissusta on tiedossa kun nyt pääsin jälleen langattomaan yhteyteen kiinni. Se ei ollutkaan niin itsestään selvyys täällä Toscanan vuoristossa kuten ajattelin :). Uusi koti odottaa vielä, joten iso urakka edessä!

Anumorchy, meille kokkikoulussa opetettiin tekemään omenastruudeli filo-taikinasta, joten minun pitää selvittää asian ydin reissun aikana! Jos jollakin on tietoa niin mieluustin otan vastaan? Ja kiitos kehuista, on ihanaa bloggailla omasta intohimosta ruokaa kohtaan <3

Anonyymi kirjoitti...

Hei! Kiva fiilistellä näitä matkajuttuja, kun itse ei olla pariin vuoteen käyty automatkoilla Ruotsia kauempana. Kertoisitko millä paikkakunnalla oli tuo toka Saksan yö?
t. mirax