sunnuntaina, maaliskuuta 15, 2015

Salutorget

Vietimme taannoin mieheni kanssa Helsinki-päivää pikkumiehen ollessa "laneissa" yökylässä kavereiden kanssa. Jotain tietokonehommaa…..älkää kysykö :D

Meillä oli menossa Scandicin pisteitä vanhaksi ja myös Finnairin. Scandicin pisteillä varasimme hotellin  ja Finnairin pisteet vaihdettiin Royal Ravintoloiden lahjakortteihin.
Ollaan niin tykästytty Royaliin. Testattu on Savoy useampaan kertaan, Sipuli, Kellarikrouvi, Presto, Ravintola Teatteri ja Strindberg. Osa itsekseen ja osa asiakkaiden kera :).

Nyt valitsimmejo toisen kerran Salutorgetin. Viime kerralla kun veimme päämiehemme syömään oli kokemus aivan huippu joten odototusarvo oli korkealla!
Itse rakennus on valmistunut jo vuonna 1820 ja alakerrassa toimi kauppapuoteja. Tilassa on toiminut mm. Helsingin rahatoimisto mutta nyt upeassa rakennuksessa voi nauttia niin lounasta, iltapäiväteetä kuin illallistakin. Ja tuo iltapäivätee on muuten kokeilulistalla!

Tilasimme talon punaviiniä pullon kun kerran ei tarvinnut ajella kotiin ja olihan oikein sopiva!

Ja sitten se iski.
Hummerikeitto ja hummerimousseline.

Kuten varmaan muistat, en ole niin kalaihminen mutta nyt. Nuolin lautasen!
Okei, hummerin maku on erilainen, ei niin mereneläväinen kuin moni muu. Mousseline oli loistava, tosin löysin yhden kuoren palasen vaan kun olin niin tyytyväinen, en maininnut tällä kertaa asiasta. Ja kun se palanen oli niin pikkuruinen.
Plussaa upeasta lautasesta!

Niin ja jäin kyllä miettimään että kun tämä oli alkuruoka niin minkäköhän kokoinen se pääruoka-annos olisi?
Mies tilasi kampasimpukoita ja se oli myös rakkautta!
Ja jos se annoskateus iskee niin se iski.

Miehen kuha, fenkoliconfit ja maa-artisokkapyree oli nii-iin hyvää! Siis maistoin haarukallisen.
Ei oma Black Angus-uffi choronsoossilla ja valkosipuliperunoilla ollut ollenkaan huono. Liha vaan oli minulle turhan raffi eli sitä rasvaa oli liikaa.
Choronkastike oli taivaallista, ai että kun muistan miten sitä keiteltiin kokkikoulussa parikymmentä vuotta sitten. Kumpa tätä kastiketta saisi pihvin kyljessä useammassa ravintolassa!

Ja ne valkosipuliperunat.
Ensin katsoin että voi että. Petyn koska en ollenkaan tykkää keitetyistä perunoista.
Mutta mutta. Veikkaan että potut oli jotenkin höyrytetty tms. ja siinä sivulla oli sipulipyrettä sekä friteerattua valkosipulia, otaksuin. Aivan järettömän hyvää ja yllätyksellistä!
Ihana illallinen vaati vielä ihanan jälkiruoan. Ja tässä kohtaa iski myöskin ylläri.
Katsoin ensin että aika kesy jälkkäri mutta kun tuon karpalomoussen leikkasi niin sieltähän löytyikin ihana kinuskisisus!
Ja tuo pikkukannu! Niin söpö :D.

Kylläpä Salutorget jälleen yllätti. Niin ruoan kuin palvelun osalta. Ei ole tarvinnut pettyä ja kyllä Salutorget on yksi meidän luottoravintoloita Helsingissä!

On se vaan jännää ollut huomata tässä vuosien saatossa että Royal Ravintoloiden mestoissa ei ole kyllä palvelu koskaan pettänyt! Ja tämä ei ole mainos.

Huomenna suuntaan jälleen Salutorgettiin ja Yummy Bakerin kirjajulkkareihin!

3 kommenttia:

meanwhileinlongfield kirjoitti...

Salutorget on hurjan ihana ja kaunis paikka. :) Brunssille kannattaa joskus myös eksyä, nam!

Nanne - Elämää Koivurannassa kirjoitti...

Missä päin Helsinkiä tämä Salutorget sijaitsee? Helsinki ei ole itselleni niin kovin tuttu paikka, mutta aina joskus täältä maaltakin lähdemme Helsinkiin nauttimaan pääkaupungin ruokatarjonnasta.

Terhi kirjoitti...

Nanne, Salutorget on Espalla. Lähellä pressan linnaa joten ihan ytimessä.
Ja Huli, pakko kokeilla brunssi!

Empä sitten päässytkään Anskun kirjajulkkareihin ja siellähän oli tietenkin se iltapäivätee tarjolla. No, pakko kokeilla toisen kerran.