lauantaina, maaliskuuta 23, 2013

Kevättä & sitruunainen drinkki

Minä rakastan minun miehiä; pientä ja sitä isompaa mutta joskus on kyllä ihanaa olla ihan itsekseen...no, Pennoroinen seurana mutta kuitenkin. Vein aamulla miehet Tikkurilaan jossa he hyppäsivät joukkueen bussiin kohti säbäleiriä. Kurvasin kotiin, söin aamupalan ja suuntasin Hyvinkäälle kohteena Wanilla Rose lifestyle puoti sekä Willa-kauppakeskus.

Kävin usean kerran Wanilla Rosen Nurmijärven putiikissa ja se oli niin ihana! Kyllä Hyvinkään putiikki myös oli ihana mutta ehkäpä sitä jotain uupui...en tiedä. No, mukaan tarttui kuitenkin naulakko jota olinkin etsinyt eteiseemme ja nyt eteinen täytyy vihdoin maalata jotta naulakko pääsee paikoillensa.

Kauppakeskus Willaan kyllä petyin. No, ei minulla mitään ihmeellisiä odotusarvoja ollutkaan, samat kaupat kuin lähes jokaisessa kauppakeskuksessa mutta tulihan käytyä :).

Kotiin ajoin Järvenpään kautta jossa uudistuneessa Rossossa kävin syömässä ihanan kanasalaatin mozzarellan kera! Aluksi vähän karsastin Järvenpään Rosson uutta ilmettä mutta kyllä se toimii, asiakaspalvelu on ystävällistä ja ruoka hyvää vaikka ketjuravintola onkin.
Shoppailin vielä Järvenpäässä ihanuuksia ja kotiin tullessa päätin tehdä ihanan raikkaan drinkin aurinkoiseen päivään.

Sitruunainen drinkki:
  • 4 cl vodkaa
  • 2 cl limoncello-likööriä
  • sitruunasoodaa
  • jäitä

Laita jäät pitkään lasiin ja sekoita juoma. Aijai, tämä oli kyllä niin hyvää!

Ja löytyihän sitä shoppailureissulta piristystä pukeutumiseen....ihana laukku jota olen himoinnut jo pitkään. Tähän mahtuu mun MacBook Air sekä kaikki muu, en tarvitse enää kahta laukkua ja niin pirteän keväinen värikin! Ja tuo ihana Aarikan rannekoru tarttui mukaan jo itse asiassa eilen.
...samaten puput ja tiput lisääntyivät. Aarikalta oli tullut myös mahtipupu, se jäi vielä hintansa puolesta hyllyyn...
Skumppa on kylmässä joten tästä on ihana jatkaa saunan kautta omaa iltaa :). Huomenna oottelenkin pikkuvirpojia oven taakse ja siivoan kotiin lisää kevätilmettä! Niin ja ne rakkaat miehetkin kotiutuu :).

Ihanaa viikkistä sinullekin!

perjantaina, maaliskuuta 15, 2013

Aura-porokeitto

Tässä taannoin saimme jälleen vieraaksi uudet ystävämme Ameriikasta ja halusin valmistaa suomiherkkuja, viimeksi sain niin ihanat kehut :). Ja oikeesti, eivät olleet pelkkiä kehuja kun lautaset suurinpiirtein nuoltiin.

Blini-illan alkuruoaksi valitsin Aura-porokeiton. Tämän simppelimpää saatikka ehkä herkullisempaa alkuruokaa ei olekaan. Aura-juustoon tosin pitää olla se rakkaussuhde.
Alkuruokakeiton pitää olla juuri sen kokoinen että jää vähän ärsyttämään että sitä ei ole enempää. Näin kävikin.
Aura-poro keitto:

  • paketti Aura-juustoa
  • Valion ruokakermaa 10% purkki, ehkä vähän lisää tarvittaessa
  • kylmäsavupororouhetta pussi/paketti
  • himppu suolaa
  • loraus valkoviiniä
Sulattele Aura-juusto kerman kera kattilassa ja anna porista kunnes keitto sakenee. Käytä enemmän ruokakermaa jos tuntuu että keitto on liian sakeaa. Aura-juusto ei ihan täysin sula kuumennettaessa ja "kökköjä" saa jäädäkin.
Lisää joukkoon pororouhe ja loraus valkoviiniä. Anna pulpahtaa ja mausta tarvittaessa suolalla.

