Taannoin kävimme mieheni kanssa päämiehemme kutsumana Lontoossa ja toki minä halusin tsekata mahdolliset houkuttelevat ravintolat ennen matkaa.
Jätin suosiolla kaikki fine-dining ravintolat pois listalta, koska sydäntämme lähellä on rouhea ruoka ilman suurempia piperryksiä. Ei siinä etteikö fine-dining maistuisi vaan ei juuri nyt.
Halusin myös ehdottomasti testata jonkun Gordonin paikan ja tällä kertaa kohteeksi valikoitui hotellimme kävelymatkan etäisyydessä oleva
Maze Grill Mayfairissa. Samassa yhteydessä toimii myös Maze, yhden tähtösen ravintola. Niin ja jäit varmaan miettimään että "tällä kertaa", juurikin niin. Ei tämä ole viimoinen kerta :), Lontoossa.
Kävelimme päiväshoppailun päätteeksi Grosvenor Squaren ympäristössä vain tsekataksemme iltaa varten ravintolan ja ilman talon numeroa se olis jäänyt huomaamatta. Niin hyvin ravintola oli piilossa.
Tuo yläkyltti sekä nätisti portin pieleen asetellut menutaulut paljastivat paikan kun oikein hoksattiin katsoa.
Olin varannut ravintolasta pöydän noin pari viikkoa ennen. Yllätykseni oli suuri kun pari päivää ennen dinneriä sain sähköpostiini viestin että olettehan edelleen tulossa ja tervetuloa.
No tottakai!
Eikä siinä kaikki. Vielä edellisenä päivänä sain soiton ravintolasta ja meidät toivotettiin erittäin tervetulleiksi syömään.
Wau!
Olin pyytänyt rauhallista ja tunnelmallista pöytää. Meidät ohjattiin ehkä yhteen parhaimmista pöydistä.
Heti sisääntulon jälkeen rauhaisaan puoliympyrän muotoiseen pöytään jossa saimme istua rinnatusten, söpöä ;). Mutta mikä parasta, pöydästä näki koko ravintolan sekä baarin.
Tarjoilija toi heti menun ja ehdotti alkudrinkeiksi mojitot kun kysyimme suosituksia. No mikä ettei!
Ihana raikasta tuoreen mintun kera, nami!
Tuoretta talon leipää saapui oikean voin ja suolakeon kera heti drinksujen perään.
Tulet jatkossa huomaamaan kuvista että monen ruokalajin asetti oli tämä puinen alusta. Loistava niin alkupaloihin kuin pääruoankin tarjoiluunkin.
Minä päädyin alkuruoan suhteen "BBQ pork belly with coleslaw", hinta noin 13,60 €. Upeasti BBQ soossilla maustetut lihapalat oli aseteltu miniburgerin sisälle, NAMI! Tämä syötiin miehen kanssa loppupeleissä kilpaa ja voi sitä annoskateutta ;).
Mies taas päätyi annokseen "Steak tartare with hen’s egg and toast" eli tartar joka kustansi noin 16 €. Minusta sekä miehestä annokseen nähden ehkä vähän liikaa. Maku ihan jees mutta ei mitään tajunnan räjäyttävää.
Alkuruokien jälkeen valitsimme viinit ja kas, iPadilta. Erittäin, erittäin näppärää!
Viinin pystyi valitsenaan mm. rypäleen, maan ja hinnan suhteen.
iPadia sai tutkistella ihan rauhassa ja viinien hintahaarukka oli odotetusti + £30 - £1000 ja meitä vähän nolotti valita se ehkä toiseksi halvin Australialainen viini vaan pah, turhaan.
Tarjoilija tuli ottamaan viinitilauksemme ja kuultuaan valitsemamme viinin totesi: "Excellent choice, nice wine"...juu, varmasti olisi ollut parempiakin viinejä mutta meille jäi fiilis että olimme tehneet fiksun ja hyvän valinnan. Juurikin loistavasti ajateltu ravintolalta. Asiakkaan pitää kokea olevansa tervetullut ja arvokas, ihan sama minkä verran rahaa hän käyttää. Tätä kun harvassa ravintolassa arvostetaan taikka muistetaan.
Mutta oikeasti, meidän viini oli tosi hyvä valinta.
