Juhannus 2013 ja Mustapekka-kastike

Kylläpä olin kauan odottanut Juhannusta ja mökkisaunaa mutta aika ei millään riittänyt että olisimme saaneet saunan valmiiksi. Päätettiinkin että parempi hutkia kun hutia ja teimme pari päivää töitä vielä saunan kimpussa mutta torstaina koetti se hetki kun päästiin muuttamaan mökkiin. Aah, sitä tunnetta kaikkien näiden raksavuosien jälkeen! No, todellisuudessa raksahommia on vielä edessä joten siksipä en vielä mökin sisältä kuvia laitakaan :).

Juhannus tunnelmaan oli kuitenkin päästävä joten suit sait sukkelaan asuntovaunurouva muuttui rakennustarvikevarastoksi, osa härpäkkeistä "maisemoitiin" mökin taakse ja osa piiloon peräkärryn kuvun alle.

Ja kyläreissulla oli torilta pakko napata tämä ihanuus mukaan.

Jo aiemmin nappasin niin kesäisen marketan kesätorilta.

Voi sitä riemua kun omalla porukalla päästiin polskimaan joka päivä ja istuskelemaan aurinkotuoleihin. Tekemättä mitään!

Aurinkotuolit shoppasin Askosta ja ovatkin tosi näppäriä koska ihan kostealla pyyhkimällä ne saa puhtaaksi, ei tarvitse pelätä hiekkaa tai muita luonnonantimia. Ja aurinkotuolit vaihtoivat paikkaa Juhannuksen aikana milloin rantaan ja milloin laiturille.

Tänä Juhannuksena päätin että menen vähän "sieltä missä aita on matalin" koska en vaan jaksanut alkaa miettimään meille kolmelle mitään päätä huimaavaa menua.
Halusin kuitenkin kattaa ihan posliinit nuotiopaikan terassille ja aikanaan shopatut Aarikan servettirenkaat pääsivät vihdoin käyttöön.

Pöytään en saanut liinaa kun laitoimme aurinkovarjon mutta somisteeksi kyläreissulta napattiin ihan peltokukkia. Niin kauniita!

Juhannusaaton dinnerille kyytipojaksi valitsin hennon roseviinin ja oli kyllä maistuvaa oikein kylmänä.

Leipäpuolen shoppasin kesätorilta vaikka olisinkin nyt vihdoin voinut paistaa itse mökissä mutta kaiken uurastuksen jälkeen palkitsin itseni muiden leipomilla herkuilla. Tarjolla oli juustosarvia, porkkanasämpylöitä ja patonkia.

Varrastikkuihin keihästin kanaa, naudan ulkofilettä ja erilaisia kasviksia sekä sieniä. Päälle itse tehtyä marinadia ja tulihan hyvvää!

Lisukkeeksi valmistin metukka-pastasalaattia perusohjeellani mutta käytin kevätsipulia ja kuten kuvasta näkyy; väärän mallista pastaa. Pasta meni niin sanotusti pastaksi mutta onneksi tällä kertaa söimme itse niin ulkonäkö ei häirinnyt. Majoneesina käytin Öljypuun chilimajoneesia joka toimi loistavasti kermaviilin kera.

Ja kun mökkiolosuhteissa tarjoiluastiat on aina vähän kortilla niin tarjoilin salaatin kattilassa. Aika hauskaa vai mitä?

Toisena lisukkeena paistoin mummon ranskanpottuja rapsakoiksi uunessa ja kylkeen Mustapekka-soossi konjakilla terästettynä. On kyllä paras piffisoossi mennen tullen.

Mustapekka-kastike:

• nappi Valion Mustapekka-tuorejuustoa
• 1 prk Valion kevyt ruokakermaa (3,3 dl)
• konjakkia maun mukaan

Sulata tuorejuusto ruokakermaan ja anna poreilla miedolla lämmöllä kasaan. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa. Itse ei ole tarvinnut lisäillä.

Mausta konjakilla.

Ja toimi muuten broiskunkin kanssa tosi hyvin. Joskus olen lorauttanut joukkoon konjakin asemasta viskiä ja sekin toimii todella hyvin hyvän piffin kanssa.

Vartaat ja maissi kypsennettiin nuotiossa, savun makua ei mikään voita!

Yhtään enempää sapuskaa meille kolmelle ei tarvinnut vaikka tuntui vähäiseltä.

Alkuiltaa ja iltaa istuttiin nuotiopaikan terassilla ja vieraitahan meillä kävi alvariinsa. Tässä äiti ja poikanen. Koskeloksi veikkaan, korjatkaa jos olen väärässä :).