Minä paahdoin keiton kylkeen ruisleivästä tikkuja kuumalla pannulla.
Keitto oli kyllä todella hyvää kylmänä talvipäivänä ja juuri sopiva alkupala....ja se kattila kaavittiin lusikalla tyhjäksi. Tätä olisi oikeasti voinut olla lisää!

torstaina, maaliskuuta 14, 2013

Makkarakastike

Säännöllisin ajoin minulta toivotaan perusmakkarakastikkeen ohjetta, retroreseptit ovat nyt kovassa huudossa. Mikäs siinä vaan kun ei sitä ohjetta oikein ole.
Makkarakastikkeen valmistuksen olen oppinut niin äidiltä kuin anopiltakin ja vuosien saatossa siitä on muotoutunut omanlainen versio eikä siihen ole mitään mittamääriä.

Minusta parasta kokkausta onkin se että mitat ovat sinnepäin ja makutuntumalla mennään. Leivonnassa homma onkin sitten, hih, ainakin osittain eri juttu....minulla kuitenkin on usein kova tarve soveltaa :).

Tähänkään soossiin ei tule tarkkoja mittasuhteita vaan pelataan mauilla. Sopiiko?

Se retro makkarakastike:
  • HK:n sininen lenkkimakkara
  • punasipuli
  • noin 75g voita
  • vehnäjauhoja
  • vettä
  • häränliha fondia
  • soijakastiketta
  • suolaa
  • mustapippuria
  • tomaattipyrettä
  • Auran sinappia (vihreä)
  • öljyä paistoon
Pilko punasipuli ja kuullota se öljyssä.
Lisää joukkoon kuutioitu "suomalainen vihannes" :) Anna makkarakuutioiden saada kunnolla väriä, näin soossiin tulee hyvä maku.
Siirrä makkarapalat syrjään.

Sulata kattilassa voi ja lisää joukkoon jauhoja sen verran että saat tasaisen, murumaisen seoksen.
Pyörittele voi-jauhoseosta miedolla lämmöllä kunnes seos alkaa saamaan väriä. Seos ei saa palaa koska sen jälkeen soossikin on yesterdays news!
Kun seos on mukavasti paahtunut lisää vettä vähän kerrallaan kunnes kastike on hieman liian löysää. Tässä nimittäin lisäillään vielä mausteita ja keitellään että heti ei tarvitse soossin olla sopivaa.

Ja sitten niitä makuja.
Minä laitan tässä vaiheessa häränliha fondia ainakin pari lorausta, lisään tomaattipyrettä töräyksen ja ehkä ruokalusikan sinappia. Perään vähän suolaa ja mustapippuria. Ihan pikkuliraus soijakastiketta antaa vielä oman fleivorin :).
Anna poreilla miedolla lämmöllä hetki jotta maut tekeytyvät.

Ajan kanssa minä ainakin olen oppinut sen oikean maun soossille ja välillä lisään mausteita jotta soossi on se oikea, retro makkarakastike. Eli maistele, maistele, lisää tarvittaessa makuja ja maistele. Ajan kanssa tämän vaan oppii.
Kun soossi tuntuu maultaan juuri siltä oikealta, lisää makkarat ja anna pulpahtaa kerran.

Tarjoile makkarakastike pottumuussin tai ihan keitettyjen perunoiden kera. Itse en perus keitettyjä pottuja pysty syömään joten meillä mennään muussilla...sopii myös loistavasti perusmakrujen kera, autoreissulla Toscanaan testattu!

Yleensä kun teen makkarasoossia, teen ainakin tuplamäärän koska tämä on loistavaa "pakkasruokaa". Helppo lämmittää töissä ja keittää kylkeen lisäke tai pikkumiehelle kovaan nälkään nopsa ruoka.

Tehdäänkö teillä makkarakastiketta ja mikä on sinun salaisuutesi hyvään soossiin?

Vinkki! Minullakin soossista tulee joskus liian paksua, lisään vettä. Välillä taas soossi ei paksuunnu millään, lisään ruskeaa Maizenaa ihan ripotellen soossin sekaan. Tämä peruskastike on vähän taitolaji vaikka simppeli onkin, kokemuksen mukaan löytää sen oikean koostumuksen ja maun.

Oiskohan minulla huomiseksi lounaaksi makkarakastiketta pakkasessa?....nami....

keskiviikkona, maaliskuuta 13, 2013

Pashakääretorttu

Lapsena inhosin pashaa tosin ei sitä meillä kotona juurikaan ollut tarjolla. Aikuisiällä tätä Pääsiäisen herkkua on tullut maistettua ja pakko kyllä myöntää että joka vuosi se maistuu paremmalta. Ja juuri nyt kun pasha-purkit ovat ilmestyneet kauppojen hyllyille, himo alkaa yltyä!