Suomessa kun valitset halvimman tai lähes halvimman viinin, sinua katsotaan lähes kieroon että eikö ole varaa parempaan tai mikä pahinta, tuodaan miniskidi viinilasi! Miksi, miksi, miksi? Se edullinenkin viini maistuu niin paljon paremmalta oikean mallisista viinilaseista = asiakas on tyytyväinen = tilaa ehkä vielä toisen pullon = äkkiä ravintola saa saman katteen kuin kalliimmasta viinistä.
No, oppia ikä kaikki I hope!
Me saimme "tietenkin" upeat isot punaviinilasit, juuri viinivalinnallemme sopivat.
Sitten pääruokien pariin.
Ainiin, tähän väliin voisin heittää "hauskan" sattuman. Minun viinilasini oli lähes tyhjä ja mies otti kädellään tuntumaa kohti viinipulloa koska tarjoilija ei juuri sillä sekunnilla ollut hollilla. Vaan kappas, mistähän se tarjoilija siihen tuuppasi kun nappasi saman tien viinipullon lähes mieheni kädestä ja kaatoi "madamelle" viiniä.
Oi, joi, joi...se tarjoilun laatu ja iloisuus!
Niin ja sitten siis ne pääruoat. Mies valitsi kuhaa ja pinaattimuhennosta, muita lisukkeita en enää muista eikä listaltakaan tätä enää löytynyt. Minäkin maistoin ja nami, hyvää!
Itse valitsin pihvin (tästäkään en muista mikä pihvi), maalaisranskalaisia, pippurisoossia ja kylkeen tuli ihana valkosipuli. Oiskohan Gordon ottanut oppia minun valkosipuleista :), niin hyviä olivat....
...hauska lisä laudalla oli pihviveitsi jossa oli pahvikuori tilatulla kypsyysasteella.
Pääruokien hintoja emme muistaneet laittaa ylös, pahoittelut!
Massut olivat jo aikasta täynnä kahden ruokalajin jälkeen vaan tottakai oli pakko maistaa jälkkäri!
Tilasin hasselpähkinäisen brownien vaniljajäätelöllä, hinta tuo £6,50.
Ulkoasu oli kaunis mutta brownien pohja niin kova että haarukan avulla teki tiukkaa saada palanen. Mietin hetken kehtaanko sanoa palautetta. No, tietenkin!
Tarjoilija oli itse asiassa jo aiemmin kysynyt miksi kuvaan vaan ruokaa ja kerroinkin olevani suomalainen ruokabloggari. Olisiko tarjoilija kertonut tämän ravintolapäällikölle koska palautteeni jälkeen hän suorastaan lennähti pöytäämme pahoittelemaan tilannetta ja kysyi haluaisimmeko tutustua keittiöön? Mitä, minä! Gordonin keittiöön...toki, toki, toki!
Meille esiteltiin koko keittiön henkilökunta ja pääsin katsomaan vierestä kun kokit valmistivat annoksia.
Keittiössä oli siistiä ja jokainen kokki tiesi paikkansa, itse ammattilaisena huomasin heti miten roolit oli jaettu, puhe virtasi toiselta toiselle, työpisteet siistittiin ja annoksia nousi juuri oikeaan aikaan.
Pihviannokset nousemassa. Huomaa erilaiset pihviveitsien kuoret, loistava idea!
Pihvejä, pihvejä ja pihvejä. Veitsiä, veitsiä, soosseja, valkosipulia...niin nami!
Ja minä pääsin myös osalliseksi pihven valmistuksessa...heh, ainakin kuvan verran :) Ja uuh, kyllähän oli kuuma uuni joka toi ihanan savun maun pihveihin!
Kokemus oli elämys, aivan upea muisto! Tässä keittiömestari (jonka kanssa juttelin tovin ja nimikin oli vielä viikkoja sitten muistissa vaan ei enää) vielä kokoaa ja tarkistaa annokset.
Tarkkaa työtä, muutama pihvi lähti takaisin huutojen kera, ei onneksi niin kovaäänisesti kuin telkussa Gordonin kera :).
Meille tämä dinner oli yksi upeimmista tähän saakka kokonaisuudessaan. Kaikki annokset eivät olleet superwow mutta se kokonaisuus siitä ensimmäisestä varauksen vahvistus puhelusta tähän keittiöön tutustumiseen asti oli perfect!
Ehkäpä joskus käymme uudestaan kun sainhan ravintolapäällikön kortin ja kuulemma soittaa saa jos satun Lontooseen eikä varausta ole, pöytä järjestyy :).
Niin ja kokonaisuudessaan dinner kahdelta; alkudrinksut, alkuruoat, pääruoat, viinipullo ja yksi jälkiruoka noin £230.