Ja mikäs Juhannusdinnerin kruunaisi paremmin kuin kuohuva ja mansikkakakku.
Tässä vaiheessa tarjoiluastiat muuttuivat pahvisiin ja kakkukin koristeltiin niin trendikkääseen tyyliin. Niin ja tämän pohjan paistoin kyllä itse joten mökkiuuni on korkattu :).

Illan mittaan käytiin vielä perheen väliset jouskarikisat, minä hävisin tietenkin ja pikkumies voitti.

Naapuri kasasi päivän kokkoa niemenkärkeen ja sitä saimmekin ihailla illan. On se Suomen luonto vaan kaunis.

Yksi Juhannus jälleen takana, jospa seuraava vuonna päästäisiin jo saunomaan ja olisi aikaa & tarmoa leivoskella itse herkkuja!

Blogiringin kesäjuhlat ja tuparit

Viime syksynä muistaakseni Jenni otti yhteyttä uuden yrityksensä puitteissa. Jenni oli perustanut Blogiringin, ajamaan meidän bloggaajien etua mainostajien sekä mahdollisten yhteistyökumppaneiden. Mietin hetken lähteäkö mukaan rinkiin johon haettiin Suomen parhaita ruokabloggaajia vai enkö mutta luotin Jenniin, olenhan tuntenut hänet blogimaailmassa jo lähes seitsemän vuotta. Ja kun sain pysyä itsenäisenä ruokabloggaajana, se oli tärkeintä.

Voin jatkossakin itse päättää mihin yhteistyökuvioihin lähden mukaan ja mikä parasta; saan tuen Blogirinki Median ammattalaisilta.

Blogirinki Median pääkonttori muutti Pitkänsillan kupeeseen ja pääsin kuin pääsinkin tupareihin ja kesäjuhliin tapaamaan Jenniä ja Lauraa mutta myös kanssarinkiläisiä. 

Vähän teki tiukkaa kyytien kanssa kun aamusta käväisin synttäreillä Turussa ja piti ehtiä näihin kemuihin vaan onneksi La Petite Princesse tarjosi kyydin ees sun taas...ja äkkiäkös meiltä löytyi vaikka mitä yhtäläistä, jännää!

 

Alkuun herkuteltiin Indian nachoilla, salsalla sekä quacamolella. Nami. Kylkeen Happy Joe siideriä.

Ja maistuihan se juoma ihanasti tölkeistä. Aikasta kiva idea ja varsinkin Lauran tarina miten tölkit löysivät tiensä Kumpulan maauimalasta Blogiringin pääkonttorille. Ja mä niin kopioin tämän juomapurkki-idean:)

Happy Joe maistui...vedet jäi juomatta. Okei lasillinen meni :).

Blogirinki Median ihanaan uudelle toimistotilalle Kaisaniemen konsertit kuuluvat luvattoman hyvin konttorille. Minusta aika epäreilua ;).

Illan aikana Jennin sekä Lauran Blogirinki Median päivityksen jälkeen saimme videotervehdyksen GroupM:n Antti Leinolta. Asiaa, jota olin jo kuullutkin SoMe -koulutuksessa viime viikolla.

Ja virallisen osuuden jälkeen suuntamme kävi Liesikiesin vaunuun...vain pari kuukautta vaunu on saanut myydä herkkujaan ja ojoi-i....

...hodari-tyyppinen hässäkkä täytettynä possulla, erilaisilla soosseilla ja kaalihässäkällä. Kyljeen tyylikkäästä purkista valkkaria pillillä.

Ihanaa! Oli upeaa tutustua uusiin ihmisin mm. Belle Baieen ja Kokit & Potit ihanaiseen ja monen, monen muun kanssa vaihdoin sanasen. Ja kehtasin vielä kysyä Kiralta nimmarin pikkumiehelle kun sain käskyn, fani kun on. Aah,  olen niin ylpeä Blogirinkiläinen.

Kasvis- ja vihanneslisäke grilliin Muurikalla

Möksällä on ihanaa tehdä ruokaa mutta näin neljäntenä vuotena alkaa jo ideat nuotiolla toteutettaviin herkkuin olla kortilla. Okei. Aikasta usein tehdään samoja juttuja ja nyt päätinkinkin että tänä kesänä kokeillaan eri juttuja sekä kehitellään uusia reseptejä.

Kuvausastiat ja -taustat on vielä hakusessa kun tällä hetkellä helpointa on ainaskin polttaa astiat. Joten kertkäyttöastioilla ollaan menty. Niissäkin oli pakko valita kuviollisia kun yksivärisiä ei ollut lähikaupan valikoimassa.

