Mies oli buukannut meille pöydän synttäreilleni Ravintola Muruun jonne olen aina halunnut mennä syömään. Kyllä, en ole käynyt vaikkakin paikka on ollut melkosen hypetyksen alla.
Odotin ruokakokemusta kyllä ihan täpöllä!
Meidät otettiin vastaan erittäin ystävällisesti ja ohjattiin pöytään. Ja äkkiäkös oli myös kuohuvaa lasissa :).
Murun pienuus ehkä yllätti ja mietin että miten tässä nyt seurustellaan miehen kanssa kun naapuripariskunta on kosketusetäisyydellä. Jotenkin se kuitenkin illan mittaan unohtui, se etäisyys ja homma toimi.
Meille esiteltiin päivän menu jota en tässä vaiheessa tieteenkään muista ja tästä iso miinus Murulle.
Kysyin tarjoilijatytöltä että voisikohan hän lähettää meille speksit syödystä menusta jälkeenpäin ja jätin käyntikorttini. Hän vannotti että tietenkin hän lähettää muutaman päivän sisällä kun hetki on sopiva. Tästäpä on nyt jo reipas viikko enkä ole saanut postia häneltä. AUTS!
Eli kerron nyt mitä muistan menusta.
Alkuun saimme lämpöistä leipää sekä maa-artisokka"hässäkkää". Epäilin tuota hässäkäksi osoittautunetta levitettä ja vaan olipas hyvää.
Menun alkuruokaan kuului siikaa mutta itse pyysin jotain muuta ja minulle ehdotettiin kotijuustoa.
Toimi. Aivan loistavan hyvää tomaatti jollain? ja oli siinä myös oliiveja mutta tuosta vihreästä soossista ei tietoa. Ihanaa oli!
Miehen siika -alkuruoka oli luvattoman pieni.
Pääruoaksi meille tarjottiin Limousine härän mureaa poskea mutta ei tämä kyllä ollut mielestäni ollut sitä mitä luvattiin. Härkä kun on tummaa ja tämä liha oli vaaleaa, olenko ihan pihalla vai mitä?
Pääruoka oli ok maultaan mutta pettymys lihan suhteen. Siellä kun oli niitä "sitkeitä-suussapyörii-enniele-paloja" joita en todellakaan halua syödä ravintolassa.
Yllärihyviä olivat ruusukaalit joita en osaa kotona laittaa. Nämä oli superhyviä! Ja pinjansiemenet. Nami.
Kaunis annos tosin!
Väliruokana saimme juustoja ja ne oli kyllä todella hyvin valittu sopimaan niin näkkäriin kuin viiniin!
Mutta. Olisihan sitä välillä voinut käydä pöydän pyyhkäsemässä kun annoksia vietiin ja tuotiin.
Enkä ymmärtänyt kyllä miksi pöytään tuotiin jättikuppi sokeria kahviin? Yhdelle?
Tuntuu että menee nipottamisen puolelle mutta siltikin….
Yleensä en tilaa jälkkäriviiniä mutta nyt tämä vei kyllä mukanaan. Nimeä en muista.
Jälkiruokaakaan en voi nimetä muuta kuin sokerikakun osalta. Hyvää oli mutta ei mitenkään erityistä.
Olin niin odottanut että joskus ja vihdoin pääsen Muruun. Oli upeaa että mies järjesti illan :).
Ruoka oli hyvää ja viinit oli oivallisesti valittu annosten pariksi. Mutta.
Alkuruokaa lukuunottamatta mikään annos ei ollut tajunnan räjäyttävää mitä ehkä vähän odotin. Petyin myös siihen että kun luvattiin lähettää speksit niin ruoista kuin viineistä niin niitä en saanut.
Ja kun mies vielä itse asiassa mainitsi että kyseessä on synttäridinner niin olisihan ravintola jotenkin voinut muistaa/toimia….se pienen pieni juttu mikä jää mieleen. Nyt ei jäänyt.
Ilta oli kuitenkin upea, ruoka oli hyvää mutta se viimeinen silaus jäi nyt uupumaan Muru!
