tiistaina, joulukuuta 05, 2006

Vali-vali vai aiheellista kritiikkiä? Tippikulttuuri?

Kommentoin tuossa juuri blogini lukijan kommentointiin liittyen ja lähinnä ravintoloiden palvelutasoa.

Miksi saamme, ainakin täällä Suomessa, ravintoloissa niin huonoa palvelua ja aika usein myös huonoa ruokaa?

Moni kääntyy jo ravintolan ovella kun huomaa ravintolan olevan liian täysi. Oletusarvomme jo on, että silloin ei voi saada hyvää palvelua. Totta. Mutta tämä sama pätee kyllä myös lähes tyhjillään olevaan ravintolaan.
Hyvin usein olen todistanut lähes täpötäydessä ravintolassa vain muutaman tarjoilijan hoitavan älyttömän määrän asiakkaita. Kokeista nyt puhumattakaan.

Kuinka monesti sinulta on tultu ravintolassa täällä Suomessa kysymään, että onko kaikki hyvin, maistuuko pääruoka tai saisiko olla lisää juomista? En edes itse muista milloin.
Tai sitten kyseessä pitää olla joku Helsingin "top" ravintola...vai?
Yleensä saat olla itse huitomassa, että "hei, täällä tarvitaan jotain".

Okei, jos päädymme ulos syömään niin lähes 100 %:sti jossain vaiheessa aterioinnin aikana tekee mieli antaa hieman palautetta; joko ruoasta tai palvelusta.
Ainakin minulla mutta minähän olenkin niin vaativa ja pedantti :).
Lähes aina tai ainakin yleensä, tarjoilija raukka juoksee hiki päässä pöytien ja keittiön väliä, toivoen ja jopa rukoillen, että annokset löytävät oikeat omistajat ja että hän itse jaksaa päivästä toiseen samaa rumbaa.
Eihän hän ole syypää siihen, että henkilökuntaa on liian vähän. Eihän?
Me olemme siihen syypää, me kuluttajat. Eikö?

Jos me antaisimme tarjoilijoille tippiä, siis oikeasti sen 5-10% aterian hinnasta (ja tietenkin olettaen, että se tippi menee myös tarjoilijoille) niin veikkaampa, että palvelun taso nousisi huimasti.
Nousisiko?
Vai emmekö siksi anna tippiä, että jo ravintolaillan kustannukset viineineen (lue = veroineen) ovat huippuluokkaa?
Tipeistä hyötyisi tietysti ravintoloitsija (= enemmän asiakkaita) ja tottakait myös työntekijät paremman palkan innoittamana.
Vai pitäisikö ravintoloitsija tipit itsellään.?...anteeksi vaan mutta Suomessa se ei yhtään ihmetyttäisi.

Jos taas siirrytään palvelusta itse ruokaan niin mistä johtuu se, että jos esimerkiksi tilaat pihvisi medium miinuksena, saat sen lähes kypsänä?
Okei.
En yritä brassailla pihvini kypsyysasteella mutta koska en tykkää täysin raa'asta enkä täysin medikasta niin tämä on minulle sopiva välimuoto.
Osaan pihvini paistaa itse, olin siis keskitasoa kokkikoulussa, niin miksei ravintolassa pihviäni osata paistaa oikein?
Hyvin, hyvin harvassa paikassa olen ollut tyytyväinen. Ja niin, niin monessa paikassa olen jättänyt sanomatta.
Miksi en ole vali-vali-valittanut?
Siksi, koska olen todella välillä todennut ettei siitä ole ollut mitään hyötyä. En olisi halunnut syödä pääruokaani myöhemmin kuin pöytäseurueeni ja myös siksi, että olen kokenut valittamiseni noloksi.
Haloo? Maksan pihvistäni lähes tulkoon aina sen vähintään 20€ ja yli (okei, huoltsikoilla vähemmän mutta niitä ei nyt tähän lasketa) niin miksen sanoisi?
Niimpä.
Siinä se meidän perisyntimme.

Emme uskalla valittaa, koska Suomessa se koetaan valittamisena, ei neutraalina kritiikin antamisena. Koskeepa se sitten palvelua tai itse ruoka-annosta.

Emme tule koskaan saamaan parempaa palvelua saatikka parempaa ruokaa ravintolassa ellemme ala vaatimaan ja antamaan.
Me kuluttajat maksamme ja nautimme, siis vaatikaamme ja palkitkaamme.
Eli muistakaamme, että hyvää ei saa ilmaiseksi!