Noh. Makkara alkoi tulla korvista viikon mökkikokkailujen jälkeen joten marmoripiffien kylkeen tein pottunyyttejä sekä kasvisnyyttejä. 

Tärkeintä tämmösiä nyyttejä valmistaessa on miettiä se minkä aikaa kyseinen kasvis tai vihannes kypsyy. Eli yhteen nyyttiin samaan aikaan kypsyviä.

Minä valitsin tällä kertaa pari porkkanaa, sipulin ja puolikkaan paprikan. Tuli helposti kahdelle lisäkettä.

Viipaloi porkkana kuorineen noin sentin siivuiksi, pilko puolikas paprika sekä lohko sipuli.

Levitä paksun foliopaperin päälle pala leivinpaperia, lisää pintaan oliiviöljyä ja lisää kasvikset.
Päälle isot pyöräytykset myllysuolaa ja mustapippuria. Päälle vielä viisi-kuusi ruokalusikallista paprika-chilituorejuustoa. Ja tätä voi laittaa kyllä oman maun mukaan :).

Kääri nyytit tiukasti kiinni ja paista nuotiolla joko ritilällä tai Muurikalla.
Meillä nyytit oli ensin ritilällä vaan kun piti kalaa & lihaa kypsentää niin siirrettiin Muurikan reunalle kypsymään loppuun.

Nämä nyytiti kannattaa muuten kypsentää hiljalleen, miedolla tai epäsuoralla lämmöllä. Saavat ottaa aikaa jottei alin kerros pala. Missään nimessä ei kannata laittaa tulen päälle.

Aijai-jai...kasvisnyytit oli just niin hyviä kun muistinkin. Eipä piffin kylkeen edes tarvinnut kastiketta kun näissä sulanut juusto ajoi asemansa.

Olihan ihana dinner ja sen päätteeksi huomasimme laiturin nokassa mielettömän kalaparven. Ahvenen ja särjen poikasia, alempana isompa kaloja...

...ja monta iltaa ollaa ihmetelty kun ne vaan tulevat laituriin kiinni. No, koskelot ja kuikat tykkää ja saalista saavat.

On  se suomalainen kesäpäivä vaan kaunis.

On ihanaa tehdä ulkona ruokaa, ideoida uusia ruokaohjeita kun samaa ei jaksa aina syödä vaan kyllä odotan että ensi viikolla pääsen paistamaan ensimmäisen kakkupohjan mökin uunissa.

Vielä huomenna rakennetaan, nyt sataa vettä joten onkin hyvä aika painaa simmu kiinni. Öitä!

Kesätori & mökkifiiliksiä

Mökiltämme noin kymmenen minuutin ajomatkan päässä on Hankaan Erätalo jonka pihalla järjestetään kesäisin Kesätori.

Kesätorin avajaisia vietettiin viime lauantaina ja jo ennen kymmentä piha oli täynnä mökkiläisiä.

On aivan upeaa että mökkimme läheisyydessä on tällaista kyläyhteisöllisyyttä ja jo monena kesälauantaina ollaan herkut haettu torilta. Ja pikkumies on löytänyt lukemista kirjakojusta josta vaan aina tekee löytöjä.

Viime lauantaina oltiin menossa kylille ja pysähdyttiin torilla. Aina ei tiedä mitä tarjontaa tori tarjoaa mutta varmaa on että erilaisia leivonnaisia saa edullisesti jos on ajoissa liikenteessä.

Meille tarttui mukaan samana aamuna paistettua ruisreikäleipää, potturieskaa, sämpylöitä, korvapuusteja, pari rahkapullaa, nippu sipulia ja pullo mehutiivistettä. Yhteensä 12,50 €.

Munkkikahvit päälle ja kohti rautakauppaa....

Mökkiprojektin myötä joutuu vähän väliä käymään lähikylässä ja nyt uudesta Tokmannin myymälästä oli pakko ostaa Confetin sävyin prinsessalle lelu. Samanlainen on jossain mökillä vaan eipä löytynyt enää tänä kesänä :).

Vihdoin mökin miljöö alkaa näyttää siltä kuin pitää ja muutaman vuoden jälkeen osaa jo katsoa mihin haluaa mitäkin. Onneksi ei tullut tehtyä ekana vuotena koska pieleen olisi mennyt. Nyt tietää jo mistä kuljetaan minnekin ja mikä toimii missäkin nurkassa :).

