Olin odottanut koko viikon pääsyä mökille viettämään pääsiäistä. Minun tapaani ruokalista vajaalle kolmelle päivälle oli tietenkin tehty ja jo keskiviikkona olin neljään mennessä kiertänyt 1,5 tuntia ruokaukauppaa ja käynyt juomakaupassakin. Ah sitä tunnetta, miniloma alkakoon!
Pikkumiehen päästyä koulusta meillä oli jo auto ja peräkärry lastattu, ja täynnä olikin. Veimme mökille tulevaa aittaa ja terassia varten harkkoja, lautaa, työkaluja ja tietenkin ruokatarvikkeita, juomaa ja sisustusjuttuja unohtamatta. Vaan onhan se matkanteko motarilla peräkärryn kanssa niin tuskallisen hidasta varsinkin kun katselee vierestä ohi ajavia...vaan hyvää kannatti odottaa!
Jäi nyt kuvaamatta mökin sisustusjutut mutta lisäsimme keittiösyvennykseen hyllyjä, naulakon takeille ja ihana kalastajanlamppu sai paikkansa ruokapöydän päältä. Kävi tosin ilmi että pistoke oli rikkäinen joten lamppu odottelee nyt sähkömiehen korjausta jotta saan sen kuuluvalle paikalleen.
Kukkia oli myös pakko tuoda mökille ja kun maljakkoa ei ollutkaan niin mummoni vanha pieni maitohinkki ajaa asian.
Kiirastorstaina ei tehty sen kummempaa, lämmitettiin kyllä sauna ja kun paperin ohut jäälautta väistyi laiturilta asensi mies portaat sekä penkin paikalleen. Vesimittari näytti +3 astetta vaan niin vaan talviturkki lähti, jopa kolme kertaa!
Pitkäperjantain aamuun heräsin jo ennen muita...ihmeellistä! Laitoin pannukahvit tulemaan ja syrnikkitaikinan työn alle.
Olin ostanut ison laatikon mansikoita jotka ihme kyllä alkavat jo maistuakin mansikoille.
Syrnikit:
- 1 prk maitorahkaa
- 3 kananmunaa
- 1 dl vehnäjauhoja
- 1/2 dl sokeria
- 2 tl vaniljasokeria
- voita paistamiseen
Sekoita nopeasti kaikki ainekset keskenään ja anna turvota vartti.
Paista voissa molemmin puolin kauniin ruskeiksi. Minä sain 14 rahkalettusta taikinasta.
Tarjoile tuoreiden marjojen ja vaniljakastikkeen kera.
Minä tietenkin lurautin omieni päälle vielä vaahterasiirappia.
Mies oli ihan innoissaan näistä kun olivat kuulemma ei niin tuhteja vaikka voissa paistoinkin. Ihana aloitus aamulle!
Mies lähti tekemään pohjia tulevalle aitalle, minä poksautin skumpat ja avasin terassikauden....eli kaivoin pressujen alta esiin terassikalusteet ja pyyhin likaa loputtomiin vaan kyllä kannatti. Nyt teak-ryhmä odottaa vielä öljyämistä mutta ensi kerralla.
Ja jos ei lettuja oltais syöty aamusta jo navat täyteen niin kyllähän ensimmäiset muurinpohjaletut oli paistettava
luottoreseptilläni. Sitä ennen kunnon Hiillos-makkarat lounaaksi nassuun :)
Prinsessa oli rakennuspuuhissa mukana puolirinteessä....
...ja mies olikin kantanut reippaana miehenä harkot myös tulevaa terassia varten. On se reipas!
Ja minunhan piti ottaa kylmää valkoista lasillinen ja keskittyä naistenlehtiin hetkonen.
Ja sitten nyhtölampaan tekoon.
Mies halusi lammasta ja kun se ei kuitenkaan ole ihan minulle se ykkösjuttu niin päädyin lopulta
Nannan reseptiin. Lupaus oli kova, tästä tykkää kuulemma "lammaskauhuinenkin".
Nooh...heti alkumetreillä huomasin että eihän minulla ollut mökillä kunnon pataa missä olisi pitänyt ottaa värit niin bää-bää-eläimeen kuin vihanneksiin. Missä mun Le Creuset -pata? No pannulla tuo hoitui ja koko setti päätyi vuokaan.
Ja suositustan oli että foliokääreessä lepäävä viulu voisi olla yön yli vaan minäpä tyrkkäsin sen uuniin klo 10 ja otin pois klo 16. Okei, liha ei varissut luusta vaan sitä piti kyllä nyhtää. Vettä olisi pitänyt ehkäpä ohjeesta poiketen lisätä paiston aikana koskapa vihannekset olivat jämähtäneet vuoan pohjalle mutta eihän niitä pitänytkään syödä.
Ehkäpä se aika + lisävesi olisi tehnyt tarvittavat taiat mutta se maku. Oi Nanna, olit niin oikeassa ja sait yhden ruokabloggarin käännytettyä :)
Päätin tarjota nyhtölampaan pitaleipien, tsatsikin, marinaran ja kaalin kera.
Ja siinä tsatsikin kohdalla huomasin että kurkku on kaupassa. Nooh, mitäpä tuota lannistumaan ja olihan hyvää ilmankin!
Pitaleipiin otin reseptin
Sillä Sipuli -blogista ja jos heillä pitaleivät pamahti paksuiksi niin minä sain aikaan rieskoja :).
Seurasin ohjetta kyllä mutta mikä lie mennyt pielen nyt tässäkin? Mies toki lohdutti että hyvää on ja saihan ne leikattua kahtikin vaan silti ärsytti että ei nyt mennyt kuin Strömsössä....vaan jälleen, maku oli kyllä loistava!
Ja siinä tohinassa kun kaikki oli valmista ei kuvasta tullut hääppöinen.
Mutta jos minä en nyt onnistunut ulkomuodoissa tai saamaan lihaa tippumaan luusta niin kertokoon maku. Kaikki syötiin viimeistään lankalauantain lounaalla sämpylän välissä :).
Ja taatusti, tätä tehdään uudelleen ja kannattaa muuten kokeilla tuota marinarasoossia väliin. Toimi loistavasti!
Lankalauantain aamu alkoikin sitten pullan leivonnalla.
Pullataikinan tein myös
luottoreseptilläni ja jo toista kertaa ihan vain nuolijalla sekoittaen. Taikina jää löysäksi mutta irtoaa kulhon reunoilta ja voi miten pehmoisia pullia taikinasta paistuukaan! En tiedä mikä juttu tässä on, onko se mökin taikaa vai mitä mutta kokeilen kyllä kotonakin jatkossa pelkkää sekoittamista, ei vaivausta!
Miten ihanasti aika hurahtaakin mökillä!
Vielä lankalauantain iltana laitoimme mökkitiemme päähän kyltin jonka appiukko teki meille. Ollaan odotettu hetkeä kun suurimmat kaivuria ym. isoja koneita vaativat työt on tehty ja nyt veikkasimme että hetkeen on. Joten kyltti paikoilleen!
Mies haki metsästä kaatuneet oksat tukipuiksi...
...pikkumies juoksi välillä lisätarvikkeita & kukkia....
...ja siinä se seisoo.
Tervetuloa Kuusirantaan!
Ja pääsiäisen vietto jatkuu, kohta on grilli kuumana!