Itse jätän AINA ravintolassa tippiä mikäli millään tasolla olen ollut tyytyväinen; on se sitten ollut ruoan osalta, juoman osalta tai palvelun osalta. Ikinä, ikinä emme tule saamaan hyvää ruokaa ja palvelua ellemme omaksu tippikulttuuria omaksemme.
Tämä siis minun mielipiteeni.
Ole huoletta erimieltä.

p.s. sain viimeksi hyvää palvelua baarissa! Aussie bar, Helsingin ytimessä on loistava esimerkki hyvästä palvelusta ja juomasta :). Totea se itse. Englanniksi.

10 kommenttia:

--KATA-- kirjoitti...

Aamen.

Terhi kirjoitti...

Kiitos!

Satsu kirjoitti...

Hmm. Tamahan on kulttuurikysymys. En valttamatta usko etta pelkka "tippaaminen" toisi hirveasti muutosta.

Suomessa kun ei ole eika tule samanlaista palvelukulttuuria kuin muualla euroopassa on. Olen asunut pitkaan pois Suomesta ja nyt vasta huomaa etta uuden sukupolven myota on tullut muutosta pikkuhiljaa naihin palveluasioihin. Ei enaa tyydyta siihen tylypaskaan kohteluun joka alkaa kaupankassoista ja huipentuu Hesan bussikuskeihin.

Tipin antaminen on janna juttu, koska Suomessa se on niin suuri myonnytys etta se vaatii jo superhyvaa palvelua ja jossain itablokissa tippi on itsestaanselvyys, mutta ala herranjumala ainakaan odota etta saisit edes hymyn tatjanalta siita hyvasta.

Jenkkityylista; maistuuko ruoka, onko kaikki varmasti okei-kymmenen kertaa tunnissa en henkilokohtaisesti tykkaa koska se ei perustu kuin poskenpaukuttamiseen, mutta toisaalta jos valitat ruuasta niin johan on tirehtoori tyontamassa ilmaisia lounasseteleita kouraan.

Suomalaisilla on tassakin asiassa viela paljon opittavaa ja noyrtymista ( siis tyyliin ettei tarjoilija veda herneita nenaan kun valitat etta salaatissa on mato) seka myos rohkaistumista etta sanottaisiin se oma mielipide.

Niinpa niin. Kun taas kohta lennahdan Suomeen kaymaan niin ensimmainen viikko menee taas ihmetellessa naita perinteisia- miksi kaupan kassa ei tervehdi eika pakkaa??- mutta kummasti sita taas sulautuu massaan ja saa huokaista helpotuksesta kun ei jatkuvasti tarvitse pinnistella kohteliaisuuksien ja hymyjen kanssa. Mihinka sita suomalainen karvoistaan paasisi!

lapanen kirjoitti...

Osuit Terhi hyvin arkaan, vaikkakin tärkeään asiaan. Suurin syy mielestäni on, että täällä Suomessa on niin perkeleen kallista palkata työvoimaa, jolloin palvelukin huonontuu. Sama on myös keittiön puolella.

”Kuinka monesti sinulta on tultu ravintolassa täällä Suomessa kysymään, että onko kaikki hyvin, maistuuko pääruoka tai saisiko olla lisää juomista?” ´

Monesti, mutta liian harvoin. Tämäkin johtuu taas henkilökunnan vähyydestä. Ja se taas työvoiman kalleudesta. Toki jokainen yrittäjä palkkaisi lisää henkilökuntaa, jos se vain olisi taloudellisesti mahdollista. Onpa joskus liikaakin kysytty, mikä on todella törkeää! Yleensä olen vastannut: ”Anteeksi, syömme nyt”, jolloin tarjoilija on tajunnut asian.

Tosi on, että lähes aina löytyy jotain, mikä ei tyydytä. Siitä olen eri mieltä, kun väität palvelun parantuvan tipeillä. Ehkä tarjoilija ottaa sinut paremmin huomioon, mutta ei niitä tippejä etukäteen anneta. Eikä ne tipit anna tarjoilijalle yhtään lisää aikaa.

”Vai emmekö siksi anna tippiä, että jo ravintolaillan kustannukset viineineen (lue = veroineen) ovat huippuluokkaa?”

Juuri siitä syystä. On tosi kallista käydä ulkona syömässä ja jos mitään negatiivista ilmenee, niin on suomalaisen vaikea vielä maksaa lisää.

”Jos taas siirrytään palvelusta itse ruokaan niin mistä johtuu se, että jos esimerkiksi tilaat pihvisi medium miinuksena, saat sen lähes kypsänä?”

Johtuu siitä, että kokilla ei ole aikaa keskittyä yhteen annokseen. Kokki kyllä osaa sen pihvin paistaa, mutta jos tilauksessa on 10 pihviä eri aikaan tilattuina, on kokilla mahdoton tehtävä paistaa ne oikeaan aikaan. Ja kun ei voi tietää, milloin ylityöllistetyt tarjoilijat annoksen vievät, on kokki pakotettu laittamaan annoksen lämpölampun alle, jossa annos valitettavasti menee täysin pilalle.