Pienen kasvimaan laitoin tulevan kesäkeittiön kylkeen. Alarinteeseen kylläkin mutta tasoitin maata joten uskon että vesi pysyy eikä valu pois. Kasvimaalle laitoin basilikaa, jääsalaattia, rucolaa sekä romaine-salaattia.
Olisin halunnut myös porkkanaa mutta tämän kasvimaan syvyys ei siihen riittänyt. Täytyy miettiä mihin  sen vielä rakentaisin vai jääkö suosiolla ensi kesään?

Ja kun istutuksen ja kivien raahaamisen makuun pääsin niin olihan se pakko tehdä vielä pikkuruinen kukkapenkki. Alkujaan tähän oli tarkoitus tehdä nuotiopaikka vaan onneksi ei tehty. Olisi ollut niin väärä paikka.

Ihan itse omin pikkukätösin raivasin kiviä ja muokkasin maata. Mies auttoi hakemaan vähän hiekkaa penkin pohjalle jotta multa ei valuisi, jälleen alarinteeseen tehdystä penkistä, hetimiten pois. Päälle laitoin multaa ja istutin omaan silmään kivoja kukkasia. Joo, orvokit tunnistan....muuten menin ihan tunteella.
Enkä minä tiedä menestyykö nämä samassa penkissä vaan sittenhän tuon näkee :)

Tarkoitus oli tämä viikko raataa etätyöpaikalla tehden mökkihommia niin paljon kuin mahdollista ja ollaan kyllä päästy eteenpäin harppauksella.
Välillä on ollut ihanaa istua laiturin nokassa ja ihan vaan olla hiljaa & fiilistellä. Ja siihenhän he lipuivat.
Upeat joutsenet.
Muutama kesä sitten saimme nauttia myös poikasten iloittelusta omassa rannassa, saapas nähdä miten käy tänä kesänä.

On tämä möksällä olo vaan nii-in ihanaa! Mieli on täynnä ideoita ja ostoslista varmaan kilometrin mittainen.

Bauhausista shoppasin näitä ihania aurinkokennovalaisimia joita asettelin polulle nuotiopaikkaa kohden. Ihania illalla ja näitä meinaan laittaa vielä huussipolunkin varteen.

Tänään on koko päivän tuullut niin paljon että nuotiota ei voinut laittaa joten ruoka tehtiin asuntovaunurouvan kaasuliedellä. Pyttistä jälleen kun puolikas lenkki oli kaapissa. Nyt alkaa kyllä makkarakiintiö olla taas vähän aikaa täynnä (=pari päivää) eli huomiseksi on keksittävä jottain.

Tänään ollaan kaakeloitu, ensimmäistä kertaa ever, meidän saunan kylppäri. Huh, siihen meni aikaa joten seuraavaksi postaankin remppajuttuja ehkäpä jonkun ruokajutun kera. We'll see :)

Mankeli -ravintola, Krapilla

Viime viikonloppuna appiukko oli rakentamassa saunamökin saunan runkoa ja meidän pikkumies lähti samalla kyydillä kohti pohjoista.

Me miehen kanssa korkattiin silloinen sunnuntain kaunis aurinkoinen aamu skumpalla sekä mansikoilla mökkilaiturilla. Lasit vielä muoviset vaan pian vaihtuvat kunnollisiin :). Ostan muuten monesti tämän pienen pullon skumppaa josta saa reippaat lasilliset, juurikin sopivat brunssille tai herkkuhetkeen eikä tarvii koko pulloa tuhota...mikä ei kyllä ole ollut ongelma :).

Mökiltä kurvasimme kotiin ja mistä päivä alkaa niin helposti siihen se päättyy :).
Päätimme testata uuden Krapin Mankeli -ravintolan ja tietenkin, avajaisviikonloppuna.

Tilasimme ruoat ja alkuun skumpat, tietenkin.

Aika kiva miljöö uudelle ravintolalle, terassi oli täynnä ja jouduimmekin odottamaan hetkosen mutta saimme kivan pöydän.

Alkuun otimme puoleksi grillattua parsaa & halloumia, kyljessä sieniä, neulapapuja, ohraa, pinaattia ja korianterivoita.
Pakko tunnustaa että ensimmäistä kertaa maistoin korvasientä ja ihan jees. Minusta ohra oli tässä liikaa, samoin neulapavut. Pelkkä parsa, halloumi ja korianterivoi tai vaikkapa hollandaise olisi toiminut parhaiten.

Pääruoaksi tilasin Caesar-salaatin kanalla ja mies perusburgerin.

