Pidin torstain töistä vapaata, siivoilin ja kokkailin herkkuja valmiiksi ettei koko pääsiäinen menisi kokkaillessa & leipoessa vaikkakin se on minulle nautinto.
Pitkänperjantain aamupalalle paistoin croisantteja (raakapakasteista tosin, hyi minua!), valitsin hyviä leikkeleitä, tuoreita leipiä, juustoja ja tietenkin kananmunia. Joka pääsiäinen olen kananmunat värjännyt mutta tänä vuonna halusin raikkaan valkoisia.
Tänä vuonna en myöskään halunnut pöytään pöytäliinaa vaan nämä herkullisen keltaiset tabletit sattui silmään Askossa ja niinhän ne tarttuivat myös mukaan :). Servetit olen ostanut useita vuosia sitten Pentikiltä.
Kannattaa muuten aina juhlapyhien jälkeen käydä sisustuskaupoilla ja shopata alesta paperiservettejä. Minulla on vinot pinot erilaisia, koskaan ei pääse loppumaan...mies ei tosin tietenkään tätä hamstrausta ymmärrä mutta sehän on selvää säästöä!
Aamupalalle tein myös raikkaan mandariini-mangorahkan Valion pehmeästä rahkasta. Rahka oli kyllä superhyvää mutta jatkossa käytän normirahkaa koska itse rahkan maku oli vaatimattomampi kuin normin.
Hempein keväisin sävyin katoin myös pitkäperjantain dinnerin.
Menu koostui kuohuvasta hernesosekeitosta, karitsan kareet kahvisoossin ja kermavalkosipuliperunoiden kera. Kylkeen tein isot valkosipulit sekä hunaja-rakuunaporkkanat.
Alkuruokakeiton herneen maku oli aika mieto mutta keitto oli ihanan keväinen ja pienen rapsakan leipäpalan kanssa juuri sopiva.Kareet laitoin jo aamusta marinoitumaan, ohjeen olen aikoinaan bongannut Siskot kokkaa blogista ja mitäpä sitä muuttamaan kun on osoittautunut erinomaiseksi. Kiitos siskoille!
Dinnerin kyytipojaksi valikoitui pehmeääkin pehmeämpi Amarone. Oli kyllä hetkeen paras viini mitä olen maistanut, yleensä en tämän hintaluokan viinejä osta mutta lähti vähän lapasesta :)....ja onneksi niin!
Kareitten kylkeen tein jo toistamiseen kahvisoossin joka on kyllä minun lemppari.
Kahvisoossi:
- 1 dl vahvaa kahvia
- 1,5 dl ruokakermaa
- härän fondia pari lorausta tai maun mukaan
- suolaa tarvittaessa
- mustapippuria
Kaada ainekset paistinpannuun jossa otit pinnat kiinni kareille. Anna poreilla kasaan.
Kastike on superhelppo valmistaa ja niin maukas. Ideoinkin jo tästä pihvin kylkeen soossiin mutta siitä toisen kerran.
Pääsiäisen herkuiksi leivoin limoncello-kahvikakun ja persikkaisen charlotte russen josta resepti tulossa pian.
Keltaisten candy meltsien kanssa pursottelu lähti vähän lapasesta mutta eipä tuo makua haitannut :)
Vieraat sai vielä palasen mukaankin kun ruokaa ja herkkuja taisi olla jälleen vähän liikaa että eipä meillä olisi ehditty kaikkea syödä.
Koti koristautui pääsiäiseksi tietenkin narsisseilla ja Aarikan pupuilla & tipuilla. Uusia jäseniä perheeseen shoppasin tietenkin, kuten joka vuosi.
Viime viikolla pikkunoidat kävivät virpomassa mikä on minusta kyllä ihana perinne. En ihmeemmin kotia pääsiäiseksi koristakaan koska voin luottaa siihen että saan kauniisti koristeltuja oksia läjäpäin.
Ihmeemmin ei muita ruokakuvia tullut otettuakaan tänä pääsiäisenä koska söimme herkkuja joita olen jo postannut. Muutenkin pääsiäinen sujui erittäin rauhallisesti koiruuksien kanssa ulkoillen, telkkua katsellen ja seurustellen.
Niin ja seurailimme myös uuden "lemmikkimme" elämää takapihallamme. Siinä pupunen nökötti joka päivä tuntikausia auringosta nauttien....toivottavasti jätti mun mustikantaimet vaan eloon :)
Tänään suuntaamme ulos syömään, ei jaksa enää kokkailla :).
3 kommenttia:
Kiva kun tykkäätte noista kareista, on yksi oma suosikkini myös vuosien varrelta :) Ja meillä kävi vähän samoin; ei saatu kaikkea syötyä :)
Ihania pääsiäisruokia teillä oli, ja vielä ihanampi pupunen.:) Harmi vain, että nuo vieraat ovat usein aika nälkäisiä. Meilläkin ovat joka talvi mustikkapensaita verottaneet, ja viime talvena söivät juuri syksyllä istutetut keltavadelmat maan tasalle. Onneksi vadelmat eivät kuitenkaan kuolleet, vaan innostuivat vain kasvamaan.:)
Ihania pääsiäisruokia teillä oli, ja vielä ihanampi pupunen.:) Harmi vain, että nuo vieraat ovat usein aika nälkäisiä. Meilläkin ovat joka talvi mustikkapensaita verottaneet, ja viime talvena söivät juuri syksyllä istutetut keltavadelmat maan tasalle. Onneksi vadelmat eivät kuitenkaan kuolleet, vaan innostuivat vain kasvamaan.:)
Lähetä kommentti