”Emme uskalla valittaa, koska Suomessa se koetaan valittamisena, ei neutraalina kritiikin antamisena. Koskeepa se sitten palvelua tai itse ruoka-annosta.”

Oikein, poislukien minä. Helsingissä 28 vuotta elämästäni viettäneenä ja hyvän ruuan ystävänä osaan nimetä yhden hyvän ravintolan, jossa ruoka ja palvelu on loistavaa. Se on ravintola Lyon.

AINA, kun saan mielestäni hyvää ruokaa, pyydän tarjoilijaa kertomaan kokille tyytyväisyyteni. Ja AINA, kun olen tyytymätön, ”pyydän tarjoilijaa kertomaan kokille tyytyväisyyteni”. Olenpa kerran palauttanut viinipullonkin takaisin.

”Itse jätän AINA ravintolassa tippiä mikäli millään tasolla olen ollut tyytyväinen; on se sitten ollut ruoan osalta, juoman osalta tai palvelun osalta. Ikinä, ikinä emme tule saamaan hyvää ruokaa ja palvelua ellemme omaksu tippikulttuuria omaksemme.
Tämä siis minun mielipiteeni.
Ole huoletta erimieltä.”

Itse jätän tippiä VAIN, jos olen ollut tyytyväinen minua palvelleeseen tarjoilijaan. Se tippi menee vain ja ainoastaan tarjoilijalle, ei kenellekään muulle. Silloin menee oikeaan taskuun.

Ymmärrän kuitenkin hyvin tilityksesi, aiheesta.

T. ent. ravintolapäällikkö, nykyisin omasta ruuasta nauttiva lapanen

Terhi kirjoitti...

lapanen - arvasin, että varmasti osun arkaan paikkaan.
Enkä minäkään nyt niin ehdoton ole, että koko ravintolassa käynnin nautittavuus paranisi vain pelkän tippikulttuurin ansiosta. Ei, kyllä siihen tarvitaan muutakin mutta uskon kyllä, että suuri vaikutus sillä olisi.

Olen monesti todistanut lähes tyhjässä ravintolassa aivan saman nyrpeän palveluasenteen tarjoilijalla kuin mitä täpötäydessä. Uskon, että jos tarjoilija tietäisi, että hänen palkkapussinsa voisi karttua sillä, että palveluhalukkuus olisi toinen niin kyllä se motivoisi.
Tietenkin kiireessä, vähällä henkilökunnalla tippikulttuuri ei paljoa auta.

Ja olet aivan oikeassa tuosta työvoiman kalleudesta ja vähyydestä. Sitä näkökulmaa en niin ottanut kirjoituksessa huomioon. Se on todellakin suuri ero esim. Yhdysvaltojen ja Suomen välillä.

Tuosta pihvin paistosta taas olen kyllä hieman eri mieltä. Kokki varmasti osaa paistaa pihvin oikein mutta on niitäkin joita ei voisi vähempää kiinnostaa. Itse kokkina tämän olen todistanut. Tässäkin tosiaan taas vaikuttaa se henkilökunnan vähyys...yritä siinä kiireessä miettiä mikä pihvi piti olla mitenkin.
Asiakkaan näkökulmasta katsottuna taas ei voisi vähempää kiinnostaa onko kokilla kiire vai ei. Jos maksan pihvistä kalliin hinnan, tulee sen olla sellaista kun haluan. Miksi muuten edes kysyä, että millaisena pihvin haluaa?
Yleensä laadukkaimmissa ravintoloissa pihvini olen saanut oikein paistettuna mutta liian monessa kypsänä.
Ja lähetän kyllä pihvini takaisin mikäli se kengänpohjaa muistuttaa...olimpa sitten Rossossa tai hienossa ravintolassa.

Ja sehän siinä onkin, että harva täällä Suomessa uskaltaa sanoa. Se koeteaan nolona ja epämiellyttävänä. Yksin tai porukassa sitten muristaan kotona palvelusta tai ruoasta.
Eihän ravintola saa sitä koskaan tietää, jos et sinne uudelleen mene.
Siksi minusta olisikin äärimmäisen tärkeää jättää palautetta. Myös niitä ruusuja.

Tytär -Punatukat- kirjoitti...

Vielä semmoinen juttu, että ulkomailla ollessani jätän kyllä tippiä. Myöskin poistuessani hotellista olen jättänyt siivoojalle kolikoita ja 'kiitos huonesiivoojalle'-lapun ko. maan kielellä.