Talon viiniä nauttiessa tarjoilija tuli kertomaan että kana on loppu. Just.
Kun talon valkkarikin oli turhan lämmintä alkoi ärsyttämään. Onneksi tarjoilija oli ystävällinen ja pyysin tilalle burgerin mutta valkosipulimajoneesilla bbq-soossin sijasta.

Siinä meni taas vartti kun tarjoilija tuli kertomaan että "by the way", valkosipulimajoneesi on myös loppu. Aamulla oltiin kuulemma käyty tukussa mutta mutta, eikö sieltä löytynyt kanaa taikka valkosipulia?

Mies tilasi hampparin vuohenjuustolla ja tykkäsi.

Mulla oli basic-setti ja olihan se kyllä hyvää.
Parhautta oli että sämpylät oli pehmeitä! Aiemmin Krapin Ateljeerissa syöneenä huomasin että menu on aikasta samanlainen mutta parannuksia on tehty runsaasti. Ja tämä sämpylä oli kyllä yksi parhaista!

Ja sisältä rare pihvi, niin kuin olla pittää!

Jep, jep. 

Tuusulassa Mankeli-ravintolan tyyppiselle paikalle on kysyntää. Hyvään suuntaan ollaan menty niin palvelun kuin myös raaka-aineiden suhteen. Entisten sahaamisen vaativat sämpylät on korvattu ihanan pehmeillä mutta ei "ruokakauppahötöillä" sämpylöillä ja palvelu oli suht nopsaa ottaen huomioon avajaisviikonlopun.

Ja kyllähän pikkuinen alennus loppulaskussa vaikutti sekä anteeksipyynnöt avajaisviikonlopun sekamelskasta. Kun tietää Krapin tason, se sallittaneen.

Suosittelen kokeilemaan!

Pyttipannu Muurikalla

Aah, jälleen mökillä!

Okei. Töitä pitää tehdä etänä ja kiitos siitä nykyisen teknologian että myös mökkiolosuhteissa saat nettiyhteyden ja työnteko (pssst....tai näin bloggaus) onnistuu ja vielä hyvällä yhteydellä.

No, minun missio näin about viidennen rakennuskesän jälkeen on se että pääsen Juhannuksena saunaan. Ja siihen mökkisaunaan.

Siksikin päätimme miehen kanssa tulla möksälle ja yrittää saavuttaa se hekuma kun Juhannussauna lämpiää, istumme terassilla ja lähes tulkoon mökki on valmis. Jaa-a. Nyt riippuuu keleistä, taidoista, tuurista ja siitä että homma natsaa. Vähän jänskättää....niin tekisi sinuakin minun pöksyissä :)

Viime viikonloppuna appiukko ystävineen tekivät pikkuruista saunaa ja mietin että mikä ruoka olisi hyvää, riittävää muttei liian raskasta ja päädyin pyttikseen. Okei. 

Onhan se tuhtia mutta ei semmosta pumppua ettei annoksen jälkeen voi liikkua viikkoon :).

Ja tein pyttiksen Muurikalla nuotioissa.

Pyttipannu Muurikalla neljälle nälkäiselle remppaajalle:

• 10-12 isoa pestyä perunaa (älä kuori)
• 1 HK:n Sininen lenkki (siis se puolet koko paketista)
• 3 vartta kevätsipulia
• 6 kananmunia
• suolaa
• grillimaustetta

Pilko potut, makkara ja kevätsipuli.

Paista Muurikalla voissa ensin potut kypsiksi, lisää makkara, mausteet ja sipuli.

Tässä tein pyttiksen neljälle raavaalle miehelle, mulle, sekä tälle koiruusprinsessalle.

Viritin Muurikan notskille ja poltin voilla pois palaneet.  Harjaa, harjausta ja raappausta. Muurikka toimii aina kun vaan jaksaa huoltaa.

Kuvassa viime viikonlopun pyttäri Muurikassa. Ja ps., nuo jalat pitää leikata pois kun meillä on tuo säädettävä ritililähässällä :).

Tänään paistoin pienemmän annoksen asuntovaunurouvan kaasulla kun juuri siinä ruokavaiheessa vettä tuli kuin aisaa ja ukkonenkin hivotteli rantaa.

Aaah...tässä on kahdeksan päivää remppaa edessä. Minä niin haluan saunoa Juhannuksena meidän Kuusirannassa. Jää nähtäväksi :)
Huomasit varmaan että tontilla kuusia on enää siellä päärakennuksen ympärillä (valmistunee joskus tai sitten ei) mutta rantaan jätettiin se yksi :).

Raksafiiliksiä tulossa, tykkäätkö?