Viva España!

Saimme vihdoin ja viimein terassimme valmiiksi (josta juttua tulee myöhemmin) ja päätimme kutsua ystäväperheen meille viettämään espanjalaista iltaa.

Toimme aurinkorannikkoreissulta mukanamme tietenkin chorizoa ja sangriaa, sekä myös Malaga-viiniä joka kuitenkin illan tuoksinnassa osoittautui kamalaksi. Ei siitä sen enempää.

Katoin terassin pöydän syksyn sävyin...

...ja Kodin Terrasta löysin ihanat kuivatetut & värjätyt maissintähkät. Tuon hauskan Pentikin kynttilälyhdyn sain kaupan päälle kun ostin Jumbon Cittarista pesuainetta, aika kiva ylläri. Tosin kynttilän jalkoja ja lyhtyjä minulla on kyllä kaapit pullollaan vaan voikohan niitä olla siltikään liikaa, varsinkin näin syksyn aikaan?

Kokin tervehdys sisälsi serranokinkkua, Manchego-juustoa, mansikkaa, balsamicoa sekä leipämurua. Tästäkin tuli se fiilis että saiskos lissää :). Nuo maistelulusikat on muuten superihania, ne voi pestäkin kun ovat kovaa muovia. Oon niin koukussa noihin!

Ihan alkuun tarjoilin sangriaa jonka toimme siis Espanjasta, heitin perään vähän vodkaa. Ylläri!
Lisäksi oman puun omppulohkoja, viinirypäleitä, appelsiinia ja limeä.

Ystäväperheen mies, huikea kokki, lupasi hoitaa alkupalat ja niitähän tuli kaksin kappalein. Huh!
Ensin karitsan karetta...

 ...ja sitten rapuja upein maustein.

Aijai-jai. Näiden jälkeen onneksi tuli paussi kun valmistin paellan. Nämä eivät siis olleet perinteisen tapas annoskoon mukaisia :)

Paellaan keitin itse kanaliemen ja tarkoitus oli sekoittaa joukkoon sinisimpukoita. Ostin niitä rasiallisen Stockalta vaan lopputulos. Kaikki kuolleita.
Harmitti hieman kun ei ollut kuittia tallella ja yritimme kaikkemme mutta kun meren elävä on kuollut, se on kuollut.

Onneksi pakkasessa oli jättirapuja, ne pelastivat meidän paellan!
Mukana chorizoa ja kanaa. Nam, nam, nam.

Paellaa keiteltiin aikamme kaasulla, paellan tulee olla kosteaa mutta risottoriisin napakkaa. Maistui kaikille mitä nyt pikkumies vähän nirpisti nenäänsä kun "muka" sahrami oli niin voimakas vaikkakin laitoimme sitä lähes vain näön vuoksi.

Parempaa kuvaa en enää illan mittaan muistanut siinä hötäkässä ottaa.

Jälkkäriksi olin tehnyt Crema Catalanaa joka on espanjalaisten versio Crème Brûlée:lle eli paahtovanukkaalle. Kyseessä on ihanan kermainen vanukas jonka pinta paiston sekä jäähdytyksen jälkeen poltetaan sokerin avulla rapsakaksi. Ja minähän rakastan tätä olkoompa nimi nyt sitten mikä on!

Ehkä ero noiden kahden välillä on se että yleisesti Espanjassa paahtovanukas maustetaan sitruunalla taikka appelsiinilla, kuten minä tein ja Ranskassa se on naturel.

Paiston jälkeen paahtovanukas jäähdytetään, pinnalle ripotellaan sokeria ja töhöllä poltetaan sokeripinta rapeaksi. Laitan kyllä reseptiä blogiin ihan pian.

Minä koristelin paahtovanukkaani ihan mansikan paloilla. Ja olihan tämä herkku juuri niin hyvää kuin arvasinkin!

Meidän espanjalainen ilta jatkui rupatellen pikkutunneille. Hyvä ruoka & ihana seura, eipä sitä voi muuta pyytää!