Itsekin palvelualalla olevana olen valmis maksamaan tippiä myös Suomessa, MUTTA en missään nimessä jos olen tyytymätön. Eli: heti kun saan joko hyvää kasvisruokaa tai hyvää palvelua, annan tippiä Suomessa. Isäni antaa tippiä joka kerta, ja se on minusta outoa, koska esim. viime kerralla (josta kerroin edellisen viestin kommenteissa) isäni maksoi ison laskun ja antoi tippiä tarjoilijalle..vaikka illan aikana tässä 'hienossa' ravintolassa meille sattui yhtä jos toistakin epämiellyttävää.

Tiedän että vika on osaksi minussakin, koska joudun 'väärän' asuinkaupunkini vuoksi syömään paikoissa joissa kasviruoat eivät joko kuulu listalle ollenkaan, tai valittavana on yksi-kaksi ruokaa. Olen kuullut sellaisista perus vegesapuskaa tekevistä ravintoloista joita on pääkaupunkiseudulla, ja olen vähän katkera etten voi syödä sellaisissa paikoissa.. :)

Hyvä että näistä asioista puhutaan :)

cebic kirjoitti...

Hei!

Ajattelin sanoa kanssa osani tähän.
Olen ravintolassa töissä ollut reilun vuoden ja sitä ennen harvoin annoin tippiä. Nyt tippaan joka kerta, paitsi mäkkärissä.

Pääasiassa käyn vain eri ravintoloissa nauttimassa olutta ja pähkinöitä, ruokaravintolassa harvemmin.
Jätän kyllä tipit antamatta, jos palvelu on huonoa tai hidasta, toki ymmärtäen sen jos on ruuhkaa. Harvemmin sunnuntaisin kuitenkaan on.

Minä saan töissä paljon tippiä ja niillä rahoilla pääasiassa tulee juhlittua. Asiakkaat kiittelevät asiakasystävällisyyttä, hymyä ja kiireetöntä palvelua (en siis ole tarjoilijana).
Nyt olen muutaman kerran ollut pikkujoulutarjoiluissa mukana ja ekana mulle iskostettiin päähän se, että käydään koko ajan tsekkaamassa, tarviiko pöydissä lisää ruokajuomaa tai jotain muuta, aina sanoin nätit sanat ja kiitin asiakkaita, kuten normaaliin asiakaspalveluun kuuluu. Noissa pikkujouluissa porukka on kyllä vähän junttia välillä ja varsinkin vanhemmat tai vanhat ihmiset eivät osaa tipata.
Edes ne, jotka tulevat taloomme "vippinä" eivätkä koskaan osta lippuja. Voisivat oikeasti antaa joskus sen muutaman euron...

Onhan se tippauksettomuus tietysti osa kulttuuriamme, kun alvit jne ovat niin korkeat. Mutta lämmittää se mieltä ja antaa syyn pitää lipun korkealla, kun saa palautteeksi muutakin kuin kauniita sanoja.

Koitamme täällä Joensuussa osaltamme lisätä tippikulttuuria ja saada muutkin sen huomaamaan. Ehkäpä pitäisi joskus kirjoittaa nimimerkillä paikallislehtiin ja sanomalehteen tippikulttuurista ja muutenkin palautteen antamisesta..
Huvittavaa on tietysti se, että jos jättää palautetta palauteen antamisen takia, ilman syytä suuntaan tai toiseen.

Ja turha siellä ravintoloissa on ulista ja valittaa hinnoista, ei me niille hinnoille mitään voida tehdä ja jos ei ole varaa käydä ulkona, niin jääkää kotiinne juomaan sitä halpaa Tokmannin kaljaa, saakeli!

Minä muuten en käy niissä paikoissa, joissa olen saanut huonoa palvelua useasti. Oli se sitten ala mikä hyvänsä. Ja annan myös suullista palautetta ja myös niin, että työntekijän pomo siitä kuulee.

Anteeksi avautumiseni, mutta ulisen välillä tästä ravintolakäyttäytymisestä muutenkin.

-cebic

Anni kirjoitti...

Niin no, Suomessahan tipattiin ennen, kunnes Elannon ravintolat alkoivat mainostaa, että palvelumaksu kuuluu hintaan. Sieltä käytäntö sitten siirtyi muualle. Monissa maissa tarjoilijat elävät tipeillä, Suomessa ne ovat ekstraa.

Tippaan, jos saan hyvää palvelua, Suomessa siis. Siellä missä on tapana tipata aina, teen kuten paikallisetkin.

Aussie Bar kirjoitti...

Hey Terhi!

Thanks for the recommendation, we appreciate it and hope we can serve you as well again the next time!

The Aussie Bar team

Anonyymi kirjoitti...

Good post and this mail helped me alot in my college assignement. Say thank you you as your information.