Mansikkakakkukauden aloitus

Meillä mansikkakakkukausi aloitetaan yleensä jo huhtikuussa, tuontimansikoilla & pakastimesta löytyvien rippeiden avulla.

Syntymäpäiväni aloittaa mansikkakakkukesän vaikkakin jos saisin itse valita, välissä ja päällä olisi lakkoja. Meillä kun pikkumies ei lakoista perusta niin mansikat vievät voiton.

Paistan kakkupohjan aina perusreseptillä eli yhtä paljon kananmunia, sokeria ja vehnäjauhoja. Suosittelen muuten Anni Helena -vehnäjauhoja, niistä minusta syntyy paras kakkupohja! Joskus laitan joukkoon vähän leivinjauhetta vaan aina en muista, se ei onneksi haittaa kun vaahdottaa kananmuna-sokeriseoksen kunnolla!

Valmiin kakkupohjan ostoa en kyllä hyväksy, peruspohjan kun valmistaa & paistaa alle puolen tunnin. Itse kun en voi esim. mökillä paistaa niin paistan kotona ja otan mökille mukaan. Kakkupohja säilyy ihan hyvänä about viikon kuivassa ja viileässä.

Meidän perheelle riittää kolmesta isosta kananmunasta tehty pohja, sen kun saa sopivasti leikattua kolmeen osaan.
Kostutan kakun yleensä vaniljamaidolla (vaniljasokeria siniseen maitoon maun mukaan). Jos pikkumies ei söisi kakkua niin käyttäisin mansikkalikööriä, sopii loistavasti ja sitä voi lantrata Spritella!

Olen myös huomannut että minusta on tullut suurpiirteisempi tässä vuosien saatossa ja en jaksa nykyisin "tuunailla" kermakakkuja vaan menen aika suoraa linjalla....kermavaahtoa, tuoreita marjoja ja kakkupohjaa. Ei kikkailuja vaan puhtaita makuja. Ja kuten kuvasta näkyy, ei nuo kakun seinämätkään mitään suoria nyt ole. Kun kakku tulee omalle perheelle syötäväksi, en todellakaan jaksa käyttää aikaa tuunailuun kun kaikkea muutakin kivaa on elämässä. Vaikkakin leipominen on minulle rentoutusta niin aina ei jaksa hifistellä :).

Tähän kakkuun mätin väliin tuoreita mansikan siivuja ja runsaasti vispikermaa, en käytä muuta. Vispikermasta saa sopivan jämäkkää ja se on puhtaan valkoista. Kuohukerma on kellertävää ja soveltuu hyvin ruoanlaittoon, kasvirasvasekoitteisiin en ole koskaan "sekaaantunut".

Kakun päälle vielä runsaasti vispikermaa ja tasoitus palettiveitsellä sinnepäin. Ei kakun tarvitse aina olla viimoisen päälle siloiteltu, eihän?

Päälle viipaloitua mansikkaa ja jos kakku syödään muutaman tunnin sisällä ei kiillettäkään tarvitse.
Synttärikakkuun asettelin mansikkasiivutkin fiiliksellä, joten eihän tämä kakkunen nyt kaunis ole vaan maku sitäkin parempi!
No oli minulla aikomus pursottaa kakun reuna kauniita kiekuroilla vaan enhän minä löytänyt kotoa pursotinpusseja saatikka tähtityllaa....suutarin lapsella ei taida olla kenkiä :).

Mutta, maku oli aah niin tuore ja raikas! Ei tästä kakusta jäänyt seuraavaan päivään ja Pennikin sai tottakai osansa.

Mikä tämän postauksen juju oli? No. Ei aina tarvitse suunnitella kakkua viikkokausia ja toteuttaa tunteja varsinkaan jos kakku tulee oman perheen herkutteluun.
Pohja uuniin, väliin hyvät ja tuoreet täytteet, kermat sinnepäin päälle ja syömään :).

Ps. Hävikistä herkuksi kampanjan puitteissa vinkkaan kyllä että nyt olisi korkea aika tyhjentää pakkasen marjasato! Ne viime kesänä pakastetut mansikat uppoavat loistavasti täytekakun tai vaikkapa kääretortun täytteeseen.