Viime Pääsiäisenä päätin kokeilla pashaa vähän erityyppisesti ja päätin laittaa sitä kääretortun väliin. Lisukkeeksi vähän persikkahilloa ja persikkaviipaleita.
Pashakääretorttu:
  • 4 kananmunaa
  • 1 dl sokeria
  • 1 dl vehnäjauhoja
  • 1 dl perunajauhoja
  • 1 tl leivinjauhetta
Vaahdota kananmunat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Yhdistä leivinjauhe muihin jauhoihin ja siivilöi jauhot kananmuna-sokerivaahtoon varovasti sekoittaen.

Levitä taikina leivinpaperilla vuoratulle pellille ja paista kiertoilmauunissa noin 225 asteessa kunnes pinta saa väriä.

Sirottele leivinpaperin päälle erikoishienoa sokeria ja kumoa kääretorttupohja leivinpaperin & sokerin päälle. Peitä kääretorttupohja leivinliinalla ja anna jäähtyä.

Täyte:
  • kuusi (6) purkkia pashaa
  • loraus kuohukermaa
  • persikkahilloa
  • säilykepersikan siivuja
Sekoita kulhossa pasha ja lisää joukkoon vähän kuohukermaa mikäli seos on liian jäykkää levitettäväksi.
Levitä palettiveitsellä seos varovasti kääretorttupohjan pinnalle.

Lusikoi päälle noin 3 rkl persikkahilloa, levitä ja lado päälle säilykepersikan siivuja.
Jätä kääretortun yläreunaan tilaa jotta kääretorttua kääriessä täyte ei pursua yli ja kääri kääretorttu rullalle.
Anna kääretortun tekeytyä yön yli jääkaapissa.

En koristtellut kääretorttua mitenkään, minusta tämä ei oikein sitä vaatinutkaan. 

Tarjoilin kääretorttusiivut Pääsiäisdinnerin jälkkärinä kahvin kera Nanny Stilin Grapponia jalalliselta tarjoiluvadilta. Tämän sain äidiltäni mutta alunperin on peräisin mummoltani, Huldalta. Ja aina keväisin on tämä ihanan keltainen tarjoiluvati kruunaamassa tarjoiluja, myös muutama kulho on löytynyt kirppareilta.
Keräänkin tätä sarjaa pikkuhiljaa, kuten montaa muuta vanhaa suomalaista lasia.

Ja nyt pitäisi alkaa suunnittelemaan tämän vuoden Pääsiäisherkkuja!

tiistaina, maaliskuuta 12, 2013

Aura-nakkisarvet

Viime kesänä bongasin Heilasta Heinolasta mökkimatkalla aina sunnuntaisin Aura-nakkilihiksiä. Uuuh, ihania! Niihin ei tarvinnut laittaa mitään, lämmitys ja ääntä kohti. 

Nyt en "jaksanut" alkaa lihiksiä vääntämään kun himo iski, kun olin niitä tehnyt muutama viikonloppu aikaisemmin. Niin ja tietenkään en silloin himoinnut näitä. Just, näin se vaan menee...

Maalaissarvia teen usein, koska niiden väliin voi kätkeä herkkuja tai niitä voi täyttää paistamisen jälkeen erilaisin täyttein. Kun tämä "Aura-nakki" himo iski niin päätin kätkeä niitä maalaissarvien väliin.

Maalaissarvitaikinan tein normiohjeellani.

Täyte:
  • kuorettomia nakkeja
  • Aura-juustoa
Kaulitse kohonnut taikina pyöreäksi noin sentin levyksi ja leikkaa se kahdeksaan osaan.

Lisää yläreunaan nakki ja Aura-juustoa muruna. Kääri rullalle.

Minä käytin ihan perusnakkeja mutta mies alkoi heti toivomaan parempaa eli Bratwurstia tms. väliin vaan eihän niitä kotoa juuri tähän hätään löytynyt. Ensi kerralla sitten!

Anna kohota hetki vielä pellillä ja voitele vatkatulla kananmunalla.
Tai jos haluat raffin, maalaistyyppisen pinnan niin älä sivele kananmunalla.
Paista noin 215 asteessa kunnes pinta saa väriä ja pohjaa kopsauttamalla pohja kumisee.

Minä en saanut enää kuvia valmiista, ne hävisi heti! Ja olihan hyviä, vaikka näitä "jauhonakkeja" käytinkin :).

Nämä on muuten tosi ruokaisia ihan semmoisenaan mutta herkullisia esim. keiton kera ja lastenjuhlissa ilman Aura-juustoa uppoavat taatusti pikkuherkuttelijoiden suihin. Niin ja lämmitettyinä toimivat myös aamupalana, brunssilla ja iltapalana....säilytä jääkaapissa kuitenkin ja lämmitä juuri ennen herkkuhetkeä.

Silti....Heilan Aura-nakkilihiksiä oottelen jahka keväällä suunta koittaa mökille :)

maanantaina, maaliskuuta 11, 2013

New York Cheesecake - goes Marabou

Blogini ehdottomasti suosituin resepti jo vuosia on ollut New York Cheesecake, joka on kerännyt kehuja monen kokeilijan voimin. Ja mitäs sitä salaamaan, onhan se resepti törkeen hyvä!

Bongasin taannoin kaupasta, tai ei vaan lehdestä, mainoksen uudesta Philadelphiasta...Maraboun suklaalla maustettuna. Aijai-jai!
Minulle Philadelphia on se paras tuorejuusto markkinoilla ja jos siihen vielä yhdistää suosikki suklaani, Maraboun niin ei voi mennä vikaan....ja siitä se idea heti lähti.

Oli pakko kokeilla juustokakkuani suklaisena.
Parhaan juustokakkureseptini mukaan tein suklaisen juustokakun mutta käytin maustamattoman Philadelphia tuorejuuston sijaan Philadelphia Marabou-tuorejuustoa neljä (4) pakettia ohjeeseeni.
Kaikki muu siis täysin samoin ohjein.

Tai no...kiireessä en huomannut levittää pohjamurua myös reunoille vaan taputtelin vain pohjalle. Itse asiassa toimi ehkä paremmin! Reunakalvo olisi toki pitänyt olla jotta reunasta olisi tullut siisti. Suutarin lapsella ei ole kenkiä eikä reunakalvoa ollut kotona ja vaan eipä onneksi vieraita haitannut :).
Valmistin tämän suklaisen juustokakun Amerikan vieraille, kyllä! Vähän hirvitti koska hehän jos ketkään tietävät miltä hyvä juustokakku maistuu.
Luotin itseeni, kuten aina ja mikäs siinä. Kehut tuli vaikkakin iltamyöhään koristelu oli aikasta simppeli. Tuoreita mansikoita ja tomusokeria koristeeksi.

Tämä suklaajuustokakku on kyllä tosi tuhtia, huh!
Ja Maraboulla maustettu Philadelphia oli kyllä namia....vaikka suklaa ei olekaan herkkujen herkkuani niin tätä söin kyllä vähän lusikalla vähän väliä ja suoraan rasiasta. Kyllä, hih!
Ajatus onkin kokeilla jo tätä toiseen herkkuun, siitä myöhemmin jahka kokeilen.

Kotini pukeutui kevääseen ennen vieraita ja Helsingin reissulla käsiin tarttui....tai siis oli pakko ostaa...tulppaaninen tyynynpäällinen Hemtexistä. Siis ei pitänyt vaan minkäs tein?
Pellavaiset tyynynpäälliset ovat H&M:stä....ihanan ryppyiset josta aiheesta ystäväni Sanna postasi tänään.
Minusta ainakin pellavaa on lähes mahdotonta saada rypyttömäksi ja maanläheiseen materiaalin sopii rypyt!
Sain muuten anopilta joululahjaksi pellavaisen pöytäliinan sekä laudeliinan mutta ne päätyvät mökille, niistä myöhemmin.
Nämä ihanuudet kaunistavat keittiötä...on se ihanaa kun kevät puhkeaa kukkaan vaikka rakastankin pakkasta!
Sitä taitaakin olla luvassa joten onneksi tilasimme kuukausi sitten koivuhalkoa, kelpaa poltella. Oishan sitä koivuhalkoa saanut mökiltäkin mutta eipä me nyt sinne ehditty ja tarviipa sitä halkoa sinnekin kun mökki pitäisi saada asumiskuntoon heti alkukesästä. Sitä odotellen!

lauantaina, maaliskuuta 09, 2013

Mimosa

Blogissa on ollut hieman hiljaiseloa kun on ollut vieraita vähän väliä ja sitten vielä kipeänä viikon. Edelleen kroppaan särkee, nenu on tukossa ja olo kuin rekan alle jääneenä mutta jospa tämä tästä pikku hiljaa...ei jaksaisi enää sairastaa.

Pari viikonloppua sitten saimme rakkaat amerikkalaiset ystävämme jälleen vieraaksi ja tottakai aamiaiset kääntyivät enemmän brunsseiksi. Juomaksi kevään brunssiin sopii kuin nenä päähän Mimosat.
Mimosa on ihanan raikas eikä liian alkoholillinen aamutuimaan....tai päivätuimaan ;).

Laita Prosecco pakkaseen ennen brunssia ja kaada kuohuviinilasiin appelsiinimehua, päälle jääkylmää Proseccoa. Suhde on puolet ja puolet. Lapsille saman voi tehdä vaihtamalla Proseccon Spriteen, toimii sekin jos alkoholi ei maistu aamusta!

Ai, niin keväisen raikasta ja käynnistää leppoisan viikonloppupäivän!